UN Womenin selvitys: Talibanin kielto kansalaisjärjestöille pudottaa naiset ja tytöt humanitaarisen avun parista
Talibanin määräys kieltää naisia työskentelemästä järjestöissä Afganistanissa. Sen lisäksi, että kielto estää lukemattomilta naisilta työnteon, se myös evää naisilta ja tytöiltä pääsyn elintärkeiden humanitaaristen palveluiden pariin. Tämä on jälleen uusi räikeä hyökkäys Afganistanin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia, ihmisarvoa ja yhteiskunnallista asemaa kohtaan.
Taliban on kieltänyt tuoreella määräyksellä naisten työskentelyn kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Kyseessä on jälleen uusi hyökkäys naisten ja tyttöjen oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa kohtaan, joilla pyritään eristämään naiset ja tytöt täysin yhteiskunnan perustoimintojen ulkopuolelle. UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous painotti lausunnossaan, että kielto tulee vaikuttamaan kaikkiin naisille tarpeellisiin ja elintärkeisiin palveluihin sekä lisäämään naisten ja tyttöjen turvattomuutta Afganistanissa.
Naiset eristetään elintärkeiden palveluiden parista
UN Womenin tekemä selvitys naisten työkiellosta järjestöissä osoittaa, että naistyöntekijöiden rooli afgaaninaisille ja -tytöille toimitettavassa humanitaarisessa avussa on ollut merkittävä. Afganistanissa vallitsevien sosiaalisten normien vuoksi avun saaminen naisille ja tytöille oli jo valmiiksi haasteellista. Afganistanissa on myös voimassa kielto, jonka mukaan miespuoliset humanitaariset työntekijät eivät voi toimia naisten ja tyttöjen kanssa. Suurin osa naisille ja tytöille kohdistetuista humanitaarisista toimista on ollut näin ollen naispuolisten humanitaaristen työntekijöiden toimittamaa. Yksi selvitykseen vastanneista naisista viittasi naisten rooliin humanitaarisen avun toimittamisessa seuraavasti:
“Naiset voivat tehdä sitä mitä miehet tekevät, mutta miehet eivät voi tehdä sitä mitä naiset tekevät.”
Pelkästään selvitykseen vastanneiden organisaatioiden työn rajaaminen tulee vaikuttamaan noin miljoonan naisen ja tytön mahdollisuuksiin. Arvioiden mukaan n. 11,3 miljoonaa naista ja tyttöä tulee tarvitsemaan humanitaarista apua Afganistanissa vuoden 2023 aikana.
Jos naispuolisia humanitaarisen työn tekijöitä ei ole, pelkona on, että varsinkin naisjohtoiset kotitaloudet putoavat täysin humanitaarisen avun piiristä. Selvityksen mukaan tällaisissa kotitalouksissa voidaan mahdollisuuksien kaventuessa joutua turvautumaan lapsityövoimaan.
Vastaajien keskuudessa nousi esiin myös huoli siitä, että seksuaalinen hyväksikäyttö saattaa lisääntyä, jos humanitaarisen avun toteutuksesta vastaavat vain miehet.
Huoli oman taloudellisen tilanteen heikkenemisestä sekä hyödynsaajien kohtalosta aiheuttavat ahdistusta naisilla, mikä saattaa johtaa lisääntyneisiin mielenterveyden ongelmiin. Toimeentulo ja työllistymismahdollisuuksien heikkeneminen sekä naisten taitojen ja kapasiteetin hyödyntämättä jättäminen pahentavat entisestään nopeasti heikkenevää Afganistanin taloustilannetta.
Lisäksi naisten toimeentulomahdollisuuksia tukevien hankkeiden keskeytyminen heikentää naisten ennestään taloudellista asemaa ja osaavan työvoiman määrää maassa.
“They’ve taken our jobs to give us a dollar”
in our engagements with Afghan women NGO workers they tell us the ban on women working in NGOs pushes them out of jobs and into poverty amist an already skyrocketing ecomonic crisis.
The ban must be reversed immediately.
— Alison Davidian (@DavidianAli) January 11, 2023
Kielto rapauttaa organisaatioiden toiminnan, joka on monelle naiselle ja tytölle elinehto
Kiellon vaikutukset näkyivät välittömästi myös lukemattomien Afganistanissa olevien järjestöjen toiminnassa. UN Womenin selvityksen mukaan kansalaisjärjestöistä 85 % on voinut toimia vain osittain tai ei ollenkaan kiellon voimaan astumisen jälkeen. Suurin osa järjestöjen keskeytyneistä toimista koskee erilaisia humanitaarisia toimia kuten ruuan ja veden saantia, sanitaatiota ja hygieniatarvikkeita. Vaikutukset näkyvät myös suojelutyössä kuten naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä, sekä koulutuksessa. Järjestöjen toimintojen lakkauttaminen tai kaventuminen rapauttaa naisten pääsyn juuri näiden elintärkeiden palveluiden ja avun piiriin.
