Tasa-arvotavoitteiden edistyminen 2024: Nykytahdilla tyttöjen lapsiavioliitot loppuvat 2092, naisten ja tyttöjen nostaminen köyhyydestä kestää 137 vuotta – YK:n tuore raportti vaatii välittömiä toimia sukupuolten epätasa-arvoon puuttumiseksi

Lahjoita tasa-arvotyöhön

‹ ›

Lahjoita

Naisiin ja tyttöihin investoiminen ja heihin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen ovat avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Kestävän kehityksen edistymistä tarkasteleva raportti peräänkuuluttaa maailman johtajilta määrätietoisia päätöksiä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa 22.–23. syyskuuta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osaston (UN DESA) 16.9. julkaisema raportti tarkastelee, miten kestävän kehityksen tavoitteet (SDGt) ovat edistyneet sukupuolten tasa-arvon osalta. Raportti osoittaa, että edistystä on tapahtunut. Naisilla on neljäsosa parlamenttipaikoista, mikä on merkittävää kasvua vuosikymmenen takaiseen. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien naisten ja tyttöjen osuus on myös vihdoin laskenut alle 10 prosentin sen kasvettua jyrkästi koronapandemian aikana. Maailmanlaajuisesti on toteutettu 56 sukupuolten tasa-arvoa edistävää lakiuudistusta viimeisen viiden vuoden aikana.

Raportin mukaan yksikään sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kestävän kehityksen tavoitteen mittareista ei ole vielä toteutunut. Nykyisellä vauhdilla sukupuolten tasa-arvo parlamenttien osalta on edelleen kaukana, ja se saattaa toteutua vasta vuonna 2063. Kaikkien naisten ja tyttöjen nostaminen köyhyydestä voi kestää jopa 137 vuotta. Vaikka lapsiavioliitot ovat vähentyneet 24,1 prosentista 18,7 prosenttiin viimeisen 20 vuoden aikana, tällä vauhdilla tyttöjen avioituminen lapsena jatkuu vuoteen 2092 asti.

UN Womenin pääjohtajan Sima Bahousin mukaan tavoite on saavutettavissa oleva, vaikka se on kaukainen:

”Raportti paljastaa kiistämättömän totuuden: edistys on saavutettavissa, mutta se ei tapahdu riittävän nopeasti.”

”Meidän on jatkettava työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, jotta voimme lunastaa lähes 30 vuotta sitten Pekingin neljännessä naisten maailmankonferenssissa annetun lupauksen sekä saavuttaa Agenda 2030 -tavoitteet”, Bahous sanoo.

Sukupuolten epätasa-arvo aiheuttaa merkittäviä kustannuksia

Raportissa korostetaan myös sukupuolten epätasa-arvon aiheuttavan merkittäviä kustannuksia yhteiskunnille. Esimerkiksi vuotuiset maailmanlaajuiset kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, etteivät maat pysty kouluttamaan riittävästi nuoria, ovat yli 10 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Arvioiden mukaan matalan ja keskitulotason maat menettävät 500 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana, jos ne eivät onnistu kuromaan sukupuolten välistä digikuilua umpeen.

”Sukupuolten tasa-arvon laiminlyönnillä on valtavat kustannukset, ja tasa-arvon tuomat hyödyt ovat liian merkittäviä sivuutettaviksi. Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos naiset ja tytöt osallistuvat täysipainoisesti ja tasavertaisesti yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin”, toteaa YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden alipääsihteeri Li Junhua.

Raportti antaa useita suosituksia sukupuolten epätasa-arvon poistamiseksi kaikissa 17 kestävän kehityksen tavoitteessa. Esimerkiksi lainsäädännön uudistamisen osalta raportti korostaa, että maissa, joissa on perheväkivaltaa koskeva laki, lähisuhdeväkivaltaa kokee 9,5 prosenttia, kun taas maissa, joissa tällaista lakia ei ole, lähisuhdeväkivaltaa kokee huomattavasti enemmän, 16,1 prosenttia.

Raportti kehottaa tekemään määrätietoisia päätöksiä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa 22.–23. syyskuuta sekä ensi vuonna, kun vietetään Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman 30-vuotisjuhlavuotta.

