“Kuka olisi uskonut, että elämme tällaista aikaa?” – Naiset ja tytöt johtavat humanitaarisia toimia Ukrainan sodassa
Kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotilaallisen hyökkäyksensä Ukrainassa, yli 2,5 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Heistä valtaosa on naisia ja lapsia. Rajanylityspaikoille kerääntyvät ihmiset sekä ihmiset jotka ovat jääneet puolustamaan maataan kohtaavat valtavia riskejä, vaikeuksia ja puutteita. Tutustu muutamiin naisiin, jotka työskentelevät Tšernivtsin kriisin eturintamalla.
Victoria Osipenko, psykologi Bukovinan osavaltion lääketieteellisen yliopiston lääketieteellisestä ja psykologisesta keskuksesta Tšernivtsin kaupungissa
”Konsultointeja käydään nyt puhelimitse lyhyiden keskustelujen muodossa, jotka kestävät 10–15 minuuttia. Yhdessä päivässä kuuden psykologin päivystysnumero tarjoaa tukea noin sadalle ihmiselle. Eniten puheluja tulee naisilta. Heidän yleisimmät tiedustelunsa koskevat heidän stressaantuneita lapsiaan ja vanhempiaan, jotka ovat jääneet jumiin koteihin keskellä aktiivisia taistelualueita. Ymmärsimme, että emme voi toimia kuten muut keskukset, jotka vaativat erilaisia kyselylomakkeita ja pitkiä vastausaikoja. Apumme tulee reaaliajassa.”
Irina Gontsa, Tšernivtsin Bukovinan onkologian keskuksen onkologian lääketieteellinen johtaja
”Meiltä on loppumassa kemoterapiassa käytettävät lääkkeet. Mutta jatkamme auttamista. Nyt sairaalassa on noin 200 ihmistä. Hoidamme heidät yksinkertaistetun hoitoprotokollan mukaan lähettämättä heitä perhelääkäreille tai muihin terveydenhuoltolaitoksiin, koska tilanne on nyt erittäin vaikea. Eilen saapui erittäin sairas ja kriittisessä tilassa oleva 30-vuotias nainen. Ilmahyökkäyksen sireenien soidessa viemme kaikki paareilla ja kärryillä pommisuojaan. Kuka olisi uskonut, että elämme tällaista aikaa?”
Zhanna Korol, vapaaehtoinen kansalaisjärjestö Dobrotvoretsissa (Dobrotvorna organizacija) ja kansalaisjärjestö Volunteer Movement of Bukovinassa
Olemme auttaneet armeijaa vuodesta 2014 lähtien. Sota-aikana vapaaehtoisten tulee tehdä yhteistyötä kuntien, sotilashallintojen ja muiden vastaavien viranomaisten kanssa. Se on meidän tehtävämme – tarjota apua kriisin keskipisteessä. Teemme yhteistyötä vain varmistettujen kontaktien kanssa. Meidän täytyy olla varmoja siitä, että apu tavoittaa juuri ne, jotka sitä tarvitsevat, eikä niin että apu jää jumiin ja varastoihin kuukausiksi. Apumme menee välittömästi sitä tarvitseville. Meillä on rohkeita ja koulutettuja ihmisiä, jotka eivät pelkää ottaa vaarallisimpia riskejä puolustajien auttamiseksi. Tässä toiminnassa ihmiset löytävät kutsumuksensa ja unohtavat henkilökohtaiset ongelmansa. Toisten auttamisesta tulee heille voimakas motivaatio.”
Tonya, Tšernivtsin ammattikorkeakoulun apulaiskoulutusjohtaja ja nykyinen vapaaehtoiskoordinaattori
”Olen tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli kahdeksan vuotta. Niin kauan kuin maani on konfliktissa, me vain laajennamme toimintaamme. Täällä työskentelee tällä hetkellä 200 ihmistä samaan aikaan. Iäkkäät naiset, lapset – tarvitsemme kaikkia. Töitä on paljon ja ihmisiä on paljon. On meidän aikamme auttaa poikiamme ja tyttöjämme, jotka taistelevat etulinjassa.”
Iryna Tsilyk, palkittu elokuvaohjaaja Kiovasta
”Mitä kauemmaksi menen Kiovasta, sitä enemmän tunnen itseni kodittomaksi ja avuttomaksi. Tämä on todella tuskallista, ja elämäni vaikeinta aikaa. Vasta nyt olen alkanut ymmärtää pakolaisia. Kun ihmiset pakenivat konfliktia Donbasissa vuonna 2014, tunsin tietysti empatiaa heitä kohtaan, mutta en ole koskaan ymmärtänyt heitä niin kuin nyt. Eilen näin poikani itkevän, koska hän jutteli ystävien kanssa, joiden kanssa olimme jakaneet pommisuojan Kiovassa, ja hän sanoi: ’Äiti, haluan palata tuohon turvapaikkaan. Haluan olla heidän kanssaan.’ Ymmärrän hänen tunteensa, koska tunnen samoin. Myös kaikki ystäväni, jotka joutuivat pakenemaan Länsi-Ukrainaan tai Euroopan maihin, tuntevat olonsa kauheaksi, koska on äärimmäisen vaikeaa jättää ystävät ja perhe taakseen.”
Ukrainassa vuodesta 2015 lähtien toiminut UN Women jatkaa työskentelyä kumppaneidensa kanssa varmistaakseen, että naisten ja tyttöjen erityistarpeet, jotka jäävät liian usein huomiotta konflikteissa, otetaan huomioon paikan päällä. Tähän sisältyy heidän nykyisen tilanteensa arvioiminen ja heidän oikeuksiensa suojelu sukupuoleen perustuvalta väkivallalta sekä heidän oikeuksiensa edistäminen päätöksenteossa ja humanitaarisen avun antamisessa.
Artikkelikuva: Olena Mykhedin kuva-albumi. Naisia ja tyttöjä kutomassa naamioverkkoja armeijalle ja keräämässä lahjoituksia humanitaarista apua varten Tšernivtsin ammattikorkeakoulussa, Tšernivtsin kaupungissa länsi-Ukrainassa.
Artikkelissa haastateltujen naisten kuvat on saatu luvalla naisten kotialbumeista.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu UN Womenin Euroopan ja Keski-Aasian aluetoimiston verkkosivuilla.