UN Women Suomen kommentit kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon
UN Women Suomen luovutti kommenttinsa ulkoministeriölle kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon 7.11.2023.
Kestävän kehityksen tavoitteiden aikaraja 2030 lähestyy. Tilanne kuitenkin on se, että tämänhetkisellä kehitysvauhdilla kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan määräaikaan mennessä. On kaksi asiaa, mitkä ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamisen kannalta: tasa-arvon saavuttaminen ja yksityisen sektorin sitouttaminen tavoitteisiin. Keväällä 2024 laadittava kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon merkitys on tämän suhteen kriittisen tärkeä.
Tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen aseman suhteen (SDG5) suhteen tilanne on erittäin hälyttävä. Jos nykyisen kaltainen kehitys jatkuu, 340 miljoonaa naista ja tyttöä tulee elämään äärimmäisessä köyhyydessä vuoteen 2030 mennessä. Kehityksen tulee olla jopa 26 kertaa tämänhetkistä kehitystä nopeampaa, jotta köyhyys saadaan poistettua maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Monet, päällekkäiset kriisit (mm. Covid-19, konfliktit, ilmastokriisi) pahentavat naisten köyhyyttä entisestään. Muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat naiset ovat erityisessä vaarassa kokea äärimmäisyyttä köyhyyttä, minkä vuoksi intersektionaalinen lähestymistapa ongelmien ratkaisuun on välttämätön.
Business as usual ei ole enää vaihtoehto, vaan maailman on siirryttävä kohti vihreää ja välittävää taloutta.
Tilanteen vakavuuden ja kiireellisyyden vuoksi ongelmien ratkaisu vaatii nopeita, tehokkaita ja strategisia muutosliikkeitä sekä laajaa, sektorien välistä yhteistyötä. Tarvitaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä ja investointeja suunnan muuttamiseksi. Suomen tulee ottaa johtorooli kestävän kehityksen tavoitteiden vauhdittamisessa nyt ja tulevina vuosina, sekä kannustaa muita jäsenvaltioita ja yksityisen sektorin mukaan tilanteen korjaamiseksi.
UN Women Suomi pitää erittäin tärkeänä, että seuraavat hallitusohjelman ja Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa linjassa olevat asiat huomioidaan selonteossa:
- Tasa-arvon edistäminen ja sukupuolinäkökulma on otettava huomioon selonteon kaikilla osa-alueilla. Tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on Suomen ulkopoliittinen prioriteetti, joka on kirjattu niin tämän hallituksen hallitusohjelmaan kuin ylivaalikautisiin toimintaohjelmiin ja selontekoihinkin. Suomen on nojattava sekä kauppa- että kehityspolitiikassaan tähän vahvuusalueeseensa ja varmistettava kansainvälisten sitoumustensa toteutuminen: 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyöhön, 0,2 % kaikkein vähiten kehittyneille maille, ja 85 % kehitysyhteistyöstä edistää sukupuolten tasa-arvoa.
- Suomen tulee edistää kauppapolitiikallaan kehityspolitiikan prioriteettejaan, eli kestävän kehityksen tavoitteita sekä oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen maailman rakentamista. Vastuullisella kauppapolitiikalla ratkaistaan kriisejä, ei syvennetä niitä. Tätä tavoitetta tukee myös se, että yhä useampi kaupallinen toimija on alkanut priorisoida kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja vastuullisuutta toiminnassaan. Suomelta on siis viisas valinta hyödyntää vahvaa profiiliaan tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäjänä myös kauppapolitiikassaan. Sen lisäksi, että se on vastuullinen tapa toimia, on se myös tapa vahvistaa ja luoda uusia kumppanuuksia ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa.
- Suomen tulee vaalia asemaansa tasa-arvon edelläkävijänä ja tehdä jatkossakin rohkeita avauksia uusista teemoista, kuten Suomi on tehnyt mm. teknologian, innovaatioiden ja tasa-arvon risteyskohdan tuomiseksi kansainvälisen politiikan agendalle. Tämä luo uusia yhteistyön mahdollisuuksia mm. yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja nostaa Suomen profiilia niin monenvälisessä kuin kahdenvälisessäkin yhteistyössä mm. Yhdysvaltojen kanssa, mikä on hallitusohjelmassa määritelty Suomen tärkeimmäksi ulkopoliittiseksi kumppaniksi.
