0 kohdetta

Naiset, rauha ja turvallisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus

Konflikteilla ja sodilla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia, ja monesti nämä on jätetty huomiotta konfliktien ennaltaehkäisyssä, ratkaisussa ja rauhanrakennuksessa. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa käytetään sotataktiikkana, jolta erityisesti tyttöjen ja naisten on vaikea suojautua. Naisten on myös monesti miehiä vaikeampi päästä oikeussuojan piiriin. Lisäksi naisten osuus rauhanneuvotteluiden vetäjinä ja erityisesti rauhansopimusten allekirjoittajina on ollut muutaman prosentin luokkaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Tilanteen korjaamiseksi YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti historiallisen päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus 31.10.2000. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Käänteentekevää dokumentissa on se, ettei naisia ja tyttöjä nähdä pelkästään uhreina vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn.

Päätöslauselma 1325 ja sitä tukevat yhdeksän muuta naiset, rauha ja turvallisuus -aiheista päätöslauselmaa pohjautuvat jo aikaisemmin hyväksyttyihin YK-asiakirjoihin, kuten vuonna 1979 YK:n yleiskokouksen hyväksymään naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen eli CEDAW-sopimukseen ja vuonna 1995 hyväksyttyyn Pekingin toimintaohjelmaan.

Naisten ja tyttöjen tukeminen kriiseissä ja konflikteissa on yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin työn painopisteistä, ja UN Women tukee 1325-päätöslauselman toimeenpanoa myös YK-järjestelmän sisällä. 

 

 

 

 

 

Suomen 1325-verkosto 

Suomen 1325-verkosto on yhteensä 20 kansalaisjärjestön sekä tutkijoiden ja yksittäisten asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus ja siihen temaattisesti liittyvien päätöslauselmien toimeenpanoa. Verkosto on perustettu vuonna 2006 kiirehtimään kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista Suomessa ja se on osallistunut kaikkien kolmen Suomen toimintaohjelman suunnitteluun. Verkostolla on edustajat ulkoasiainministeriön koordinoimassa kansallisen 1325-toimintaohjelman seurantaryhmässä. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Verkoston puheenjohtajana toimii professori Helena Ranta ja varapuheenjohtajana Terhi Nieminen-Mäkynen.

Järjestöjäseninä verkostoon kuuluvat UN Women Suomi, Amnesty International Suomen osasto, Fida International, Ihmisoikeusliitto, YK-liitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganistarioner i samarbete NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL), Crisis Management Initiative (CMI), Väestöliitto, Naisasialiitto Unioni, Suomen NNKY-liitto, Naistoimittajat, Zonta International piiri 20, Kirkon Ulkomaanapu, African Care, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL), Laajan turvallisuuden verkosto (WISE), Suomen Lähetysseura ja Suomen Punainen Risti.

Verkosto toivottaa tervetulleeksi myös uudet aiheesta kiinnostuneet jäsenet. Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan, ota yhteys Suomen 1325-verkoston koordinaattoriin Veera Nurmenniemeen veera.nurmenniemi@unwomen.fi. Verkoston Facebook-ryhmän löydät täältä!

 

Suomen 1325 kansallinen toimintaohjelma

YK:n turvallisuusneuvosto on kehottanut YK:n jäsenmaita kirjoittamaan kansalliset toimintaohjelmat päätöslauselma 1325:n toteuttamiseksi. Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska olivat ensimmäisiä maita, jotka seurasivat turvallisuusneuvoston ohjetta.

Suomi julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelmansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” toimeenpanemiseksi syksyllä 2008. Suomi päivitti toimintaohjelmansa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Kolmas toimintaohjelma julkistettiin huhtikuussa 2018. Toimintaohjelma päivitettiin yhteistyössä eri vastuuministeriöiden, Suomen 1325-verkoston sekä muiden kansalaisjärjestötoimijoiden ja tutkijoiden kanssa. 1325-verkosto oli merkittävässä roolissa myös ensimmäisen toimintaohjelman alullepanossa. Nykyinen toimintaohjelma kattaa vuodet 2018–2021.

Mikä on YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma?

YK:n turvallisuusneuvoston 20 vuotta sitten yksimielisesti hyväksymä päätöslauselma 1325 “Naiset, rauha ja turvallisuus” rakentuu kolmen pilarin varaan:

  • tyttöjen ja naisten suojelu konflikteissa ja heidän ihmisoikeuksiensa turvaaminen
  • sukupuolen perusteella tapahtuvan väkivallan ennaltaehkäisy
  • naisten tasavertainen osallistuminen rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen.

 

Päätöslauselman tavoitteena on suojella naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tunnistaa naisten ja tyttöjen keskeinen rooli konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakennuksessa. Vaikka edistystä on tapahtunut, tahti on ollut liian hidas, eikä naiset, rauha ja turvallisuus -työlle ja päätöslauselma 1325 toimeenpanolle ole annettu tarpeeksi resursseja. Vuonna 2020 naisten ja tyttöjen asema konflikteissa ja niiden jälkeen on edelleen hyvin haavoittuvainen. Seksuaalinen väkivalta ei ole kadonnut mihinkään sodankäynnin asevalikoimasta. Sodankäynnin taktiikat ovat jopa kehittyneet – jos mahdollista – entistä vaarallisemmiksi naisille ja tytöille. 

Monet valtiot, myös Suomi, ovat laatineet kansallisia toimintaohjelmia Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi. Suomi on laatinut kansallisia toimintaohjelmia kolme, joista viimeisin kattaa ajanjakson 2018-2021. Suomen kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi toimii tuloksellisesti pysyvän rauhan aikaansaamiseksi naisten osallistumista vahvistamalla. Kansallista toimeenpanoa seuraa ulkoasiainministeriön vetämä kansallinen 1325-seurantaryhmä, johon kuuluvat toimintaohjelman toimeenpanosta vastaavat ministeriöt ja tahot. Seurantaryhmässä on edustettuna myös kansalaisjärjestöjen edustajia, kuten Suomen 1325-verkosto, jota koordinoi UN Women Suomi.

Lue lisää päätöslauselman 1325 kahdesta vuosikymmenestä Wisen julkaisemasta (toim. Anne Mäki-Rahkola) kirjasta Naiset kriisejä hallitsemassa, jossa kirjoittavat myös UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Suomen 1325-verkoston koordinaattori ja UN Women Suomen vaikuttamistyön ja viestinnän vastaava Veera Nurmenniemi.