Vaikka vuosi 2020 tullaan muistamaan parhaiten siitä, miten COVID-19 muutti elämäämme lähes kaikin tavoin ja kaikkialla maailmassa, saavutimme myös edistysaskelia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta. Pandemialla on ollut vakavia seurauksia naisille, ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville, mutta samalla maailma on todistanut miten erityisesti naiset ovat johtaneet taitavasti pandemian aikana. Myös uusia perheväkivaltaa koskevia lakeja otettiin käyttöön. Liity kanssamme juhlimaan kuluneena vuonna saavutettuja tasa-arvon huippuhetkiä.
1. Naisjohtajat loistavat COVID-19 -torjunnassa
Hallitukset kaikkialla maailmassa pyrkivät vastaamaan COVID-19 -taudin tuottamaan uhkaan. Tutkimusten perusteella maissa, joita johtavat naiset, toiminta oli nopeampaa, tehokkaampaa ja pontevampaa. Naisten johtamissa maissa, kuten Uudessa-Seelanissa, Saksassa, Suomessa ja Bangladeshissa vastuuhenkilöiden nopeat ja päättäväiset toimet johtivat pienempiin tapausmääriin ja matalampiin kuolleisuuslukuihin. Vaikka COVID-19 on osoittanut naisten tärkeän roolin johtajuudessa ja päätöksenteossa, joulukuussa 2020 on maailmanlaajuisesti vain 22 maata, joissa nainen toimii valtion ja/tai hallituksen johtajana. Kun katsomme eteenpäin rakentaen parempaa tulevaisuutta, naisten johtajuus on menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Myös Suomen hallitus on saanut kansainvälisesti kehuja koronapandemian hillitsemisestä. Kuvassa hallituksen jäseniä joulukuussa 2019. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia
2. Yhdysvallat valitsee naisen ensimmäistä kertaa varapresidentiksi
Kun Kamala Harrisista tuli marraskuussa ensimmäinen Yhdysvaltojen varapresidentiksi valitsema nainen, rikottiin esteitä, jotka ovat vuosikausia päästäneet vain miehiä johtamaan Yhdysvaltojen korkeimmalle tasolle. Valan vannomisen jälkeen tammikuussa 2021 hän liittyy muun muassa Bulgarian, Nicaraguan, Liberian, Costa Rican, Venezuelan, Gambian, Etelä-Sudanin ja muiden naispuolisten varapresidenttien joukkoon ympäri maailmaa. Yhdysvaltain presidentiksi valittu Joe Biden ilmoitti myös, että Valkoisessa talossa aloittaa kautta aikain ensimmäinen kokonaan naisista koostuva johtava viestintätiimi.
3. Skotlanti tarjoaa kuukautissuojat ilmaiseksi kaikille
Skotlannista tuli ensimmäisen maa, joka varmistaa kuukautissuojien – siteiden ja tamponien – ilmaisen ja yleisen saatavuuden julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja yliopistoissa. Skotlannin parlamentti äänesti yksimielisesti uudistusta koskevan lakialoitteen puolesta marraskuussa.
Tämä merkitsee huomattavaa voittoa maailmanlaajuiselle liikkeelle kuukautisköyhyyttä vastaan, joka vaikuttaa naisiin ja tyttöihin monella tapaa. Maailmassa 12,8 prosenttia naisista ja tytöistä elää köyhyydessä. Kuukautissuojien hinnat ja verot ovat monelle liikaa, eikä heillä ole mahdollisuutta riittäviin suojiin kuukautisten aikana.
4. Äitien nimet sisällytetään lasten henkilötodistuksiin Afganistanissa.
Afganistanissa presidentti allekirjoitti uuden lain, jonka mukaan ensimmäistä kertaa myös äitien nimet kirjataan syntymätodistuksiin ja henkilökortteihin. Tämän ansiosta naiset voivat jatkossa vaikuttaa lastensa koulutukseen, terveydenhoitoon ja hankkia lapsiaan koskevia asiakirjoja. Muutos hyödyttää erityisesti naisia, jotka ovat leskiä, eronneita tai muuten kasvattavat lapsiaan yksin. Uusi laki tulee voiman vuoden kestäneen sosiaalisen median kampanjan #WhereIsMyName seurauksena, joka puolustaa naisten oikeuksia ja voimaantumista maassa.
5. Maailman johtajat uudistavat sitoumuksensa Pekingin toimintaohjelmaan
Lokakuussa maailman johtajat kokoontuivat YK:n yleiskokouksen yhteydessä ja UN Womenin aloitteesta muistamaan Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman 25-vuotispäivää. Kyseessä on kautta aikain kattavin suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Yli 100 maata on sitoutunut konkreettisiin toimiin kiihdyttämään sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja naisten ja tyttöjen voimaantumista kaikkialla.
Sitoumukset sisältävät esimerkiksi syrjivien lakien, normien ja sukupuolistereotypioiden lopettamisen, riittävän rahoituksen turvaamisen tasa-arvotyölle, teknologian ja innovaatioiden hyödyntämisen naisten ja tyttöjen elämän parantamiseksi sekä sukupuolten asemaa koskevan tiedon järjestelmällisen keräämisen, analysoinnin ja käyttämisen.