- Sen lisäksi, että tasa-arvon edistäminen on tärkeää jo itsessään, on se myös kauppapoliittisesti viisasta. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tukeminen on Suomelle tehokkain keino edistää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. Jäsenvaltioiden tuen lisäksi Suomen tulee kannustaa myös yksityisen sektorin toimijat tukemaan UN Womenin ja muiden kehitysjärjestöjen työtä. Finnfundin mukaan yritystoiminta on myös hyvä tapa vähentää köyhyyttä, sillä jopa 90 % kehittyvien maiden työpaikoista sijaitsee yksityisellä sektorilla.
- Monien päällekkäisten kriisien ja konfliktien ratkaiseminen vaatii sektorien rajat ylittävää yhteistyötä. Vastuullisella kauppapolitiikalla ratkaistaan kriisejä, ei syvennetä niitä. Kuten olemme saaneet erityisesti viime vuosina huomata, kauppapolitiikka ei tapahdu tyhjiössä. Kriisien ratkaisu ja rauhanomaisen maailman rakentaminen palvelee kaikkien etua, ja tähän työhön tarvitaan mukaan kaikki.
UN Women Suomen tarkemmat vastaukset kommenttipyynnössä esitettyihin kysymyksiin
- Miten Suomen tulisi mukauttaa toimintaansa taloudellisissa ulkosuhteissa ja/tai kehitysyhteistyössä vastataksemme muutoksiin kansainvälisessä toimintaympäristössä?
Ylivaalikautisen kehityspoliittisen selonteon tulee toimia keväällä 2024 laadittavan selonteon pohjana. Tulevan selonteon arvo on siinä, että se päivittäisi selontekoa tämän hallituskauden prioriteetteja vastaavaksi sen suhteen, kuinka vastuullisella, kestävällä ja ihmisoikeusperustaisella kauppapolitiikalla rakennetaan parempaa maailmaa ja vauhditetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi selonteon tulee täsmentää kehityspolitiikkaa ja kansainvälisiä taloussuhteita koskevia linjauksia, sekä vahvistaa niiden välisiä synergioita. Suomen valtion budjetista tehtävän investoinnin on edistettävä Suomen taloussuhteiden lisäksi tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on tämän suhteen välttämätöntä.
On erittäin positiivista, että vuonna 2012 laadittu taloussuhteiden selonteko uudistetaan vastaamaan tätä päivää, sillä aiempi versio ei ota riittävästi huomioon kauppapolitiikan vaikutusta ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen tavoitteiden ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Näin on valitettavasti myös vuoden 2023 hallitusohjelmassa. Toisaalta tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen korostuu koko ulkopolitiikan läpileikkaavana prioriteettina. Kestävän kehityksen merkitystä, erityisesti tasa-arvoa, tuleekin selonteossa korostaa entistä enemmän. Nämä teemat on nostettava Suomen kauppapolitiikan keskiöön maailmassa, jossa toisiaan vakavammat kriisit ja aseelliset konfliktit seuraavat toisiaan.
Vastuullisella kauppapolitiikalla ratkaistaan kriisejä, ei syvennetä niitä.
Tasa-arvo on myös kauppapoliittisesti merkittävä teema: jos miehillä ja naisilla olisi identtinen rooli työmarkkinoilla, globaaliin bruttokansantuotteeseen voitaisiin lisätä jopa 26 prosenttia. Globaalisti naisen dollari on edelleen vain 51 senttiä. Suomen talouspolitiikassa onkin huomioitava naisten taloudellisen osallistumin haasteet ja pyrittävä ratkaisemaan niitä. Naisille maksetaan samasta työstä vähemmän palkkaa kuin miehille – kansainvälisesti naisen euro on vain noin 50 senttiä. Tämän lisäksi naiset kantavat valtaosan vastuusta palkattomasta hoivatyöstä. Palkattoman hoivatyön kasaantuminen naisille on sitkeä ongelma kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti se korostuu globaalin etelän kehittyvissä maissa, missä hoivatyön aiheuttama taakka sekä sukupuolistereotypiat ja haitalliset sosiaaliset normit voivat olla naisten palkkatyöhön osallistumisen ja siihen tähtäävän koulutuksen esteinä. Vastuullisen kauppapolitiikan tulee aktiivisesti luoda ratkaisuja näihin ongelmiin, eikä missään nimessä syventää epätasa-arvoa. Tämän suhteen Suomella on arvokas mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä.
