UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas kuultavana Suomen roolista YK:n ihmisoikeusneuvostossa: ”Naisten oikeudet eivät voi olla neuvotteluväline, eikä niistä voida tinkiä.”
Torstaina 3. helmikuuta ulkoministeriö järjesti kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuuden liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosien 2022–2024 jäsenkaudella. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistui kuulemiseen, ja tilaisuuden puheenjohtajana toimi ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari. UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas nosti esiin erityisesti Suomen roolin Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamiseksi.
Ihmisoikeusneuvostossa Suomi haluaa painottaa ihmisoikeuspolitiikkansa pitkäaikaisia painopisteitä: yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä sekä oikeusvaltion huoltamista. UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas osallistui tilaisuuteen ja nosti Afganistanin tilannetta esille omassa puheenvuorossaan.
“Afganistanissa on meneillään humanitaarinen katastrofi, joka vaatii välittömiä ja konkreettisia toimia kansainväliseltä yhteisöltä. Jotta tyttöjen ja naisten täysimääräinen osallistumisoikeus yhteiskunnassa toteutuisi, sitä täytyy suojella ja puolustaa.”
Hän muistuttaa, että konflikteissa naisten suojeleminen tai tietyt tyttöjen ja naisten oikeudet asetetaan liian helposti etusijalle heidän yhteiskuntaan osallistumisensa kustannuksella.
“Sekä tyttöjen ja naisten suojeleminen että osallistumisoikeuden puolustaminen ovat yhtä tärkeitä heidän oikeuksiensa täysimittaiselle toteutumiselle”, Hirsikangas painottaa.
“Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Naisten oikeudet eivät voi olla neuvotteluväline, eikä niistä voida tinkiä – etenkään nyt, kun Afganistanin tytöt ja naiset tarvitsevat näiden oikeuksien suojelemista ja puolustamista ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.”
Mikäli naiset eivät voi osallistua päätöksentekoon ja politiikkaan, riskinä on, että aikaisemmat saavutukset naisten oikeuksien saralla ovat vaarassa kadota kokonaan. Naisten osallistuminen ja johtajuus sekä julkisessa että poliittisessa elämässä ovat ratkaisevan tärkeitä niin Afganistanissa kuin kaikilla muillakin kriisialueilla. Naisten ja tyttöjen osallistaminen on tärkeää ihmisoikeuksien pitkän aikavälin kehityksen kannalta, rauhan ylläpitämiseksi ja kriisistä toipumiseksi.
Hirsikangas muistuttaa Talibanin tiukoista sukupuolinormeista, jotka kieltävät naisia asioimasta perheeseen kuulumattomien miesten kanssa.
“On tärkeää, että humanitaarisessa työssä on myös naisia, jotta tytöt ja naiset voivat hakeutua avun piiriin. Naispuolisten humanitaarisen työn tekijöiden on saatava jatkaa työtään keskeytyksettä.”
Työn keskeytyminen tarkoittaisi humanitaarisen avun yhteyden katkeamista lähes puoleen Afganistanin väestöstä.
Afganistanissa tyttöjen ja naisten opiskelua ja työskentelyä on rajoitettu, ja liikkuminen ja matkustaminen ilman miespuolista saattajaa on tehty vaaralliseksi.
“Naispuolisten ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien turvatalot ovat täyttyneet. Naisten turvakeskuksiin on hyökätty, ja niiden työntekijöitä on ahdisteltu”, Hirsikangas luettelee.
“Meidän on vastattava tähän ongelmaan investoimalla strategisesti ja kohdennetusti kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, jotka edistävät naisten oikeuksia.”
Hän tuo esille, että tällä hetkellä naisjärjestöt saavat maailmanlaajuisesti alle yhden prosentin kaikesta kansainvälisestä kehitysavusta.
Kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu suojella Afganistanin naisia ja heidän turvallisuuttaan. UN Women kannustaakin kaikkia YK:n jäsenvaltioita sisällyttämään naispuolisia ihmisoikeuspuolustajia turvapaikkaprosesseihin. Koska tilanne Afganistanissa on jatkuvassa muutoksessa, UN Women tekee paikan päällä Afganistanissa nopeita tilannearvioita (rapid assesments) jotta humanitaarisen avun rajalliset voimavarat voidaan kohdentaa niitä kaikista eniten tarvitseville.
“Vaikka naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa on yhä synkkä, he edelleen taistelevat oikeuksiensa ja tasa-arvon toteutumisen puolesta. Tämä ei ole muuttunut, eikä se tule muuttumaan.”
Hän haluaa muistuttaa, että kriisi Afganistanissa ei todellakaan ole ohi, vaikkei se enää saakaan samanlaista huomiota mediassa kuin aiemmin.
“Koko maailma katsoi syksyllä 2021 Afganistaniin, mutta kuten huomaamme, kiinnostus ei kestä pitkään. Keskeinen osa kansainvälisen yhteisön roolia onkin nostaa naisten ja tyttöjen tilannetta esiin myös silloin, kun kamerat lakkaavat kuvaamasta,” hän muistuttaa.
Tyttöjen ja naisten oikeudet Afganistanissa eivät toteudu, jos niiden puolustamiseen ei ohjata riittäviä resursseja. Naisten oikeuksien turvaaminen ja naisten ja tyttöjen osallistaminen edesauttaa pysyvän rauhan toteutumista ja turvallisuuden paranemista missä tahansa maassa.
UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi, olet tukemassa vaikuttamistyötämme Suomessa! Liity jäseneksi täällä.
Kuva: UN Photo/Eric Kanalstein