Seuraavaksi katseiden tulee kohdistua siihen, millaisiin konkreettisiin toimiin eri tahot ryhtyvät sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi. Myös Suomi on sitoutunut UN Womenin käynnistämään Generation Equality -aloitteeseen, jossa se on kansainvälisessä johtoroolissa liittyen tasa-arvon edistämiseen teknologian ja innovaatioiden kautta. Aloite huipentuu vuonna 2021 Generation Equality Forum -tapahtumiin Mexicossa ja Ranskassa.
6. Sama palkka naisjalkapalloilijoille Brasiliassa ja Sierra Leonessa
Brasilia ja Sierra Leone ovat liittyneet Australian, Englannin, Norjan, ja Uuden-Seelannin joukkoon ja sitoutuneet julkisesti samaan palkkaan nais- ja miesjalkapalloilijoille. Sukupuolten palkkaero on maailmanlaajuisesti 16 prosenttia, mikä tarkoittaa, että naispuoliset työntekijät ansaitsevat keskimäärin 84 prosenttia siitä mitä miehet ansaitsevat. Värillisille naisille, maahanmuuttajanaisille, ja naisille, joilla on lapsia, ero on vieläkin suurempi.
Sierra Leonessa sitoutuminen tasa-arvoon kattaa osallistumispalkkiot ja voittobonukset naisten jalkapallomaajoukkueelle. Samoin Brasiliassa naispuolisille maajoukkuepelaajille maksetaan sama palkka kuin miespuolisille pelaajille valmistautumisjaksoissa ja otteluissa.
Brasilialainen jalkapalloilija ja UN Womenin hyväntahdonlähettiläs Marta Vieira da Silva. Kuva: UN Women/Ryan Brown
7. Kuwaitin kotiväkivaltalaki antaa toivoa naisille
Syyskuussa Kuwait laati uuden lain, joka suojelee naisia kotiväkivallalta. Uusi laki on Kuwaitin naisten oikeuksia ajavien ryhmien pitkäjänteisen aktivismin tulosta.
Lain myötä Kuwaitiin muodostetaan kansallinen komitea, joka laatii käytäntöjä naisten suojelemiseksi ja kotiväkivallan lopettamiseksi. Sen myötä perustetaan suojakoteja, auttava puhelin, tarjotaan neuvontaa ja lakiapua, ja mahdollistetaan lähestymiskieltomääräyksiä, jotka estävät pahoinpitelijää ottamasta yhteyttä uhriinsa. Vaikka uusi perheen suojelulaki on askel eteenpäin, on vielä paljon työtä lain toimeenpanossa ja syrjivien lakien kumoamisessa.
Maailmanlaajuisesti, kun COVID-19 -pandemia iski, naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyi rajusti. Joissain maissa soitot auttaviin puhelimiin lisääntyivät viisinkertaisesti koronaviruspandemian puhkeamisen jälkeisinä viikkoina. Ennusteet näyttävät, että jokaista kolmen kuukauden karanteenia kohti, väkivallan uhka lisääntyy jopa 15 miljoonan naisen kohdalla. Laeilla ja menettelyillä on merkitystä juuri nyt, jotta voimme hillitä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toipua COVID-19:n sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.
8. TIME-lehden ensimmäiseksi Vuoden lapseksi valittu ylistää tyttöjen voimaa ja naisia tieteen alalla
Viisitoistavuotias tieteilijä ja keksijä, Gitanjali Rao, valittiin Time-lehden ensimmäiseksi Vuoden lapseksi. Nuoresta pitäen Rao on pohtinut kuinka käyttää tiedettä ja teknologiaa sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi. Häntä motivoi halu luoda positiivisuutta ja yhteisöllisyyttä ympärilleen. Hän loi Kindly-sovelluksen ja Chrome-laajennuksen, joka perustuu tekoälyyn. Se pystyy havaitsemaan nettikiusaamisen varhaisessa vaiheessa. Rao kehittelee tällä hetkellä halpaa ja tarkkaa tapaa havaita vedestä biologisia haitta-aineita.
9. Uusi-Seelanti nimitti ulkoministeriksi ensi kertaa alkuperäiskansaan kuuluvan naisen
Marraskuussa Nanaia Mahutasta tuli ensimmäinen alkuperäiskansaan kuuluva nainen, joka on nimetty Uuden-Seelannin ulkoministeriksi. Mahuta on maori ja hänet valittiin parlamenttiin ensimmäisen kerran 1996. Aiemmin hän on tehnyt historiaa parlamentin ensimmäisenä naisena, jolla on ollut perinnetatuointi, moko kauae, leuassaan.
Uudella-Seelannilla on yksi maailman monimuotoisimmista parlamenteista. Sitä johtaa pääministeri Jacinda Ardern. Lähes puolet lainsäätäjistä on naisia, ja noin kymmenen prosenttia virkaan astuvista parlamentaarikoista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
10. Kaksi naista voitti Nobelin kemianpalkinnon
Lokakuussa Emmanuelle Charpentier ja Jennifer A. Doudna palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla työstään koskien DNA:n muokkaamistapaa, jota kutsutaan nimellä Crispr-Cas9. He työskentelivät muuttaakseen mikrobimolekyylejä työkaluksi, jolla muokata geenejä.
Charpentierin ja Doudnan yhteinen voitto on ensimmäinen, jossa palkinto menee kahdelle naiselle. He ovat vasta kuudes ja seitsemäs nainen, jotka voittavat Nobelin kemianpalkinnon.
Tule mukaan puolustamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia! Liity jäseneksemme jo tänään!