UN Women Suomi lausui eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle valtion talousarviosta: Sukupuolitietoisen budjetoinnin oltava talousarvion lähtökohta
UN Women Suomi antoi kirjallisen lausunnon eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle koskien Suomen vuoden 2023 talousarviota. Lausunnossa painotettiin kehitysyhteistyön tukemisen tärkeyttä YK-sitoumuksen mukaisesti, sillä riittävä rahoitus pitkäjänteiselle ja strategiselle kehitysyhteistyölle on turvallisemman, yhdenvertaisen ja kestävän tulevaisuuden edellytys. Lausunnossa kehotetaan Suomea jatkamaan ja vahvistamaan monenkeskistä yhteistyötä erityisesti ohjaamalla YK-järjestöille yleisavustuksia, sillä tämän yleistuen avulla rahoitusta voidaan kohdentaa sinne missä avuntarve on kulloinkin suurin, kuten esimerkiksi koronapandemian aikana on tuloksellisesti toimittu. UN Womenin työn ja strategian tehokas toteuttaminen edellyttää ennakoitavaa monivuotista yleisrahoitusta Suomelta. Lausunnossa korostetaan myös naisjärjestötyön rahoittamisen tärkeyttä. Ilman naisjärjestöjen historiallista panosta Suomi tuskin näyttäytyisi maailmalla ”tasa-arvon mallimaana” nykyisellä tavalla. Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan alla.
HE 154/2022 vp, hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023
Sukupuolitietoisen budjetoinnin oltava talousarvion lähtökohta
Hallituksen tavoite on, että Suomi on tasa-arvon kärkimaa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena onkin systemaattisesti edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Vahvistaakseen sukupuolinäkökulmaa kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Lisäksi pyritään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen kaikessa kehitysyhteistyössä.
Sitoutuminen naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä heidän asemansa vahvistumiseen näkyy mm. Suomen YK-rahoituksessa ja maaohjelmissa. On ilahduttavaa, että naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavia kehitysyhteistyöhankkeita tuetaan arviolta 376 milj. eurolla. Se on vajaa 44 % kaikista kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Rahoitettavien hankkeiden määrällä mitattuna n. 50 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
Yllä todettu on keskeisen tärkeää, sillä talousarviot ja talouspoliittiset päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin ja väestöryhmiin eri tavoin ja niillä on suuri merkitys tasa-arvon toteutumiselle. Suomen tulee valtion talousarviossa paitsi huomioida budjetoinnin vaikutukset sukupuolten tasa-arvolle myös aktiivisesti edistää tasa-arvoa budjetoinnilla.
Sukupuolitietoista budjetointia ei kuitenkaan mainita, vaikka sukupuolinäkökulman tulee läpileikata Suomen kaikkea politiikkaa ja päätöksentekoa. Kattavampi lähestyminen koko budjetin sukupuolivaikutuksiin kansallisella tasolla on tarpeen.
YK-sitoumuksen mukainen 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön
Hallitusohjelmassa todetaan, että “Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille”. Vuoden 2023 talousarvioehdotuksessa kehitysyhteistyön määrärahat ovat noin 0,42 % BKTL:sta. Suomi on kaukana 0,7% tavoitteesta, eikä kehitysyhteistyöhön suunnatun rahoituksen määrässä ole tapahtunut merkittävää nousua vuosiin. Tämä heikentää huomattavasti Suomen mahdollisuutta toteuttaa hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet esimerkiksi tasa-arvon, kestävän kehityksen, demokratian ja rauhan edistämiseksi maailmalla. Riittävä rahoitus pitkäjänteiselle ja strategiselle kehitysyhteistyölle on turvallisemman, yhdenvertaisen ja kestävän tulevaisuuden edellytys.
Myös ulkoasiainvaliokunta on huomauttanut lausunnossaan (UaVL 8/2o21), että kehitysyhteistyön määrärahojen taso (tuolloin 0,49 %,) ei vastaa hallitusohjelman tavoitetta. Suomi jää UAV:n oman lausunnon mukaan kauas tärkeimmästä viiteryhmästään, muista Pohjoismaista, jotka ovat toteuttaneet vähintään 0,7 % BKT-osuutta kehitysrahoituksessa jo 1970-luvulta lähtien.
Ulkoministeriö pyrkii saamaan mukaan kehittyvien maiden kestävän kehityksen investointeihin yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että sijoitusten täydentävyys suhteessa kehitysyhteistyörahoitukseen on käytännössä vielä hyvin pientä. Hauraimmat alueet jäävät edelleen syrjään, eikä sukupuolten tasa-arvon tai syrjimättömyyden periaatteita mielletä osaksi kestävän kehityksen sijoittamista. Tämä painotus kehitysyhteistyön piirissä voi olla riski ihmisoikeusperustaisuus-, demokratia- ja tasa-arvotyön kannalta, koko monenkeskisen järjestelmän tukea unohtamatta. Suomi tarvitsee siis hallituskaudet ylittävän Kestävän kehityksen rahoituksen tiekartan, jotta voidaan varmistaa kestävän kehityksen rahoituksen määrällinen ja laadullinen taso.
