Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.
Vuosi 2020 on ravisuttanut maailmaa ennennäkemättömin tavoin. Yhteiskunnat kaikkialla ovat vuorollaan menneet sulkutilaan ja rajoittaneet liikkumista estääkseen helposti tarttuvan viruksen leviämistä. Kun ovet sulkeutuivat ja eristys alkoi, miljoonien naisten ahdinko syveni. Ilmoitukset kaikenlaisesta naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta alkoivat lisääntyä – joka puolella maailmaa.
Naisiin kohdistuvan väkivallan pandemia ei kuitenkaan ole uusi koronan myötä noussut ilmiö. Jo ennen korona-aikaa väkivalta naisia ja tyttöjä kohtaan oli kasvanut pandemian mittoihin. Maailmanlaajuisesti yksi kolmesta naisesta on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, useimmiten kumppaninsa aloitteesta. Kun mukaan lasketaan seksuaalinen häirintä, luku on vielä suurempi. Vuoden 2019 aikana 243 miljoonaa naista ja tyttöä koki parisuhdeväkivaltaa maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan alle 40 prosenttia väkivaltaa kohdanneista naisista raportoi asiasta tai haki apua. Suurin osa naisista kääntyy läheisten puoleen, ja vain alle 10 prosenttia ottaa yhteyttä poliisiin.
Suomessa jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Täällä jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmannessa tapauksessa tekijä on uhrin nykyinen tai entinen kumppani. Vuonna 2019 raiskauksia ilmoitettiin 1477, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähisuhdeväkivaltarikosten määrä kasvoi 7 prosenttia, 10 600 tapaukseen. Rikosten uhreista 77 prosenttia oli naisia. Huomioitavaa on, ettei läheskään kaikkea lähisuhdeväkivaltaa ilmoiteta viranomaisille.
Myös turvakotien asiakasmäärät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2019 niissä oli yhteensä 5354 asiakasta joista 91 prosenttia naisia. Asiakasmäärät ovat kasvaneet 2015–2019 jopa 75 prosenttia. Suomen toiseksi yleisin henkirikos on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä nykyinen tai entinen kumppani.
Koronapandemialla on ollut maailmanlaajuisesti kahdenlaisia vaikutuksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jollain alueilla väkivallan lisääntyminen kodeissa on jopa viisinkertaistanut yhteydenottojen määrät auttaviin puhelimiin. Toisaalla taas virallisten väkivaltailmoitusten määrä on laskenut, koska selviytyjät kokevat avun löytämisen ja saamisen vaikeammaksi perinteisten kanavien kautta, kun väkivallan tekijä on koko ajan samassa tilassa. Koulujen sulkeutuminen ja talouden kiristyminen aiheuttavat painetta ja pahentavat köyhyyttä naisten ja lasten jäädessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Selviytyjät kokevat avun löytämisen ja saamisen vaikeammaksi perinteisten kanavien kautta, kun väkivallan tekijä on koko ajan samassa tilassa.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohdanneiden aktivistien ja selviytyjien ääntä on kuultava, eikä sitä saa hiljentää tai sivuuttaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen vaatii lisää investointeja, johtajuutta ja konkreettisia toimia. Rahoituksella on tarjottava välittömät ja välttämättömät palvelut selviytyjille ja keskityttävä ehkäisevään työhön sekä kerättävä tietoa, jolla parantaa näitä elintärkeitä palveluja naisille ja tytöille. Tilannetta ei voi ohittaa. Meidän kaikkien tulee vastata tähän haasteeseen, erityisesti alati laajenevan koronakriisin aikana.
Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi 25.11. käynnistää 16 päivää kestävän kansainvälisen Oranssit päivät -kampanjan sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. Sen aikana YK:n tasa-arvojärjestö UN Women yhdessä selviytyjien, aktivistien ja muiden YK-järjestöjen kanssa vaatii toimia naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. UN Women Suomi kutsuu jokaisen osallistumaan kampanjaan tunnustamalla oranssia väriä.
Jaana Hirsikangas,
toiminnanjohtaja
UN Women Suomi
Tule mukaan vaatimaan loppua naisiin kohdistuvalle väkivallalle!