Lue lisää raportista.

Lue vuoden 2023 Gender Snapshot -raportista.

Kestävän kehityksen tavoitteiden edistyminen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta

Tavoite 1: Ei köyhyyttä: Nykytahdilla kestää 137 vuotta, ennen kuin äärimmäinen köyhyys poistuu naisilta. Sosiaaliturvan parantaminen on keskeistä.

• Vuonna 2024 noin 9,8 % naisista ja 9,1 % miehistä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 2,15 dollaria päivässä). Vuoteen 2030 mennessä naisten köyhyysprosentti on vielä 8,1 %, ja edistystä ei juurikaan ole odotettavissa. Ilmastonmuutoksen pahimmassa skenaariossa jopa 158,3 miljoonaa naista ja tyttöä voi ajautua äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2050 mennessä.
• Sukupuolinäkökulmat huomioon ottavat sosiaaliturvajärjestelmät (ml. rahallinen tuki köyhille perheille, äitiyslomat ja eläkkeet) voivat vähentää köyhyyttä ja edistää tasa-arvoisempia ja kestävämpiä yhteiskuntia. Kuitenkin vain 50,1 % naisista ja 54,6 % miehistä saa sosiaaliturvaetuuksia. Laajamittainen sosiaaliturvaohjelma, joka edistäisi palvelujen saavutettavuutta ja tasa-arvoista palkkausta, voisi vähentää äärimmäisessä köyhyydessä elävien naisten määrää 115 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä.

Tavoite 2: Ei nälänhätää: Investoinnit pienviljelijänaisiin auttavat parantamaan resilienssiä.

• Pandemian aikana ruokaturvattomuus lisääntyi, ja vuonna 2023 lähes 29 % maailman väestöstä kärsi siitä. Naiset kärsivät ruokaturvattomuudesta miehiä useammin: lähes 48 miljoonaa naista enemmän kuin miestä kärsii ruokaturvattomuudesta. Ero on kaventunut, mutta se johtuu osittain siitä, että miesten ruokaturvattomuus on lisääntynyt vuodesta 2022.
• Ruokajärjestelmät työllistävät 36 % naisista ja 38 % miehistä, mutta maatalouspolitiikat eivät tue naisten tasa-arvoista osallistumista. Jos kehitystoimet, jotka keskittyvät naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tavoittaisivat puolet pientuottajista, 58 miljoonan ihmisen tulot kasvaisivat merkittävästi.

Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia: Naisten pääsy terveydenhuoltoon, erityisesti äitiysterveyspalveluihin, on elintärkeää, mutta erityisesti konfliktialueilla naiset kohtaavat vakavia terveysriskejä.

• Vuosina 2000–2020 äitiyskuolleisuus laski noin 34 %. Vuonna 2020 lähes 800 naista kuoli päivittäin ehkäistävissä oleviin raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin. Tämä johtui matalan ja keskitulotason maiden heikoista terveydenhuoltojärjestelmistä, SRHR-palveluiden vähäisestä priorisoinnista sekä haitallisista sukupuolinormeista.
• Konflikti- ja kriisialueilla naisten terveysongelmat ovat erityisen vakavia. Gazassa 75 % naisista raportoi kärsivänsä masennuksesta, 62 %:lla oli unihäiriöitä ja yli 70 % koki ahdistusta ja painajaisia. Yli 60 % ukrainalaisista naisista koki vakavaa stressiä. Afganistanissa 24 naista kuolee päivittäin synnytyksessä ja 31,9 %:lla on vaikeuksia päästä terveyskeskuksiin. Talibanin rajoitukset lisäävät arvioltaan varhaisia synnytyksiä 45 % ja äitiyskuolleisuutta 50 %. Sudanissa 1,2 miljoonaa raskaana olevaa ja imettävää naista kärsii aliravitsemuksesta tänä vuonna, ja 40,8 % Zamzamissa, Pohjois-Darfurissa, kokee akuuttia aliravitsemusta.
• Naisten terveysoikeuksien suojeleminen, mukaan lukien turvallisten ja saavutettavien terveyspalvelujen, mielenterveystuen, ravitsemuksen ja ruokaturvan tarjoaminen, sekä naisten osallistaminen terveyshoitotoimien suunnitteluun on tärkeää.

