UN Women Suomen lausunto Suomen tavoitteista YK:n ihmisoikeusneuvostossa: Suomen on jatkettava väsymätöntä tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamista ja edistämistä
UN Women Suomen lausunto Ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 57. istunnossa. Lausunto annettu 2.9.2024.
UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 57. istunnossa.
Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden tullessa kohti loppuaan haluamme onnitella Suomen tekemää työtä varapuheenjohtajana. Haluamme erityisesti onnitella merkittävästä työstä intersukupuolisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän päätöslauselman eteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun intersukupuolisten henkilöiden oikeuksia käsitellään YK:ssa kokonaisvaltaisesti valtioiden neuvotteleman aloitteen kautta. Tämä on tärkeä askel sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen työskentelyssä. Työ ei kuitenkaan saa jäädä tähän vaan sen tulee jatkua myös muiden sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiseksi.
Suomelle kansalaisyhteiskunnan roolin ollessa tärkeä, on keskeistä muistaa, että hallitukset ympäri maailmaa leikkaavat enenevissä määrin rahoitusta kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta, jotka työskentelevät naisten oikeuksien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen. Maailmanlaajuisesti globaalit anti-rights liikkeet ovat kasvattaneet rahoitustaan 50 % vuoden 2012 jälkeen. Anti-gender liikkeet ovat saaneet käyttöönsä yli kolme kertaa enemmän rahoitusta kuin LGBTIQ+ liikkeet. Nämä liikkeet käyttävät vihamielistä propagandaa ja disinformaatiota yrittääkseen delegitimoida LGBTIQ+ihmisiä.
LGBTIQ+ oikeuksien puolustajat toimivat hyvin vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Heidän haavoittuvaa asemaansa puolustaa itseään vaikeuttaa julkisen tuen ja rahoituksen puute. LGBTIQ+ ihmiset jätetään eri puolilla maailmaa ulos tärkeimmistä päätöksentekoprosesseista.
Vaikka viime vuosikymmenet ovat merkinneet isojakin edistysaskeleita LGBTIQ+ ihmisten ihmisoikeuksissa monissa paikoissa, merkittävää syrjintää esiintyy laajasti. Arviolta 2 miljardia ihmistä elää alueilla, joissa samaa sukupuolta olevien henkilöiden yhteisymmärrykseen perustuvat suhteet on kriminalisoitu.
Emme voi riittävästi korostaa, miten tärkeää on, että Suomi toimii ihmisoikeusneuvostossa – niin nyt jäsenyyskaudellaan kuin sen jälkeenkin – yhdessä samanmielisten maiden kanssa vastaliikkeenä alati vahvistuvalle, naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia polkevalle, anti-gender-liikkeelle ja tasa-arvon takapakille.
YK:n ihmisoikeusneuvoston työssä näkyy vaikea maailmanpoliittinen tilanne konflikteineen ja niiden käsittely näkyykin neuvoston 57. kokouksen agendalla laajasti. Erityisesti siksi, että Suomi lakkauttaa rahoituksensa Afganistanille vuoden 2025 alusta, haluamme kääntää katseemme tuohon maahan, jossa de facto viranomaiset ovat luoneet järjestelmän, joka perustuu naisten joukkosortoon. Tätä pidetään oikeutetusti ja laajalti gender apartheidina, sukupuoleen perustuvana erotteluna ja sortona.
Vähintä mitä Suomi voi rahoituksen lakkauttamisen myötä tehdä, on pitää Afganistanin naisten asemaa esillä kaikilla mahdollisilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten ihmisoikeusneuvostossa.vain 1 % naisista koki, että heillä on vaikutusvaltaa päätöksentekoon yhteisöissään
Viimeisenä syksynään YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana on erityisen tärkeää, että Suomi jatkaa entistä rohkeammin väsymätöntä tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamista ja edistämistä. Saman työn on jatkuttava myös jäsenyyskauden päätyttyä, kun Suomi jatkaa ihmisoikeusneuvostossa tarkkailijana. Artikkelikuva: UN Photo/Jean-Marc Ferré