Politiikka edelleen miesten käsissä – maailmalla ei ole varaa menettää naisia johtajina
Naisten edustus poliittisessa päätöksenteossa kasvaa, mutta tahti on edelleen hidas. Kolme neljäsosaa parlamenttien edustajapaikoista on edelleen miehillä, selviää UN Womenin ja Parlamenttien välisen liiton (IPU) julkaisusta Women in Politics. Suomi erottuu ainoana maana, jolla on sekä sukupuolten tasa-arvo hallituksessa että nainen hallituksen johtajana. Torstaina 19. maaliskuuta vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.
IPU:n ja UN Womenin julkaisema kartta näyttää miten naiset sijoittuivat globaalisti johtaviin asemiin niin hallitusten kuin parlamenttienkin jäseninä 1. tammikuuta 2020. Naiset ovat edelleen aliedustettuina kaikilla valtatasoilla.
”Olemme luoneet maailman, jossa naisten osuus päättäjinä on kutistettu alle 25 prosenttiin – niin parlamenteissa kuin muillakin merkittävillä päätöksentekopaikoilla. Kuitenkin tiedämme, että kun enemmän naisia osallistuu korkealla tasolla poliittiseen päätöksentekoon, koko yhteiskunta hyötyy”, UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka sanoo.
Alle kymmenesosaa valtioista johtaa nainen. Nainen on nyt valtion- ja/tai hallituksen johtajana 20 maassa*, joista yli puolet on Euroopassa. Kaikissa Pohjoismaissa, paitsi Ruotsissa, hallitusta johtaa nainen. Suomi erottuu ainoana maana, jolla on sekä sukupuolten tasa-arvo hallituksessa että nainen hallituksen johtajana.
“Suomi on toiminut hienona esimerkkinä ja näyttänyt maailmalle, että muutos todella on mahdollinen. Missään ei ole vielä normi, että maan hallitusta johtaa viisi naista tai että johtajina olisi näin nuoria siinä määrin mitä meillä on. Tällainen ei ole mahdollista vielä valtaosassa maailmaa, ja nyt on varmistettava, että poliittinen johtaminen voi olla tasa-arvoisesti mahdollista myös naisille ja nuorille.
Tämä edellyttää, että naiset ja tytöt saavat tasa-arvoisesti koulutusta johtajuudesta, syrjiviin käytäntöihin ja myös naispoliitikkoihin kohdistuvaan häirintään ja väkivaltaan puututaan”, Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.
Amerikan mantereella on kolme naista valtion- tai hallituksen johtajana, samoin Aasiassa (Bangladesh, Nepal, Singapore). Afrikassa (Etiopia) ja Tyynenmeren alueella (Uusi-Seelanti) on molemmissa yksi nainen valtionjohtajana. Yhdessäkään arabivaltioiden alueen maassa ei ole ollut naista valtionjohtajana.
“On mahdotonta ennustaa, milloin naisilla tulee olemaan yhtäläiset mahdollisuudet politiikassa, koska asian suhteen ei ole nähtävissä selvää kehitystä”, IPU:n puheenjohtaja Gabriela Cuevas toteaa.
”Ehdottoman selvää kuitenkin on, että nykyiset ponnistelut eivät riitä. Joissain maissa ollaan kehityksen suhteen menossa pikemminkin taaksepäin. Meillä ei ole varaa odottaa. On aika kääntää sanat toimiksi ja vaatia sitoumuksia ja oikeudellisia muutoksia. Meidän on tehtävä yhteistyötä maailman 46 000 parlamentin jäsenen kanssa syrjivän lainsäädännön poistamiseksi, jotta voimme varmistaa, että naiset pääsevät mukaan poliittisen päätöksenteon areenoille.”
Julkaisun ilmestyminen osuu samaan aikaan, kun arvioidaan historiallisen Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman luominen 25 vuotta sitten oli virstanpylväs naisten oikeuksille, jolloin asetettiin kansainvälinen tavoite myös sukupuolten tasa-arvoisesta edustuksesta poliittisessa päätöksenteossa. 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui tavoitteeseen vuonna 1995.
*Mukaan ei ole laskettu Taiwania, joka ei ole YK:n jäsenvaltio
Tue naisten osallistumista politiikkaan tilaamalla Naiset päättäjiksi -e-kortti!
Naiset valtionjohtajina
Naiset hallituksissa
Eduskuntien ja parlamenttien puheenjohtajat
Koko julkaisu löytyy englanniksi täältä.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women työskentelee ympäri maailmaa naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi. UN Womenin ohjelmissa koulutetaan naisia ja tyttöjä johtajuudesta ja tarjotaan mentorointia heidän tuekseen. Lisäksi UN Womenin työllä vaikutetaan yhteisöjen ja yhteiskuntien asenteisiin sekä syrjivän lainsäädännön lopettamiseksi. Yhden vuoden aikana UN Womenin tuella koulutettiin esimerkiksi noin 10 000 naisjohtajaa asettumaan ehdolle.
Kuva: UN Women/Karim Selmaoui