Toimeentulo rohkaisee Kilimanjaron naisia tarttumaan oikeuksiinsa
Rose Davis on tansanialainen maanviljelijä ja leski, joka menetti tulonsa kun hänen maatilansa vietiin. Maatilan hän oli saanut isältään aviomiehensä kuoleman jälkeen. Olemattomat säästöt ja yksinolo estivät Rosaa tarttumasta oikeustoimiin. Nyt, UN Womenin avustuksella, Rose taistelee aktiivisesti maatilastaan oikeudessa.
UN Women auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia hankkimaan omia tuloja ja tuntemaan oikeutensa Kilimanjaron alueella Tansaniassa. UN Women tarjoaa naisille tukiryhmiä, taitojen kehittämistä ja tietoa kestävän toimeentulon hankkimisesta. Näin naiset saavat lisää itsevarmuutta ja oppivat puolustamaan oikeuksiaan.
Kilimanjaron naiset elävät miesten hallitsemassa yhteiskunnassa, missä he eivät yleensä voi periä maata. KWIECO-järjestön (Kilimanjaro Women Information Exchange and Consultancy Organization) mukaan tietoisuuden levittäminen ja naisten valtuus puhua oikeuksistaan on ollut rohkaisevaa.
”Jos naiset tulevat ulos kuorestaan, heitä on autettava. Meidän täytyy työskennellä pitkiä päiviä, että voimme saavuttaa odotukset”, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Elizabeth Minde.
Säästö- ja lainaryhmät avaavat uusia mahdollisuuksia
Kilimanjaron alueelle on perustettu jo 48 säästö- ja lainaryhmää, joissa on mukana yli tuhat naista. Tähän mennessä 863 naista on saanut lainoja näiltä ryhmiltä. 253 naista, jotka eivät ole koskaan omistaneet yritystä, ovat perustaneet oman yrityksen.
Viime vuonna Rose Davis valittiin tällaisen ryhmän puheenjohtajaksi kotikylässään. Ryhmälle annettiin nimi Upendo, joka swahilin kielellä merkitsee rakkautta. Rosen johtamassa ryhmässä on jo 21 jäsentä, jotka ovat yhdessä säästäneet 2,720,000 shillinkiä (n. 1130 euroa) yhteiseen käyttöön.
Rose itse otti otti 65 euron lainan vuokratakseen maata, viljelläkseen ja perustaakseen pienyrityksen. Ansioillaan hän haluaa tukea perhettään ja kolmea lastaan samalla kun hän taistelee oikeudessa maatilastaan. Laina on auttanut häntä kattamaan myös oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut.
Matka Rosen syrjäisestä kotikylästä Mitimirefusta lähimpään tuomioistuimeen ja takaisin maksaa yli kaksi euroa moottoripyörällä, joka on ainoa tarjolla oleva kulkuneuvo kylässä. Tämä on merkittävä summa kylän naisille, jotka ansaitsevat keskimäärin yhdeksän euroa kuukaudessa.
Upendon naiset kokoontuvat joka viikko keskustelemaan ongelmistaan ja saamaan koulutusta. Kukin ryhmän jäsenistä sijoittaa ansioistaan 40 senttiä lainarahastoon ja 10 senttiä hätätapauksia varten perustettuun sosiaalirahastoon.
Naiset tarvitsevat tietoa oikeuksistaan
Lakimies Anna Gabriel on kouluttanut 516 naista tuntemaan oikeutensa ja jakanut tietoa sukupuolten tasa-arvosta sekä avioliittolaeista. Työpajojen aikana naiset oppivat, että jos heidän miehensä menehtyy, heillä on täysi oikeus periä maa.
Ennen naiset luulivat, että aviomiehen perheellä on oikeus ottaa maa haltuunsa. Siksi lesket yleensä jäivät varattomiksi.
UN Womenin tuella KWIECO-järjestö antaa lainopillista neuvontaa naisille ja pyrkii auttamaan heitä lakikysymyksissä ja oikeudenkäynneissä. Tapaukset liittyvät perintöoikeuksiin, perheväkivaltaan sekä maksamattomiin elatusmaksuihin.
”Raha auttaa naisia toimimaan. Jotkut naiset tietävät oikeuksistaan, mutta esteenä niiden toteutumiseen on taloudellinen riippumattomuus”, Anna Gabriel sanoo.
Kaikkein suurin muutos näkyy itsetunnon kohoamisena naisten keskuudessa. Ennen naiset olivat yksinäisiä ja epätoivoisia, mutta ovat nyt rohkaistuneet ryhmän yhteisöllisyydestä.
”Elämäni on muuttunut ryhmän kautta, sillä ryhmässä vaihdetaan ajatuksia. Myös saamani laina on auttanut paljon. Ryhmän naisten kanssa kanssakäyminen vähentää yksinäisyyden tunnetta”, tuumii Rose.
(Kuvat: UN Women/Stephanie Raison)