Keskeisimpiä uhkia tasa-arvolle ja näin ollen kestävän kehityksen tavoitteille yli päätään on kansainvälinen anti-gender-liikehdintä. Anti-gender-liikehdintä tulee nähdä kontekstissaan eli osana laajempaa maailmanlaajuista hyökkäystä demokratiaa ja multilateralismia vastaan. Demokratian heikkeneminen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen vaikuttaa erityisesti naisen oikeuksia (ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia) ajaviin ryhmiin. Samalla kun anti-gender-liikkeet ovat hyvin organisoituja ja hyvin rahoitettuja, tasa-arvoa edistävät naisjärjestöt kärsivät globaalisti merkittävästä rahoitusvajeesta. Globaalissa etelässä vain 1 % kaikesta tasa-arvoon sidotusta rahoituksesta tavoittaa feministiset liikkeet ja naisten oikeuksia edistävät järjestöt, joilla on merkittävä rooli paikallisen kontekstin asiantuntijoina ja mm. naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja lopettamisessa. Paikalliset feministiset liikkeet tarvitsevat joustavaa ja pitkäaikaista rahoitusta.
Jatkuvasti lisääntyvät humanitaariset kriisit vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin, kuten tyttöihin ja naisiin. Vuonna 2022 yli 600 miljoonaa naista ja tyttöä asui konflikteista kärsivissä maissa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Samalla kun sotilasmenot ovat kivunneet globaaliin huippuunsa, kriisialueilla toimivien naisjärjestöjen rahoitus on laskenut. Afganistanissa Taliban on järjestelmällisesti sulkenut naiset ja tytöt yhteiskunnan ulkopuolelle antamalla yli 50 määräystä naisten ja tyttöjen oikeuksien tukahduttamiseksi. Juuri nyt (marraskuu 2023) Gazassa on käynnissä erittäin vakava humanitaarinen kriisi, jossa tuhansia naisia ja lapsia on kuollut, yli 700 000 naista ja tyttöä on joutunut pakenemaan kodeistaan, ja heistä arviolta 50 000 on raskaana. Useissa maissa naisten poliittiset mahdollisuudet osallistua rauhaa ja turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon ovat heikentyneet.
Onkin kriittisen tärkeää, että selonteossa tulee ilmi Suomen vahva sitoutuminen Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanoon. Selonteossa on korostettava toimintaohjelman mukaisesti naisten merkityksellistä osallistumista kaikissa rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. Naisten osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhan rakentamistyöhön tulisi vahvistaa konkreettisilla tavoitteilla, kuten kohdentamalla vähintään 15 prosenttia rauhanvälitykseen osoitetuista varoista naisten osallistumiseen. Lisäksi toimintaohjelman mukaisesti Suomen on investoitava naisten ja tyttöjen suojeluun sekä oikeuksien toteutumisen vahvistamiseen kriiseissä. Kriisialueilla toimivien naisjärjestöjen rahoitus on avainasemassa tässä työssä.
2. Mitä uusia, konkreettisia toimia tai painotuksia kauppapolitiikassa tai taloudellisissa ulkosuhteissa tulisi ottaa käyttöön, jotta Suomen intressien edistämisessä oltaisiin vaikuttavampia?
Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2024 todetaan, että Suomi nojaa kehityspolitiikassa omiin vahvuusalueisiinsa. Näitä vahvuusalueita ovat muun muassa tasa-arvo, jonka edistäjänä ja edelläkävijänä Suomi maailmalla tunnetaan. Tämä tekee Suomesta halutun kumppanin monitoimijapohjaisessa, sektorien rajat ylittävässä yhteistyössä, mukaan lukien kauppapolitiikassa. Tasa-arvon huomioiminen ja sen merkityksen korostaminen vahvuusalueeseen nojaamalla voidaan edistää Suomen kauppasuhteita ja vahvistaa kuvaa Suomesta luotettavana ja edistyksellisenä kumppanina.
Tasa-arvon edistämisen priorisoiminen läpileikkaavasti ulkopolitiikassa on Suomelta viisas valinta, sillä tasa-arvoa edistämällä edistetään kaikkia muitakin kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että ilman tasa-arvon saavuttamista ei muitakaan kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on maailman johtava tasa-arvon edistämiseen keskittyvä asiantuntijaorganisaatio, johon suunnatulla yleistuella Suomi edistää tehokkaasti ulkopoliittisia prioriteettejaan ja mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. YK-järjestöjen kautta tehtävä kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. UN Women tekee myös tuloksekasta työtä yksityisen sektorin sitouttamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityisen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön panostamalla YK-järjestöjen rahoituspohja laajenee, mikä mahdollistaa entistäkin vaikuttavamman työn tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Suomen yleistuki UN Womenille on myös tästä näkökulmasta erittäin tärkeää.
Sukupuolitietoinen budjetointi (gender-responsive budgeting) on hyvä työkalu sen varmistamiseksi, että sukupuolivaikutukset on huomioitu läpileikkaavasti Suomen ulkopolitiikan rahoituksessa. UN Women on kehittänyt runsaasti työkaluja tukemaan julkishallinnon virkahenkilöiden sukupuolitietoista budjetointia ja päätöksentekoa myös talouspolitiikan saralla, ja näistä työkaluista myös Suomi voi hyötyä ratkaisevasti.
