Omat tulot mullistavat maasai-naisten elämän
Longido-vuoren aluskukkuloiden kylät pohjoisessa Tansaniassa ovat olleet sukupolvien ajan maasai-heimon koti. Monet maasai-naiset eivät olleet kertaakaan poistuneet omasta kotikylästään – ennen kuin he hiljattain saivat koulutusta maaoikeuksista ja yrittäjyydestä.
”Nyt heillä on passit ja oikeus matkustaa ja tehdä kauppaa rajojen yli”, kertoo maasai-naisten kehitysjärjestön MWEDO:n perustaja Kimesera Sekar.
Se on suuri edistysaskel naisille, jotka eivät ole edes saaneet käydä koulua.
Mamuran pienessä kylässä yli 50 maasai-naista ja tyttöä on kokoontunut akaasiapuun alle kuukausittaiseen tapaamiseen. Mama Nalepo, 48, on eräs kylän säästöryhmän aktiiveista.
Kymmenen vuotta sitten hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan aikuisten lukutaito-ohjelmassa, mutta vasta UN Womenin koulutus kirjanpidosta ja yritystoiminnan kehittämisestä antoi hänelle mahdollisuuden hankkia omia tuloja. Koulutuksen ansiosta hän on ottanut hallintaansa aiemmin miehelleen kuuluvan kaupan ja uudistanut sen bisnesmallin. Rajat ylittävällä kaupalla hän teki voittoa yli 500 dollaria kuussa, laajensi bisnestään ja lähetti neljä lastaan kouluun sekä hankki 12 maapalstaa.
”Koulutukset ovat antaneet naisille itseluottamusta astua ulos omasta pihapiiristä ja ansaita kuten miehet”, sanoo Mama Nalepo.
”Lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus on turvattu, koska sain tietoa, jota tarvitsin saadakseni voittoa bisneksestäni.”
Naiset voivat viimein omistaa maata
Kyläneuvoston puheenjohtaja Mama Neema, 42, taisteli lähes kolmekymmentä vuotta saadakseen maata.
”Sukupolvien ajan vain miehet saivat omistaa ja periä maata. Mutta minä olen maasai, osaan puolustaa oikeuksiani”, hän sanoo ylpeänä.
Maanomistusoikeuksista järjestetty koulutus antoi hänelle itsevarmuutta vaatia oikeuksiaan kylän viranomaisten edessä.
”Tämä on nyt minun maatani; voin näyttää sinulle kaikki paperit”, sanoo Mama Neema osoittaen palstaansa, jonne hän on rakentanut kolme taloa seitsenhenkiselle perheelleen.
Hän käyttää koulutuksista saamaansa tietoa ja auttaa nyt muita naisia hankkimaan maata. Lisäksi hän myy pienen naisryhmän kanssa vihanneksia, maitoa ja koruja paikallisella torilla.
Miehet kumppaneina
Monet koulutuksia koordinoivista ihmisistä ovat nuoria miehiä, kuten 27-vuotias Samwel Simanga. Hänellä oli mahdollisuus käydä peruskoulu, ja nyt hän työskentelee fasilitaattorina ja kääntäjänä.
Monet hänen ystävistään pelkäävät miehille kuuluvien etuoikeuksien menettämistä, eivätkä hyväksy sitä, että Samwel auttaa yhdessä UN Womenin kanssa naisia saavuttamaan taloudellisen itsenäisyyden.
Samwel on eri mieltä.
”Koulutetut naiset, jotka tietävät oikeutensa, eivät tarvitse miesten taloudellista tukea. Kaikki hyötyvät siitä, että naisilla on tasaveroinen asema kotitaloudessa”, hän sanoo.
Vaikka osa kylän miehistä jatkaa itsepäistä murjotustaan naisten saavuttamien oikeuksien vuoksi, ovat toiset tunnustaneet Samwelille, että naisten ansaitsemat tulot tulevat tarpeeseen perheissä.