UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Mimmit koodaa –ohjelman Milja Köpsi: Innovaatioiden ja teknologian tulee hyödyttää myös naisia
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan mukaan teknologiaa ja innovaatioita tarvitaan, jotta naiset voivat palata työelämään menetettyään pandemian myötä toimeentulon sekä suojautua myös lisääntyneeltä väkivallalta. Mlambo-Ngcuka osallistui Suomen Kanadan suurlähetystön, Ottawan yliopiston ja Global Affairs Kanadan järjestämään webinaariin tiistaina 18.5.2021. Panelisteina kuultiin myös Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnaria sekä Mimmit koodaa –ohjelman Milja Köpsiä.
Naisten ja tyttöjen osallisuus teknologian ja innovaatioiden parissa ei ainoastaan luo mahdollisuuksia parempaan elämään heille itselleen, vaan se on myös tärkeä osa koronapandemian jälkeistä taloudellista uudelleenrakentamista. Digitaalisen kuilun kiinni kurominen on pandemian jälkeisenä aikana tärkeämpää kuin koskaan. Tämä oli keskeinen viesti Suomen Kanadan suurlähetystön, Ottawan yliopiston ja Global Affairs Kanadan yhteistyössä järjestämässä webinaarissa Advancing Women’s and Girls’ Rights: Harnessing Technology and Innovation to Support Women’s Post-Pandemic Economic Empowerment.
Koronapandemia aiheuttaa taloudellisia haasteita erityisesti naisille. Kouluttamalla naisille teknologiataitoja ja kaventamalla digikuilua naisten on mahdollista hyödyntää teknologiaa ja innovaatioita omien kykyjensä valjastamiseen ja elämänsä parantamiseen. Kanadan kansainvälisen kehityksen ministeri Karina Gould korosti, että naiset kantavat suurimman osan palkattomasta hoivavastuusta ja naisvaltaiset alat, kuten turismi ja palvelualat, ovat kärsineet pandemian seurauksena kaikista eniten. Monet työt ja kaupankäynti ovat siirtyneet verkkoon, mutta kaikilla ei ole riittäviä taitoja ja resursseja yritystoimintansa siirtämiseen internettiin. Monilta työt ovat yksinkertaisesti loppuneet. Gouldin mukaan naiset, jotka sen sijaan ovat saaneet koulutusta teknologian käytöstä, ovat pystyneet jatkamaan töitään verkossa.
“Silloin naiset löytävät voimansa ja valjastavat teknologian ja innovaatiot hyödykseen. Innovaatio tarkoittaa asioiden paremmaksi tekemistä”, Gould sanoi.
Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari painotti teknologian, innovaatioiden sekä tasa-arvon keskeistä roolia Suomen ulkopolitiikassa. Suomi on yksi Generation Equality –kampanjan teknologia ja innovaatiot –toimintaryhmän johtajista. Työn tavoitteena on tehdä konkreettista työtä digikuilun kuromiseksi umpeen ja tasa-arvon edistämiseksi. Skinnarin mukaan teknologian tasa-arvoistamisessa tulee huomioida myös haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset, kuten vammaiset naiset.
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka peräänkuulutti, että teknologialla on myös tärkeä rooli avun mahdollistajana väkivaltaa kohdanneille naisille ja tytöille – erityisesti pandemian aikana, jolloin väkivalta on lisääntynyt huolestuttavasti. Esimerkiksi Espanjassa, Argentiinassa ja Fijillä väkivaltaa kohdanneet naiset ovat hakeneet ja saaneet apua puhelinsovellusten avulla. Lisäksi Mlambo-Ngcuka painotti teknologian ja innovaatioiden tärkeyttä työelämän ulkopuolelle jääneiden naisten uudelleenkouluttamisessa.
“Monet pandemiassa työnsä menettäneet naiset eivät todennäköisesti koskaan pääse takaisin työelämään. Kouluttamalla naisia mahdollistetaan paluu työelämään sekä tarttuminen uusiin töihin, jotka vaativat teknologiaosaamista”, Mlambo-Ngcuka korosti.
Naisten ja tyttöjen osallistaminen teknologian ja innovaatioiden käyttäjiksi ja suunnittelijoiksi vaatii koulutuksen lisäksi työtä syvään juurtuneiden asenteiden parissa. Mimmit Koodaa –ohjelman koordinaattori Milja Köpsi nosti puheenvuorossaan esiin turhat ennakkoluulot siitä, että naiset eivät olisi kiinnostuneita teknologiasta. Kiinnostus teknologiaan ja sen hyödyntäminen ei sulje pois toisaalta naiselliseksi miellettyjä kiinnostuksen kohteita.
“Tytöt voivat olla prinsessoja sekä ohjelmistokehittäjiä. On puhuttava enemmän siitä, miten teknologia mahdollistaa kaiken niin ammatillisessa kuin yksityisessäkin elämässä. Se auttaa ratkaisemaan ongelmia ilmastonmuutoksesta ruokapulaan. Tytöt ja naiset eivät ole vain teknologian käyttäjiä – me olemme sen luojia”, Köpsi painotti.
Köpsi kertoo, että Mimmit Koodaa –ohjelman tapahtumiin osallistuu aina yli tuhat naista kerrallaan. Se etteivät tytöt ja naiset olisi kiinnostuneita teknologiasta, on siis harhaa. Köpsi kertoo liikuttuvansa joka kerta, kun Mimmit Koodaa –koulutukseen osallistunut nainen soittaa hänelle ja kertoo saaneensa työpaikan teknologia-alalta, tai kun työnantaja kertoo palkanneensa jonkun Mimmit koodaa –koulutuksen käyneen naisen.
“Eihän se oo ku tehään”, kertoo Köpsin motto.
Kuvat: Kea Taylor, Valtioneuvoston kanslia, Jyri Keronen