Tavoite 4: Laadukas koulutus: Sukupuolten välinen ero toisen asteen koulutuksessa ja digiteknologian saatavuudessa jatkuu. Naisten opiskelu- ja työmahdollisuudet STEM-aloilla voisivat saada aikaiseksi merkittävää muutosta.

• Tällä hetkellä 119,3 miljoonaa tyttöä on koulutuksen ulkopuolella, mutta luku on pienentynyt verrattuna vuoteen 2015. Vaikka koulutuksen sukupuolten välinen ero on kaventunut, toisen asteen koulutuksessa on yhä eroja eri alueilla. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Oseaniassa tytöt käyvät poikia harvemmin toiseen asteen koulutusta. Köyhimmistä perheistä tulevat tytöt jäävät eniten koulutuksen ulkopuolelle. Sukupuolinäkökulmat huomioivat toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä tyttöjen koulunkäynnin keskeyttämisprosentin alentamisessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutuskustannusten pienentämistä ja taloudellista tukea kotitalouksille, jotka edistävät tyttöjen koulutusta.
• Pääsy toisen asteen koulutukseen, erityisesti STEM-aloilla, voi luoda suuria mahdollisuuksia nuorille naisille ja tytöille sekä edistää taloudellista kehitystä. 26 % datan ja tekoälyn parissa työskentelevistä ja 12 % pilvipalvelun parissa työskentelevistä on tällä hetkellä naisia. Naisten osuuden kaksinkertaistaminen voisi nostaa teknologian BKT:tä 600 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo: Maailma ei ole tällä hetkellä oikealla tiellä saavuttaakseen sukupuolten tasa-arvon tavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Syrjivät lait ja rakenteelliset esteet estävät tasa-arvon toteutumista.

Ilman nopeutettua edistymistä tavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä, ja tarvitaan kiireellisiä investointeja ja sitoumuksia.

 Yhdelläkään maalla ei ole kaikkia lakeja syrjinnän kieltämiseksi, väkivallan ehkäisemiseksi, yhtäläisten oikeuksien varmistamiseksi avioliitossa ja avioerossa, samanpalkkaisuuden takaamiseksi ja pääsyn takaamiseksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Maailmanlaajuisesti on toteutettu 56 sukupuolten tasa-arvoa edistävää lakiuudistusta viimeisen viiden vuoden aikana.

Keskeiset huomiot:

• 1/8 naisista (15–49-vuotiasta) on kokenut lähisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Maissa, joissa on perheväkivaltaa koskeva laki, lähisuhdeväkivaltaa kokee 9,5 prosenttia, kun taas maissa, joissa tällaista lakia ei ole, lähisuhdeväkivaltaa kokee huomattavasti enemmän, 16,1 prosenttia.
• 18,7 % naisista (20–24-vuotiaista) meni naimisiin alle 18-vuotiaana, ja luku on korkeampi konfliktialueilla. Yli 230 miljoonaa naista on kokenut sukuelinten silpomisen, mikä on kasvanut 15 % viimeisten kahdeksan vuoden aikana.
• Naiset tekevät 2,5 kertaa enemmän palkatonta hoivatyötä ja kotityötä kuin miehet, ja ero on suurin Itä ja Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa (pl. Australia ja Uusi-Seelanti).
• 26,9 % parlamenttien jäsenistä on naisia ja paikallishallinnoissa 35,5 %. Sukupuolikiintiöt auttavat lisäämään naisten edustusta.
• Vain 56 % naimisissa olevista naisista tekee itse terveyteensä liittyvät päätökset, ja maakohtaiset erot ovat suuria.
• Naiset omistavat alle 40 % maatalousmaasta 32:ssä 49 maasta. Monilla alueilla ei ole riittäviä oikeudellisia suojakeinoja naisten maaomistukselle.
• Naiset omistavat vähemmän matkapuhelimia kuin miehet 58:ssa 90 maasta. Laitteiden edullisempi hinta, naisten digilukutaidon vahvistaminen ja digiympäristöjen turvallisuuden parantaminen auttavat kaventamaan tätä kuilua.
• Vain 26 % yhteensä 105 maasta seuraa sukupuolten tasa-arvoon allokoitua budjetointia ja julkaisee nämä tiedot.

Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio: Naiset ja tytöt käyttävät maailmanlaajuisesti 250 miljoonaa tuntia päivittäin vedenkeräykseen, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin miehet ja pojat.

• Globaalisti 1,8 miljardia ihmistä asuu kotitalouksissa, joissa juomavesi on haettava muualta. 70 % tästä työstä tekee naiset ja tytöt, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen, työhön ja vapaa-aikaan sekä altistaa heidät loukkaantumiselle ja väkivallalle.
• Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset ja tytöt käyttävät päivittäin lähes 200 miljoonaa tuntia vedenkeräykseen.
• Vuonna 2023 vain 28 % maista ilmoitti toteuttaneensa sukupuoleen liittyviä toimenpiteitä vesivarojen hallinnassa, mikä on noin 3 %:n parannus vuoteen 2020 verrattuna.

Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energia: Naisten mukaan ottaminen energiasektorille on tärkeää, jotta voidaan kehittää osallistavia ja puhtaita energiaratkaisuja. Naisten lisääntynyt osuus kaikilla sektoreilla tukee innovaatioita, jotka hyödyttävät erityisesti naisia.

• Globaalisti 91,4 % ihmisistä saa sähköä (maaseudulla 84 %). Neljä kymmenestä ihmisestä ei voi käyttää puhtaita ruoanlaittoteknologioita (clean cooking), ja maaseudulla osuus nousee 45,6 prosenttiin.
• Vuonna 2019 ruoanlaittoon liittyvä sisäilman saastuminen aiheutti 1,5 miljoonan naisen ja tytön ennenaikaisen kuoleman, mikä teki siitä kolmanneksi yleisimmän kuolinsyyn sydänsairauksien ja aivohalvauksen jälkeen. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset ja lapset vastasivat 60 prosentista näistä kuolemista.
• Puhdasta ruuanlaittoteknologiaa käyttämällä naiset voisivat säästää keskimäärin 40 tuntia viikossa. Sähkön käyttöönotto voisi lisätä naisten kodin ulkopuolista työllisyyttä 9–23 prosenttiyksikköä.

Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: Työssä käyvät naiset kohtaavat monia haasteita, kuten sukupuolten palkkaero ja ammattien eriytyminen. Palkka-avoimuus ja hyvin suunnitellut työehtosopimukset voivat auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia.

• Vuonna 2024 työttömyysaste oli 5,2 % naisilla ja 4,8 % miehillä. Maailmanlaajuinen työpaikkakuilu on 13,0 % naisilla verrattuna 8,3 %:iin miehillä. (Työpaikkakuilu viittaa siihen osaan työikäisestä väestöstä, joka haluaisi työskennellä, mutta ei löydä työtä tai on työmarkkinoiden ulkopuolella.) Naisten palkkaerot johtuvat ammatillisista eriytymisestä, urakatkoksista ja työpaikkasyrjinnästä.
• Palkka-avoimuus, hyvin suunnitellut työehtosopimukset ja minimipalkkasäännökset voivat pienentää palkkaeroja, mutta vain 41 % työehtosopimuksista sisältää tasa-arvoon liittyviä ehtoja.
• Lisäksi sukupuolten välisten digikuilujen kaventaminen voisi auttaa naisia, jotka ovat todennäköisemmin töissä tehtävissä, jotka voivat jäädä tekoälyn korvattaviksi.

Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja: Digitaalisen sukupuolikuilun kaventaminen voisi tuoda 524 miljardia dollaria taloudellisia mahdollisuuksia vuoteen 2025 mennessä.

