“On viimein aika kuulla naisten ääntä Ukrainasta”, professori Helena Ranta ja Jaana Hirsikangas kirjoittavat vuosi sodan alkamisesta
Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuosi sitten. Nyt on viimeistään aika huomioida käynnissä olevan sodan vaikutukset naisiin ja kuulla myös naisten ääntä sodan keskeltä, vaativat UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja UN Women Suomen entinen puheenjohtaja professori Helena Ranta Helsingin Sanomissa.
Mediassa on kuultu tiiviisti asiantuntijoiden näkökulmia sodasta, mutta naisten ääntä ja osallisuutta ei ole kuitenkaan huomioitu tarpeeksi. Naisia ei ole juurikaan kuultu asiantuntijoina mediassa, ja naiset esitetään pelkistetysti sodan uhreina. Tämä syventää sukupuolistereotypioita ja vahvistaa epätasa-arvoa ja liittyy myös naisten ohittamiseen rauhanprosesseissa. Naiset ovat edelleen suurelta osin pois niistä huoneista, joissa tehdään päätöksiä sodasta ja rauhasta.
Naiset toimivat aktiivisissa rooleissa konfliktin keskellä. Ukrainassa naiset kantavat taakkaa humanitaarisen kriisin selättämisestä paikallistasolla. Naiset ja naisjärjestöt johtavat yhteisöjen humanitaarisia toimia. Naisilla ei kuitenkaan ole riittävästi valtaa avustustoimiin liittyvässä päätöksenteossa, ja naisjärjestöiltä puuttuu toiminnalleen kriittistä rahoitusta. Tuloksena on humanitaarisen avun tehokkuuden heikkeneminen.
Toki naiset tarvitsevat myös tukea ja suojelua sodan ja kriisin keskellä. Naisten asema heikkenee sodissa kaikilla elämänalueilla. Ihmisoikeusloukkausten ja väkivaltarikosten uhreiksi joutuu suhteellisesti enemmän naisia ja tyttöjä. Sodan aikana naisten mahdollisuudet autonomiseen päätöksentekoon supistuvat. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ja sitä seuranneella väkivallalla on suhteettoman suuri vaikutus maan sisäisiin pakolaisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin, vammaisiin ja vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin.
Konfliktien yhteydessä seksuaalisen väkivallan muodot ovat yleisiä uhkia.
Erityistä huolta aiheuttavat seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien loukkaukset. Konfliktien yhteydessä raiskaukset ja muut seksuaalisen väkivallan muodot ja niihin yllyttäminen ovat yleisiä uhkia.
YK:n asettaman tutkimusryhmän mukaan Ukrainassa on dokumentoitu useita raiskaustapauksia. Tutkiminen on kuitenkin haastavaa, koska uhrit eivät pääse ilmoittamaan tapauksista turvallisuustilanteen takia, palveluja ei ole saatavilla, eikä ruumiinavauksia välttämättä tehdä. Myös muita seksuaalisen väkivallan tapauksia on dokumentoitu.
Naiset ja sukupuolinäkökulma on otettava mukaan kaikkeen turvallisuutta koskevaan keskusteluun. Emme voi kuitenkaan odottaa naisten rakentavan rauhaa, jos heidän turvallisuutensa ja henkensä ovat jatkuvasti uhattuina.
Konfliktien aiheuttamat sukupuolittuneet uhat sekä naisten ja tyttöjen erityistarpeet on huomioitava humanitaarisen avun jokaisessa vaiheessa. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on puututtava niin sodan kuin rauhankin aikana. Naisten osallistuminen päätöksentekoon ja rauhanprosesseihin on turvattava kaikilla tasoilla.
Helena Ranta,
professori, UN Women Suomen entinen puheenjohtaja
Jaana Hirsikangas
toiminnanjohtaja, UN Women Suomi
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena 24. helmikuuta 2023.
Kuva: UN Women /Serhii Korovainyi