UN Women Suomi ja Suomen 1325-verkosto vaativat lisää resursseja Naiset, rauha ja turvallisuus -työlle
UN Women Suomi ja sen koordinoima Suomen 1325-verkosto vaativat lisää taloudellisia resursseja ja konkreettisia toimia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, Naiset, rauha ja turvallisuus, toimeenpanemiseksi Suomessa.
Kestävää rauhaa ei voida saavuttaa, jos puolet väestöstä jätetään sivustakatsojiksi. Kuitenkin naiset ovat edelleen aliedustettuina rauhanprosesseissa, ja naisten ja tyttöjen asema konflikteissa on hyvin haavoittuvainen. UN Women Suomi hallinnoi Suomen 1325-verkostoa, jonka tavoite on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, Naiset, rauha ja turvallisuus, toimeenpanoa Suomessa. Päätöslauselman tavoitteena on tukea naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Historiallinen päätöslauselma täyttää 20 vuotta 31.10.2020.
Suomella on käytössä kolmas kansallinen toimintaohjelma päätöslauselman 1325 toimeenpanemiseksi. UN Women Suomi ja Suomen 1325-verkosto kutsuttiin antamaan asiantuntijalausunnot Suomen toimista toimintaohjelman toimeenpanemiseksi. Suomen 1325-verkoston varapuheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen ja UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas antoivat lausunnot eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 15.10. ja 22.10 perustuen valtioneuvoston selvitykseen aiheesta.
Sekä UN Women Suomen että Suomen 1325-verkoston lausunnoissa korostettiin, että Naiset, rauha ja turvallisuus -työlle tarvitaan lisää resursseja, niin rahoituksen kuin henkilöresurssienkin osalta sekä julkisella- että kansalaisjärjestösektorilla. Myös eri ministeriöiden ja vastuutahojen vahvempaa yhteistyötä tarvitaan, jotta 1325-päätöslauselman mukaiset sitoumukset toteutuvat kattavasti myös Suomessa. Lausunnoissa peräänkuulutettiin esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemistä ja moniperustaiseen syrjintään puuttumista myös Suomessa, ei vain konflikti- ja kriisialueilla muualla.
”Kaikkien ministeriöiden tulisi määritellä selkeästi mistä ja kuinka paljon Naiset, rauha ja turvallisuus -työlle ohjataan rahaa. Jos Suomi saisi toimintaohjelman rahoituksen vakiinnutettua tarvittavalle tasolle läpi ministeriöiden, olisi se tarvittava ja globaalisti merkittäväkin askel oikeaan suuntaan”, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas painottaa.
Lausunnoissa vaadittiin turvaamaan myös Suomessa aiheen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen toimintakapasiteetti ja resurssit jatkaa merkityksellistä työtä 1325-teeman parissa. Erityistä huomiota vaadittiin kiinnittämään Suomen 1325-verkoston rahoitukseen ja lisäämään se toimintaa vastaavalle tasolle, toiminnan kehittämisen mahdollistamiseksi sekä vahvan kansalaisyhteiskuntaosallisuuden varmistamiseksi teeman parissa.
Lisäksi Hirsikangas alleviivasi, että kansainväliseen työhön kohdentuvan rahoituksen osalta tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että epävakaisiin, hauraisiin ja konfliktin alaisiin konteksteihin kohdistuvista tuista tulisi kohdentaa iso osa suoraan naisjärjestöille.
“Olisi tärkeää, että Suomen 1325-työhön kohdentuvasta rahoituksesta voitaisiin selkeästi erotella, millainen osa työstä on tukenut juuri ruohonjuuritason naisjärjestöjä”, Hirsikangas sanoo.
Suomen 1325-verkosto nosti lisäksi esiin esimerkiksi, että Suomen tulee varmistaa riittävä rahoitus 1325-aiheiselle tutkimukselle ja tätä tulisi seurata systemaattisemmin osana vuosittaista raportointia. Laajaa tutkimustietoa aiheesta tulee myös hyödyntää 1325-työn suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Koronapandemian vaikutukset tulevat ulottumaan laajalle yhä 2021, jolloin Suomen kolmas kansallinen 1325-toimintaohjelma on voimassa viimeistä vuottaan. Onkin entistä tärkeämpää, että toimintaohjelman vaikuttava ja tehokas toimeenpano varmistetaan. Suomen 1325-verkosto painottaa, että Suomen neljännen kansallisen toimintaohjelman suunnittelussa ja laadinnassa on tärkeää kuulla, huomioida ja toimeenpanna kansalaisyhteiskunnan ja tutkijayhteisön näkemyksiä kautta prosessin.
Koska seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja oikeudet ovat entistä suuremman uhan alla kansainvälisesti, ja niiden puolustamista on heikennetty myös viimeisimmissä 1325-päätöslauselmissa vuonna 2019, Suomen 1325-verkosto kannustaa Suomea huomioimaan erityisesti tämän teeman läpileikkaavasti 1325-työssään.
Suomen 1325-verkosto on vuonna 2006 perustettu verkosto, johon kuuluu ihmisoikeus- ja tasa-arvotyötä tekeviä järjestöjä, tutkijoita ja asiantuntijoita. Verkoston tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus toimeenpanoa Suomessa. Verkoston toimintaa hallinnoi UN Women Suomi. Naisten ja tyttöjen tukeminen kriiseissä ja konflikteissa on yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin työn painopisteistä, ja UN Women tukee 1325-päätöslauselman toimeenpanoa myös YK-järjestelmän sisällä.
Tue naisia ja tyttöjä konflikteissa – Ryhdy Naisrauhan turvaajaksi!
Kuvituskuva: UN Photo/Harandane Dicko