Kiellolla on myös heikentäviä vaikutuksia järjestöissä työskennelleiden naisten taloudelliseen tilanteeseen. Järjestöt ovat olleet yksiä niitä harvoista työyhteisöistä Afganistanissa, joissa naispuoliset työntekijät ovat voineet olla näkyvissä rooleissa tai jopa johtotehtävissä. UN Womenin selvitykseen vastanneista järjestöistä jopa 94% joutuvat lopettamaan toimintansa osittain tai kokonaan, jos he menettävät naispuolisen henkilökuntansa.
𝟵𝟰%
That’s the percentage of women-led national civil society organizations that stopped activities after women were banned from working in NGOs in #Afghanistan, according to a survey.
This impacts the entire humanitarian sector.
See our #GenderAlert: https://t.co/8CBFm6C6Cr pic.twitter.com/NyWHt1EtQ6
— UN Women (@UN_Women) January 26, 2023
Järjestöt etsivät keinoja jatkaa toimintaansa naisten ja tyttöjen oikeuksien takaamiseksi
Järjestöjen raporttien mukaan toimijat, joihin tämä kielto suoraan vaikuttaa, pyrkivät neuvottelemaan Talibanin kanssa anoakseen mahdollista poikkeusta kieltoon. Kiellon peruminen ei automaattisesti johda järjestöjen työtä rajoittavien tekijöiden purkamiseen.
Jotkut järjestöistä ovat etsineet vaihtoehtoisia toteutustapoja naisten ja tyttöjen tavoittamiseksi esimerkiksi toteuttamalla hanketyötä netissä. Haasteena ovat huonot internetyhteydet erityisesti maaseudulla sekä toistuvat sähkökatkokset myös kaupungeissa. Kyselyyn vastanneet toivat esiin myös, että henkeä pelastavan työn edellytyksenä on henkilökohtainen vuorovaikutus.
Järjestöjen sopeuttamistoimenpiteet eivät poista sitä tosiasiaa, että Talibanin kielto naisten työskentelemiseksi kansalaisjärjestöissä loukkaa humanitaarisia perusperiaatteita. Riskinä on, että kiellolla normalisoidaan humanitaarisen työn toteuttaminen ilman naisia, joka vahvistaa Talibanin narratiivia siitä, että naisia ei tarvita humanitaarisessa avun jakelussa.
Kielto on osa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien riistämisen jatkumoa. Jos uusinta kieltoa ei haasteta, se tasoittaa tietä tuleville kielloille, joiden päämääränä on pyyhkiä naiset ja tytöt kokonaan pois kaikesta julkisesta elämästä.
Tämä ei ole ongelma vain muutamille naisille, vaan koko Afganistanin väestölle.
UN Womenin selvitykseen vastannut naispuolinen järjestötyöntekijä
Tähän päivään mennessä Taliban ei ole kumonnut yhtään naisille ja tytöille asettamaansa kieltoa. Viimeisimmän naisten työskentelyä koskevan kiellon lisäksi Taliban on aikaisemmin kieltänyt koulunkäynnin yli 12-vuotiailta tytöiltä (maaliskuu 2022), kieltänyt naisia menemästä puistoihin, huvipuistoihin, julkisiin kylpylöihin ja kuntosaleille (marraskuu 2022), sulkenut naiset pois yliopistoista (joulukuu 2022), ja jopa vaatinut, että naispuolisilta mallinukeilta peitetään kasvot (tammikuu 2023). Nämä kiellot ja rajoitukset rikkovat räikeästi naisten ja tyttöjen perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, ja sulkevat naiset ja tytöt täysin yhteiskunnan ulkopuolelle.
UN Women on jatkaa periksiantamatonta työtään afganistanilaisten naisten ja tyttöjen oikeudet palauttamiseksi, ylläpitämiseksi ja suojelemiseksi.
Lue UN Women Afganistanin julkaisema Gender Alert -selvitys.
Afganistanin naiset tarvitsevat tukeasi nyt enemmän kuin koskaan. Lahjoita UN Womenin työhön Afganistanissa.
Artikkelikuva: UN Women/ Paula Bronstein. Naisia ja lapsia Kabulissa, Afganistanissa, odottamassa passitoimiston ulkopuolella.