UN Women Suomi ja Suomen 1325-verkosto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuulemisessa Naiset, rauha ja turvallisuus -työstä

UN Women Suomi ja Suomen 1325-verkosto antoivat lausunnot eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Naiset, rauha ja turvallisuus -työn edistymisestä Suomessa. UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sekä Suomen 1325-verkoston varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala olivat kuultavana eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa tiistaina 5. lokakuuta.

Suomen on sitouduttava entistä vahvemmin Naiset, rauha ja turvallisuus -työhön niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, peräänkuulutettiin sekä UN Women Suomen ja Suomen 1325- verkoston lausunnoissa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Lausunnot perustuvat ulkoministeriön laatimaan vuosittaiseen raporttiin Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -työn toimeenpanosta.

Suomi tekee jo merkittävää työtä Naiset, rauha ja turvallisuus -kysymysten parissa, ja Suomen kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma on kansainvälisestäkin näkökulmasta edistyksellinen. Työn toimeenpano etenee kuitenkin edelleen liian hitaasti niin Suomessa kuin maailmallakin.

Lausunnoissaan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen 1325-verkosto ja UN Women Suomi painottivat esimerkiksi, että Naiset, rauha ja turvallisuus -työn koordinaatiota ja resursseja on vahvistettava, työn seurantaa ja arviointia on kehitettävä työn todellisen vaikuttavuuden arvioimiseksi, ja että työssä tulee huomioida vahvemmin esimerkiksi inklusiivisuus, intersektionaalinen lähestymistapa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien puolustaminen.

Lausunnoissa painotettiin, että kaikilta politiikan aloilta tarvitaan vahva sitoumus työn toimeenpanemiseksi. Naiset, rauha ja turvallisuus -työ koskee myös kotimaan turvallisuutta, ei ainoastaan ulkopolitiikkaa.

“Parhaimmillaan Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaa tehdään yhtä aikaa monen sektorin yhteistyönä: kansalaisjärjestöjen, ministeriöiden, eduskunnan ja tutkijoiden”, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.

Tähän liittyen verkosto tapasi aiemmin opetusministeri Li Anderssonin, sillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön sitoutuminen uuteen ohjelmaan sen laatimisvaiheessa ja toimeenpanemisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Sekä UN Women Suomen että Suomen 1325-verkoston lausunnossa vaaditaan perusteellisen arvioinnin teettämistä Suomen kolmannen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman kauden (2018-2021) vaikuttavuudesta ja tuloksista. Sekä arviolle että tulevalle naiset, rauha ja turvallisuus -työlle tulee varmistaa riittävä rahoitus. Myös kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli toimintaohjelman toimeenpanossa.

“Toimintaohjelman toimeenpanolle tulee varata tarpeellinen rahoitus ja riittävät henkilöresurssit niin julkisella- kuin kansalaisjärjestösektorillakin vaikuttavan ja tehokkaasti koordinoidun toiminnan takaamiseksi. 1325-työlle osoitetut resurssit ovat edelleen riittämättömät”, Suomen 1325-verkoston varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala huomauttaa.

Inklusiivisuus tulee huomioida entistä paremmin, kun Suomi laatii neljättä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaansa. ”Toimintaohjelman tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia sen suhteen, että naisilla todella on mahdollisuus osallistua rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin globaalisti. On huomioitava myös, etteivät naiset ja tytöt eivät ole homogeeninen ryhmä, ja inklusiivisuus edellyttää intersektionaalista lähestymistapaa niin toimintaohjelman sisällöissä kuin sen laadinnan ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa”, Hirsikangas sanoo.

“Suomella on nyt tilaisuus laatia vaikuttava ja ihmisoikeusperustainen neljäs toimintaohjelma ja toimia entistä vahvemmin kansainvälisenä suunnannäyttäjänä Naiset, rauha ja turvallisuus -työssä. Tämä on entistä tärkeämpää aikana, jolloin ihmisoikeuksia, kuten naisten ja vähemmistöjen oikeuksia uhataan yhä voimakkaammin myös kansainvälisillä areenoilla”, Tarnaala painottaa.

Ulkoasiainvaliokunnan kuulemisessa keskusteltiin, millä tavalla Suomi voi tukea muita maita luomaan oman 1325-toimintaohjelman. Suomi on suurin eri maiden Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmien tekoa tukeva rahoittaja. Tällä hetkellä lähes puolella maailman maista on oma kansallinen toimintaohjelma. Vaikka toimintaohjelmien toimeenpanossa onkin haasteita globaalisti, mukaan lukien Suomessa, on niiden olemassaolo ensimmäinen askel kohti konkreettista työtä ja työn koordinointia naisten turvallisuuden saralla.

”UN Women on ainoa toimija, joka tekee kansallisten toimintaohjelmien valmistumista tukevaa työtä globaalisti ja kansallisten toimintaohjelmien tukeminen onkin yksi kauaskantoisimpia keinoja tukea Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa”, Hirsikangas sanoo.

Myös Afganistanin tilanteesta keskusteltiin kuulemisessa ja miten afganistanilaisia naisia voitaisiin tukea. ”Afganistanin UN Womenin maatoimisto, joka on UN Womenin suurin maatoimisto, on toiminnassa ja pysyy Afganistanissa, joten tukemalla UN Womenia tuetaan Afganistanin naisia”, Hirsikangas sanoo.

Afganistanin tilanne on myös esimerkki valtavasta tutkimustiedon tarpeesta aiheeseen liittyen – nyt jos koskaan olisi tärkeää selvittää, mitä Afganistanin operaatiossa olisi voinut tehdä toisin, todetaan Suomen 1325-verkoston lausunnossa.

Suomen 1325-verkosto on myös aiemmin suositellut ulkoministeriölle, että Suomen uudessa neljännessä kansallisessa toimintaohjelmassa tulee esimerkiksi varmistaa parempi työn rahoituksen ja vaikuttavuuden seuranta, intersektionaalisen näkökulman huomioiminen, naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeuksien puolustaminen sekä vahvistaa toimintaohjelmaa vaikuttamisen välineenä kansainvälisillä areenoilla naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamiseksi.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus hyväksyttiin yksimielisesti vuonna 2000. Historiallinen päätöslauselma pyrkii suojaamaan naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa sekä turvaamaan heidän oikeutensa osallistua rauhanrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn.

Suomen 1325-verkosto on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan verkostoon ja tekemään vaikuttamistyötä naisten aseman parantamiseksi rauhanprosesseissa, hae mukaan lomakkeen kautta täältä. Verkosto toivottaa tervetulleeksi niin uudet järjestö-, tutkija- kuin yksittäiset asiantuntijajäsenetkin!

Liity mukaan Suomen 1325-verkostoon!

Kuva: Flickr/Jack Sickness