Yhdysvallat mainitaan vuoden 2024 hallitusohjelmassa yhtenä Suomen tärkeimmistä ulkopoliittisista kumppaneista, mitä Suomen tuore NATO-jäsenyys korostaa entisestään. Suomen uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen positio luo arvokkaita mahdollisuuksia Suomelle viedä ulkopoliittista prioriteettiaan, tasa-arvoa, uusiin konteksteihin, ja profiloitua vahvasti naiset, rauha ja turvallisuus -teeman asiantuntijana myös NATO-jäsenenä. Tasa-arvon edistäminen on Suomelle ja Yhdysvalloille YK:n kaltaisissa multilateraaleissa yhteisöissä arvokas yhteinen prioriteetti. Tämän yhteisen prioriteetin edistäminen myös kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa luo mahdollisuuksia syventää kahdenvälisiä suhteita entisestään.
3. Suomi on tunnettu kestävän kehityksen mallimaana. Miten voisimme paremmin hyödyntää suomalaista osaamista ja mainettamme suhteessa kehittyviin maihin? Miten tuemme työtä kehitysyhteistyön keinoin hallitusohjelman mukaisesti?
Suomen tulee vaalia asemaansa tasa-arvon kärkimaana ja monenkeskisen yhteistyön puolustajana. Suomen ulkopolitiikka pyrkii tukemaan johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimaan kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Tasa-arvoa vastustava anti-gender-liike ei ainoastaan vastusta tasa-arvoa, vaan sillä on myös voimakkaita demokratiaa ja oikeusvaltiota uhkaavia vaikutuksia.
Yksityisen sektorin sitouttaminen on välttämätöntä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä Suomi on jo vuosia korostanut kansainvälisillä areenoilla ja monenvälisessä yhteistyössä, mm. tasa-arvopolitiikan parissa sekä YK:n kehitysjärjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tätä työtä on tärkeää jatkaa. On myös erittäin tärkeää, ettei kriittisen tärkeä aihe jää juhlapuheiden tasolle, vaan että Suomi korostaa tasa-arvon edistämisen ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä kauppapolitiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, asiaa edistetään suoraan yksityisen sektorin toimijoiden kanssa osana kauppapolitiikkaa – esimerkiksi vienninedistämismatkoilla ja Business Finlandin ja Team Finlandin kaltaisten toimijoiden keskuudessa.
Tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on pitkäaikainen Suomen ulkopolitiikan läpileikkaava prioriteetti, jota tukevat lukuisat vaalikaudet ylittävät dokumentit ja selonteot, sekä vuonna 2023 alkaneen hallituskauden hallitusohjelma. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on otettava läpileikkaavasti huomioon kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mukaan lukien kauppapolitiikassa ja viennin edistämisessä, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteetteja mukaillen. UN Women Suomi pitääkin ensisijaisen tärkeänä, että sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen valtavirtaistetaan keväällä 2024 laadittavaan kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon kaikkiin osa-alueisiin.
UN Womenin ja UN DESA:n tuoreen raportin mukaan sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii 360 miljardin dollarin (USD) lisäsijoituksia. Raportti peräänkuuluttaa tarvetta kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle sekä tehokkaammalle yhteistyölle sidosryhmien kesken. Luotettava ja jatkuva rahoitus sekä konkreettiset toimet ovat avainasemassa sukupuolten välisen epätasa-arvon korjaamiseksi ja naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ympäri maailmaa. Mikäli sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja saavuttamista ei priorisoida nyt, koko Kestävän kehityksen ohjelma 2030 vaarantuu. Globaalin yhteisön on toimittava yhdessä sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen Agenda 2030:n lupaus toteutuu, eikä yksikään nainen tai tyttö jää jälkeen.
Teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen tasa-arvon edistämisessä, ja toisaalta tasa-arvon edistäminen teknologia-alalla ovat tärkeitä Suomen ulko- ja kehityspolitiikan vahvuusalueita. Tähän melko uuteen ihmisoikeuspoliittiseen tematiikkaan profiloituminen on ollut Suomelta viisas strateginen valinta. Hyvä esimerkki tästä on UN Womenin koordinoima Generation Equality -kampanja, jonka teknologioihin ja innovaatioihin keskittyvää toimintakoalitiota Suomi johtaa yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, säätiöiden, sekä muiden YK:n jäsenvaltioiden kanssa. Suomi on tehnyt Generation Equality -kampanjaan yhteensä 13 tasa-arvoa edistävää sitoumusta. Sitoumuksilla mm. luodaan teknologiaa hyödyntäviä työpaikkoja naisille sekä rakennetaan parempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa teknologioiden ja innovaatioiden avulla. Erityisen hyvä esimerkki vaikuttavasta valtiotason sijoitustoiminnasta on Finnfund, joka on vuodesta 2021 alkaen sijoittanut 42 miljoonaa dollaria (USD) yrityksiin, joiden toiminnassa yhdistyy teknologia ja tasa-arvon edistäminen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että työ on vasta alussa – ja Suomen johtorooli tematiikan parissa jatkuu myös tulevaisuudessa.