Suomen tulee puolustaa monenkeskistä yhteistyötä
Suomen ulkopolitiikka pyrkii tukemaan johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimaan kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Tehokkaiden ja tuloksellisten YK-järjestöjen kautta kanavoitavalla tuella on yksittäisiä hankkeita laaja-alaisemmat vaikutukset kohdemaiden käytäntöihin ja kehitykseen. Hallitusohjelman tavoitteena on ollut nostaa YK-järjestöjen kautta kanavoitava rahoitus 30 prosenttiin kehitysyhteistyömäärärahoista Suomen painopistealueiden mukaan.
Tätä oikean suuntaista kehitystä uhkaavat nyt vuodelle 2023 suunnitellut jopa 11 % leikkaukset. Suomen tulee jatkaa ja vahvistaa tukeaan monenkeskiselle yhteistyölle erityisesti ohjaamalla YK-järjestöille yleisavustuksia. Keskeistä on myös parantaa yleistukirahoituspäätösten ennakoitavuutta. Tällä voidaan saavuttaa laaja-alaisia tuloksia. Tämä korvamerkitsemätön yleistuki on osoittautunut erittäin tulokselliseksi kriisien, kuten koronapandemian, aikaan. Sen avulla rahoitusta voidaan kohdentaa sinne missä avuntarve on kulloinkin suurin.
Johdonmukaisella YK-järjestöjen rahoituksella Suomi pystyy vaikuttamaan YK-järjestöjen toimintaan, erityisesti lisäämällä aktiivisuuttaan niiden johtokunnissa. Näin Suomi voi vahvistaa ääntään YK:ssa ja edistää YK-politiikan vaikuttavuutta. Tuloksellisen YK-politiikan tekemiseen ja koordinoimiseen tarvitaan myös riittävät resurssit niin kotimaassa kuin edustustoissa.
Sodat ja kriisit lisäävät painetta niin kehitysavulle kuin humanitaariselle avullekin. Suomessa toimivat YK-taustaiset järjestöt tukevat Suomea merkittävästi tässä tehtävässä. Kun Suomessa toimivia YK-taustaisia järjestöjä tuetaan riittävästi, ne tuovat tuen moninkertaisena takaisin keräten suomalaisilta esimerkiksi jälleenrakennukseen miljoonia euroja. Näin humanitaarisen avun paine ei jää vain valtiolle vaan siihen osallistuvat myös kansalaiset.
Siksi onkin erityisen huolestuttavaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla toimivien järjestöjen käytössä oleva eräiden valtionapujen 24.90.50 momentin määräraha on vain 1,6 miljoonaa euroa, laskua kuluvaan vuoteen on 800 000 €. Määräraha on kaksinkertaistettava vuodelle 2023. Tuki on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2012 huolimatta hintatason muuttumisesta ja siitä, että rahoitusta jaetaan joka vuosi yhä useammille toimijoille. Esimerkiksi UN Women Suomi on pystynyt rahoituksen avulla vahvistamaan tunnettuuttaan ja sitä myötä uskottavuuttaan moninkertaisesti. Tämä on siivittänyt varainhankinnan yli 100 % kasvuun ja näin kansalaiset ja yksityissektori ovat tukemassa Suomen ulkopoliittisia tavoitteita lahjoittamisen kautta.
Sen sijaan on hyvä, ettei kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle suunnattuihin määrärahoihin ole tehty vähennyksiä viime vuoden lukuihin nähden.
On hienoa, että monenkeskisen kehitysyhteistyön momentilla on talousarviossa taulukko siitä, miten määrärahat jakautuvat YK-järjestöjen ja rahoituslaitosten kesken. Valitettavasti edelleen puuttuu (vuoteen 2015 käytössä ollut) järjestökohtainen rahoitusosuuksien taulukko.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women – maailman johtava naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaja
Viimeisimmän ulkoministeriön tilaaman mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät naisten ja tyttöjen oikeuksien ajamista tärkeimpänä tapana, jolla Suomi voi vähentää globaalia eriarvoisuutta. Mittauksen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen on suomalaisille kestävän kehityksen kärkitavoitteita.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women maailman johtavana naisten ja tyttöjen oikeuksia puolustavana järjestönä on merkittävä toimija globaalin tasa-arvon ja kestävän kehityksen saavuttamisessa. UN Women onkin yksi Suomen tärkeimmistä YK-kumppaneista ja Suomi oli järjestön suurin perusrahoittaja vuosina 2014, 2020 ja 2021. Suomen rahoituksella on tuettu monipuolisesti UN Womenin työtä esimerkiksi naisten ja tyttöjen tukemiseksi koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien ja konfliktien, kuten Afganistanin vallankaappauksen ja Ukrainan sodan keskellä.