• Vuonna 2023 65 % naisista käytti internetiä verrattuna 70 % miehistä.
• Naiset muodostavat vain 35 % teknistieteellisten eli STEM-alojen (tiede, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) tutkinnon suorittaneista ja 31,5 % tutkijoista. Keski- ja Etelä-Aasiassa naisten osuus tutkijoista on kuitenkin noussut 2011-2021.
• Globaali sukupuolten välinen digikuilu on maksanut matalan ja keskituloisten maiden talouksille arviolta 1 biljoonaa dollaria viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen kaventaminen seuraavien viiden vuoden aikana tuottaisi arvioltaan 524 miljardia dollaria. Sukupuolinäkökulman ja intersektionaalisen näkökulman huomioiminen teknologiakehityksessä ja innovaatioissa voi edistää kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tekoälyratkaisuissa, fintech-teknologiassa, e-terveydenhuollossa, e-hallinnossa ja koulutusteknologiassa (edtech).

Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen: Monilla maahanmuuttajanaisilla ja -tytöillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia taloudelliseen osallistumiseen, ja he ovat alttiimpia väkivallalle ja syrjinnälle. Tämä on tärkeä kehityskohde, jossa sukupuolisensitiiviset politiikkamuutokset voivat tuoda merkittävää edistystä.

• Vuonna 2020 naiset ja tytöt muodostivat lähes puolet kaikista kansainvälisistä maahan muuttaneista (134,9 miljoonaa eli 48,1 %) ja 41,5 % kansainvälisistä siirtotyöläisistä (70 miljoonaa 169 miljoonasta). Vuonna 2019 kansainvälisistä siirtotyöläisnaisista 80 % työskenteli palvelusektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja kotityöalalla. Maahan muuttaneet naiset ja tytöt kohtaavat merkittäviä riskejä sukupuolittuneen väkivallan ja ihmiskaupan osalta. Vuonna 2020 naiset muodostivat 64 % seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi ihmiskaupan uhreiksi joutuneista, ja tytöt olivat 27 % tästä joukosta. Heillä on kolminkertainen todennäköisyys kokea äärimmäistä väkivaltaa ihmiskaupan aikana verrattuna poikiin ja miehiin.
• Maahan muuttaneiden naisten ja tyttöjen ihmisoikeusloukkausten estäminen on olennaista tavoitteen 10.7 saavuttamiseksi. Kuitenkin 15:ssä 87 maassa, joissa on saatavilla tietoja, ei ole sukupuolisensitiivisiä maahanmuuttopolitiikkoja.

Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt: Kaupunkialueet kasvavat nopeasti, mutta naisten oikeuksiin ja palvelutarpeisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Parantunut turvallisuus ja saavutettavuus voivat edistää merkittävästi naisten liikkumista ja yhteyksiä.

• Tällä hetkellä yli 56 % maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja tämän ennakoidaan nousevan 70 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Näihin lukeutuu yli kaksi miljardia yli 65-vuotiasta ja vammaista ihmistä, jotka tarvitsevat osallistavaa ja saavutettavaa infrastruktuuria ja palveluja.
• Vuonna 2020 vain noin kuusi kymmenestä kaupunkialueen asukkaasta pääsi hyvin käsiksi julkiseen liikenteeseen (60,9 %). Naiset, jotka käyttävät näitä palveluja miehiä enemmän, kärsivät erityisesti tästä puutteesta.
• Kaupunkien tulisi yhdistää moottoroitu liikenne kävelyyn ja pyöräilyyn kestävien liikennesuunnitelmien, infrastruktuuri-investointien ja politiikan toteuttamisen avulla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää turvallisuuteen, viimeisen mailin yhteyksiin, esteettömiin sisäänkäynteihin, julkisen liikenteen turvallisuusmääräysten valvontaan sekä valvontakameroihin, erityisesti vammaisten naisten, tyttöjen ja ikääntyneiden osalta.

Tavoitteet 12–15: vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, vedenalainen elämä, maanpäällinen elämä: Olemassa olevat epätasa-arvoisuudet lisäävät naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, ja kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan.