4. Millainen yhdistelmä taloudellisten ulkosuhteiden ml. kauppapolitiikan ja toisaalta kehitysyhteistyön keinoja soveltuisi parhaiten hyödynnettäväksi suhteissamme kehittyviin talouksiin?
Sekä Suomen kehitys- että kauppapoliittisten prioriteettien edistämistä voidaan vauhdittaa panostamalla kansainväliseen monitoimijayhteistyöhön. Kauppapolitiikassa Suomen tulee myös jatkossa tuoda rohkeasti uusia avauksia kansainvälisen politiikan kentälle. Tällainen teema on esimerkiksi teknologioiden, innovaatioiden ja tasa-arvon risteyskohta, jonka parissa Suomi on vahvistanut suhteitaan yritysmaailmaan, mutta myös muihin jäsenvaltioihin, säätiöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tästä oiva esimerkki on yllä mainittu Generation Equality -kampanja, jota UN Women koordinoi.
Kehityspolitiikka vahvistaa Suomen suhteita kehittyviin maihin, edistää dialogia niiden kanssa ja auttaa Suomea saavuttamaan niin poliittisia kuin kaupallistaloudellisiakin tavoitteitaan. Kehitysrahoitus on investointi globaaliin kestävään kehitykseen ja vakauteen, sitoumus monenkeskiseen järjestelmään. On erittäin huolestuttavaa, että Suomen kehitysyhteistyöhön kohdistettava BKT-osuus pienenee kohti hallituskauden loppua. Tämä on huolestuttavaa monestakin syystä, mutta myös siitä näkökulmasta, että tuolloin aletaan olla lähellä vaaleja Suomen ehdokkuudesta YK:n turvallisuusneuvostoon. Tällaisilla päätöksillä on hyvin suurella todennäköisyydellä ainoastaan kielteisiä vaikutuksia Suomen mahdollisuuksiin menestyä vaaleissa.
On myös tärkeää ottaa huomioon, että vahvan yleistuen kohdistaminen UN Womenille ja muille YK-järjestöille on kriittisen tärkeää. UN Womenin kaltaisia YK-järjestöjä tukemalla vahvistetaan niiden mahdollisuutta vahvistaa yritysyhteistyötään, minkä kautta mahdollistetaan positiivinen muutos yritysmaailmassa, ja toisaalta laajennetaan UN Womenin ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen rahoituspohjaa. UN Women näkee yritysten roolin tärkeänä tasa-arvotavoitteiden saavuttamisen suhteen, ja UN Womenilla on jo olemassa yrityksille tarkoitettuja palveluita (esimerkiksi Women’s Empowerment Principles ja Generation Equality).
Tasa-arvovaikutuksia ja ihmisoikeuksia tulee seurata aktiivisesti kauppasopimuksissa ja niiden toimeenpanossa. Kestävän kehityksen tavoitteita tulee edistää kauppapolitiikassa aktiivisesti, ja Suomen tulee edistää eettisesti kestävää ja vastuullista kauppaa. UN Women Suomi näkee tärkeänä, että osa investoinneista suunnataan naisten johtamille yrityksille, ja että ylipäätään johdon monimuotoisuuteen kiinnitetään huomiota.
Lue lisää:
UN Women Suomen tiedote UN Womenin ja UN DESA:n Gender Snapshot -raportista: https://unwomen.fi/uutiset/sukupuolten-tasa-arvoa-ei-saavuteta-kestavan-kehityksen-tavoitteille-asetetussa-aikataulussa/
HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_41+2023.pdf
UN Women 2023: Strenghtening public finance management systems for gender equality and women’s empowerment. https://www.unwomen.org/en/digital-library/publications/2023/06/strengthening-public-finance-management-systems-for-gender-equality-and-womens-empowerment
Progress on the Sustainable Development Goals: The gender snapshot 2023. https://www.unwomen.org/en/digital-library/publications/2023/09/progress-on-the-sustainable-development-goals-the-gender-snapshot-2023