Pakistanin naiset nousevat puolustamaan oikeuttaan ihmisarvoiseen työhön

Viisi vuotta sitten Shahida Parveenin elämä järkkyi. Hänen miehensä kuoli ja Shahida jäi yksin kohtaamaan pelottavana näyttäytyneen tulevaisuuden. Epävarmana siitä, kuinka parhaiten elättäisi itsensä ja neljä lastaan, hän alkoi ommella jalkapalloja kotonaan syrjäisessä Mehat Purin kylässä.

Työtä oli vain ajoittain ja Shahidan kuukausittaiset ansiot jäivät runsaaseen 20 euroon. Työstä tullut palkka ei riittänyt elämiseen ruoan hintojen jatkuvasti noustessa ja niin Shahida joutui lopulta lainaamaan rahaa ruokaan ja lastensa koulumaksuihin. Pian hän oli ajautunut velkaloukkuun ja alttiiksi hyväksikäytölle.

Shahidan tilanne on kaukana epätavallisesta. Pakistanissa on arviolta vähintään 11 miljoonaa naista, jotka elättävät itsensä kotona tehtävällä epävirallisella työllä. Maan lainsäädäntö ei suojele kotona työtä tekeviä naisia. Heitä eivät koske palkkalait, äitiyslomat tai eläke-etuudet. Koska heitä ei virallisesti lasketa työntekijöiksi, he ovat erillään muista työntekijöistä ja ammattiliittojen tarjoamasta turvasta.

Nämä naiset valmistavat Shahidan tavoin jalkapalloja, ompelevat kenkiä ja vaatteita, kutovat mattoja ja valmistavat kännykkäkoteloita ja erilaisia koruja. Taloudelliset olosuhteet pakottavat naiset tekemään työtä kotonaan. He ansaitsevat yleisesti alle euron päivässä, vaikka tekevät 12-16 tunnin työpäiviä. Puutteellisen koulutuksen vuoksi heidän on vaikea saada muuta työtä. Naisten yleisesti miehiä heikompi asema pakistanilaisessa yhteiskunnassa merkitsee sitä, että kotityötä tekevien naisten arvostus on pysynyt alhaisena.

Viime vuosina yhä useammat naiset ovat kuitenkin nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Naistenpäivän mielenosoituksissa he ovat vaatineet asemansa tunnustamista työntekijöinä. Naiset eivät halua hyväntekeväisyyttä, vaan oikeuksia, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat työntekijöille.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toimii kotona työtä tekevien naisten aseman parantamiseksi. Yksi UN Womenin aloite on auttaa naisia siirtymään virallisen, ihmisarvoisen työn piiriin. Ohjelma nostaa naisten tietämystä oikeudesta turvallisiin työoloihin, joihin kuuluvat myös ilmainen kuljetus, omat lepotilat ja naistenhuoneet sekä oikeus liittyä ammattiliittoihin ja neuvotella kollektiivisesti työehdoista. Yhdessä kansainvälisen työjärjestön kanssa UN Women on suunnitellut kattavat tukipaketin, jolla puututaan puutteisiin säällisen työn takaamisessa.

Toimenpiteiden ansiosta monet naiset ovat saavuttaneet aseman virallisen sektorin työntekijöinä ja päässeet tunnustettuun asemaan, jossa he pääsevät osalliseksi työsuojelusta. Myös Shahidan elämä on kokenut muutoksen. Hän on yksi sadasta Mehat Purin kylän naisesta, jotka ovat saaneet koulutusta työntekijöille kuuluvista oikeuksista. UN Womenin kumppanijärjestön Baidarien tuella hän pääsi mukaan neljä kuukautta kestäneeseen ammattikoulutukseen, minkä ansiosta hän sai työpaikan läheisestä tehtaasta.

Pääsy virallisen työn piiriin näkyy Shahidan elämässä. Uudessa työpaikassa palkka on kolminkertainen entiseen verrattuna ja työ tarjoaa myös terveydenhuollon ja sosiaaliturvaa. Shahida kertoo, että kotitalouden tulojen ampaistua nousuun on samoin käynyt hänen omalle itsetunnolleen. Nyt hän uskoo perheensä saavuttavan paremman tulevaisuuden.