Suomen rooli yhtenä UN Womenin suurimmista perusrahoittajista on ollut läpi järjestön historian mittaamattoman arvokas. YK:n tasa-arvojärjestö toimii Suomen kehityspoliittisten lähtökohtien kanssa linjassa työskennellessään tyttöjen koulutuksen eteen, edistäessään naisten toimeentulomahdollisuuksia, vahvistaessaan demokratiaa ja naisten osallistuvuutta ja työskennellessään ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen parissa. Suomen kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka, ja maanosa on myös UN Womenin työn ensisijainen kohde, yli 40 % järjestön budjetista suuntautuessa Afrikkaan. Ohjaamalla tukea juuri UN Womenille edistetään samalla kaikkia Ulkoasiainhallinnon yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, kuten Agenda2030:n toimeenpanoa ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.
UN Womenin työn ja strategian tehokas toteuttaminen edellyttää ennakoitavaa monivuotista yleisrahoitusta Suomelta. Suomen yleistukea UN Womenille tulee korottaa entisestään, ja yleistuki tulee säilyttää pääasiallisena tukimuotona jatkossakin. Suomen keskeinen rooli UN Womenin koordinoimassa kansainvälisessä Generation Equality –kampanjassa tulee myös näkyä rahallisena sitoutumisena tasa-arvon edistämiseen niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla.
Naisjärjestötyön rahoitus turvattava
Naisjärjestöt ovat avainasemassa edistämässä tasa-arvon toteutumista ja turvaamassa erinäisten heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumista sekä Suomessa että globaalisti. Naisjärjestöillä on suomalaisessa yhteiskunnassa yli sadan vuoden historia, ja ilman niiden panosta Suomi tuskin näyttäytyisi maailmalla “tasa-arvon mallimaana” nykyisellä tavalla.
Hallituksen esityksessä naisjärjestöjen valtionapu vuodelle 2023 pienenisi 400 000 eurolla nykytasoon verrattuna. Valtion talousarviossa vuodelle 2023 naisjärjestöjen valtionavustukseksi esitetään 44 % aikaisempaa tasoa matalampaa 518 000 euroa, kun kaikissa tämän eduskuntakauden aikaisemmissa budjeteissa momentin (momentti 29.10.51) suuruus on ollut 918 000 euroa. Näin huomattavalla valtionavun vähennyksellä tulisi olemaan katastrofaaliset vaikutukset naisjärjestöjen toimintakykyyn tilanteessa, jossa tasa-arvoa vastustavat voimat (anti-gender-liike) vain vahvistuvat ympäri maailmaa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi asiantuntijoiden ja järjestöjen lausuntojen perusteella oman lausuntonsa, jossa se nosti esiin esimerkiksi seuraavat huomiot tasa-arvoon liittyen:
“Valiokunta pitää tärkeänä, että tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien kohdatessa monissa maissa voimistuvaa vastarintaa, korostuu Suomen pitkäjänteisen toiminnan jatkamisen tarve myös naisten roolin vahvistamiseksi rauhanprosesseissa.”
“Vuonna 2023 kehitysmäärärahoista rahoitettavista uusista hankkeista n. 50% sisältää tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Valiokunta pitää Suomen sitoutumista tavoitteen saavuttamiseen tärkeänä, rahoituspäätökset vaikuttavat eri sukupuoliin ja väestöryhmiin eri tavoin ja niillä on suuri merkitys tasa-arvon toteutumiselle. Edellä mainittu huomioiden, valiokunta toteaa, etteivät valtion talousarvioon vuodelle 2023 sisällytetyt naisjärjestöjen valtionavun leikkaukset vuodelle 2023 ole linjassa näiden painotusten kanssa. Toteutuessaan nämä linjaukset heikentäisivät järjestöjen toimintakykyä kansainvälispoliittisessa tilanteessa, jossa kansainväliset jakolinjat syventyneet erityisesti naisten ja tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia koskevissa kysymyksissä ja näiden oikeuksien edistämistä vastustava anti-gender-liikehdintä on saanut yhä järjestäytyneempiä ja runsaammin rahoitettuja muotoja.”
UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi, olet tukemassa vaikuttamistyötämme Suomessa! Liity jäseneksi täällä.
Kuva: UN Women/Amanda Voisard