• Vuosi 2023 oli mitatuista vuosista lämpimin, 1,45 astetta esiteollista keskiarvoa lämpimämpi. Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat vakavia vaikutuksia ympäri maailmaa. Sukupuolten epätasa-arvot lisäävät haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja ilmastopolitiikassa sukupuolen huomioon ottamisen laiminlyönti pahentaa tilannetta.
• Globaalisti vuonna 2050, pahimmassa ilmastotilanteessa, ilmastonmuutos voi ajaa jopa 158,3 miljoonaa naista ja tyttöä äärimmäiseen köyhyyteen (alle 2,15 $/päivä), mikä on 16 miljoonaa enemmän kuin miesten ja poikien määrä. Nämä luvut kasvavat merkittävästi, jos köyhyyskynnys nousee: jopa 310 miljoonaa naista ja tyttöä voisi elää alle 3,65 dollarilla päivässä ja 422 miljoonaa alle 6,85 dollarilla päivässä.
• Sukupuolisensitiivisiä politiikkoja tarvitaan, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä kohti ympäristökestävää tulevaisuutta. Tämä tarkoittaa naisten kapasiteetin vahvistamista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, resurssien suuntaamista naisjärjestöille, jotka työskentelevät ympäristökriisin ratkaisemiseksi, sekä naisten äänen kuulumista ilmastopoliittisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla.

Tavoite 16: Rauha ja vahvat instituutiot: Lisääntyvät konfliktit aiheuttavat naisille ja tytöille merkittäviä riskejä ruokaturvattomuudesta seksuaalisen väkivallan lisääntymiseen.

• Naisten turvallisuuden kokemukset vaihtelevat merkittävästi miesten kokemuksista. 88 maassa ja alueella 65 % naisista kertoi tuntevansa olonsa turvalliseksi kävellä yksin yöllä kotiseudullaan, kun taas miesten osuus oli 77 %. Lisääntyvät konfliktit, väkivalta ja turvattomuus muodostavat merkittäviä uhkia naisten ja tyttöjen turvallisuudelle. Naiset kokevat todennäköisemmin pakolaisuutta, ruokaturvattomuutta, taloudellista haavoittuvuutta ja seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2023 noin 612 miljoonaa naista ja tyttöä eli 50 kilometrin säteellä konfliktista. YK:n vahvisti 3 688 konfliktiin liittyvän seksuaaliväkivallan tapausta vuonna 2023, mikä oli 50 % enemmän kuin vuonna 2022.
• Vahvistamalla suojelumekanismeja ja ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon rauhanrakennusohjelmissa, jotka tähtäävät muutokseen ja joissa naiset ovat mukana rauhanprosesseissa, voidaan katkaista väkivallan kierre ja tarjota kestäviä ratkaisuja kriisien jälkeen.

 Tavoite 17 Yhteistyö ja kumppanuus: Maailmanlaajuisesti maat ovat keskimäärin vasta puolivälissä sukupuolitiedon keruussa, ja rajalliset resurssit sekä kapasiteetti estävät edistymistä. Jos rahoitusta ohjataan tiedon keruuseen, se voi selkeyttää politiikkatoimia ja varojen kohdentamista.

• Ajankohtaisella sukupuolidatan keruulla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa sekä politiikkatoimien, tutkimuksen ja vaikuttamistyön tukemisessa. UN Womenin ja PARIS21:n kehittämä Gender Data Outlook (GDO) -indeksi tarjoaa uudenlaisen mittarin kansallisten saavutusten ja haasteiden arvioimiseksi, jotta sukupuolidataan voitaisiin tehdä parempia investointeja. 83 maassa tämä indeksi näyttää keskimääräisen pistemäärän 0,54 (maksimipiste on 1), mikä osoittaa, että maat ovat puolivälissä kykyjensä suhteen sukupuolitiedon tuottamisessa, koordinoinnissa ja saatavuudessa. Parhaiten maat suoriutuvat sukupuolitiedon tuotannossa (0,59), sen jälkeen tulee mahdollistava ympäristö (0,55) ja tiedon saatavuus (0,44), mikä heijastaa perinteistä painotusta tiedon tuottamiseen.
• Sukupuolitiedon keräämiseen vaikuttavat muun muassa sukupuolitietojen kartoitus, asiantuntevat työntekijät, hyvät lait ja yhteistyö tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Vaikka sukupuolitiedon keruuseen pitäisi investoida, kehitysapuprojekteista vain puolet ohjaa rahaa sukupuolten tasa-arvoa edistäviin aktiviteetteihin, ja hyvin pieni osa siitä menee suoraan sukupuolitiedon keruuseen.

 

Kuva: UN Women/Buksh Foundation