Naisiin kohdistuva väkivalta on musertavan laaja ihmisoikeusloukkaus: maailmassa joka kolmas nainen kärsii väkivallasta
Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen tuhoisan kokonaisvaltaista ja alkaa hälyttävän nuorena. Erityisen alttiita väkivallalle ovat nuoret naiset.
Joka kolmas nainen, noin 736 miljoonaa naista, on elämänsä aikana joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi kumppanin toimesta tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi jonkun muun toimesta – tämä luku on pysynyt suurelta osin muuttumattomana viimeisen vuosikymmenen ajan.
Väkivalta alkaa jo nuorella iällä: joka neljäs parisuhteessa ollut yli 15-vuotias nainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa toimesta ennen 25 vuoden ikää. Suomessa lähes puolet yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa lähisuhteessa.
“Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu kaikissa maissa ja kulttuureissa, ja se aiheuttaa vahinkoa miljoonille naisille ja heidän perheilleen. COVID-19-pandemia on pahentanut tilannetta entisestään”, sanoo Tedros Adhanom Ghebreyesus, Maailman terveysjärjestön pääjohtaja.
“Toisin kuin COVID-19, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei voida pysäyttää rokotteella. Voimme taistella sitä vastaan vain jatkuvilla ponnisteluilla – hallitusten, yhteisöjen ja yksilöiden tehtävä on muuttaa haitallisia asenteita, parantaa naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia ja pääsyä palveluiden piiriin sekä edistää terveitä ja vastavuoroiseen kunnioitukseen perustuvia ihmissuhteita.”, Ghebreyesus jatkaa.
Parisuhdeväkivalta on ylivoimaisesti yleisin naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, joka koskettaa noin 641 miljoonaa naista ja tyttöä maailmanlaajuisesti. Silti vain 6 prosenttia naisista maailmanlaajuisesti ilmoittaa joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi jonkun muun kuin miehensä tai kumppaninsa toimesta. Ottaen huomioon häpeän tunteen ja siitä johtuvan seksuaaliväkivallan aliraportoinnin, todellinen luku on todennäköisesti huomattavasti suurempi.
Katastrofit ja kriisit pahentavat väkivaltaa
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women varoittaa, että COVID-19-pandemiasta aiheutuneet sulkutilat ja häiriöt tukipalveluiden saatavuudessa ovat entisestään lisänneet naisten altistumista väkivallalle.
“Naisten kohtaama väkivalta jää usein ilmoittamatta, koska sitä vaimentavat leimautuminen, häpeä, pelko tekijöitä kohtaan ja pelko oikeusjärjestelmästä, joka ei toimi naisille. COVID-19-pandemiasta johtuneet sulkutilat ja etääntymiset muista ihmisistä ovat mahdollistaneet ennennäkemättömiä väkivallantekoja: toisen, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan varjopandemian, jossa he usein joutuvat lukituiksi hyväksikäyttäjiensä kanssa. Raporttien mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet ympäri maailmaa”, sanoo UN Womenin pääjohtaja Sima Sami Bahous.
Epätasa-arvo on merkittävin riskitekijä naisiin kohdistuvassa väkivallassa
Väkivalta vaikuttaa suhteettoman paljon naisiin, jotka asuvat alhaisen ja alemman keskitulotason maissa. Arviolta 37 prosenttia köyhimmissä maissa asuvista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa elämässään. Joissakin näistä maista esiintyvyys on jopa 50 prosenttia. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Täällä jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Oseanian, Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan alueilla parisuhdeväkivallan esiintyvyys on korkeinta 15–49-vuotiaiden naisten keskuudessa vaihdellen 33–51 prosentin välillä. Alhaisimmat luvut ovat Euroopassa (16–23 prosenttia), Keski-Aasiassa (18 prosenttia), Itä-Aasiassa (20 prosenttia) ja Kaakkois-Aasiassa (21 prosenttia). Nuoret naiset ovat suurimmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Parisuhteessa olleista eniten (16 prosenttia) parisuhdeväkivaltaa koki viimeisen 12 kuukauden aikana 15–24-vuotiaat nuoret naiset.
Naisiin kohdistuva väkivalta tulee estää
Väkivalta kaikissa muodoissaan voi vaikuttaa naisen terveyteen ja hyvinvointiin hänen loppuelämänsä ajan, jopa kauan väkivallan päättymisen jälkeen. Se liittyy lisääntyneeseen loukkaantumisriskiin, masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin, suunnittelemattomiin raskauksiin, sukupuoliteitse tarttuviin tauteihin, mukaan lukien HIV, ja moniin muihin terveysongelmiin. Väkivallalla on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja siitä aiheutuu valtavia kustannuksia, jotka vaikuttavat kansallisiin budjetteihin ja yleiseen kehitykseen.
Onnistuneet interventiot sisältävät myös strategioita, joilla varmistetaan, että keskeiset palvelut ovat väkivallasta selviytyneiden saatavilla ja tavoitettavissa. Strategioiden on muun muassa tuettava naisjärjestöjä, haastettava epäoikeudenmukaisia sosiaalisia normeja, uudistettava syrjiviä lakeja ja vahvistettava oikeudellisia toimia.
“Mutta toivoa on. Viime vuosina on saavutettu paljon naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Haasteenamme on nyt laajentaa maailmanlaajuisia toimia ja saada aikaan enemmän muutosta. Meidän on varmistettava, että keskeiset palvelut ovat kaiken ikäisten naisten saatavilla ja helposti lähestyttäviä. Meidän on tuettava ympäristöjä, verkossa ja sen ulkopuolella, joissa naiset voivat osallistua turvallisesti päätöksentekoon”, sanoo Bahous.
Lähteet:
WHO, UN Women, European Union Agency for Fundamental Rights