Vietnamin hengenpelastajanaiset

lmastonmuutos koskettaa vakavasti miljoonia ihmisiä Vietnamin maaseudulla. Etenkin naiset maksavat raskaan hinnan äärimmäisistä sääolosuhteista, jotka ovat muuttuneet entistä vaikeammin ennustettaviksi.

“Joka vuosi myrskyt, rankkasateet ja tulvat tuhoavat peltoja ja taloja ja tappavat ihmisiä ja eläimiä”, kertoo maanviljelijä Ranh Nguyen, 35. Ranh asuu An Dungin yhteisössä, Binh Dinhin maakunnassa Vietnamin keskialueilla.

Ranh naapureineen on liittynyt Vietnamin naisliittoon ja työskentelee nyt yhdessä UN Womenin kanssa lievittääkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ranh on paitsi naisliiton johtaja alueellaan, myös yhteisönsä tulva- ja myrskysuojelukomitean virallinen jäsen.

An Dungin yhteisö sijaitsee 80 kilometrin päässä kaupungista. Koska kylän yhdistää muihin yhteisöihin vain yksi tie, tulvat ja maanvyöryt aiheuttavat paljon vahinkoa. Melkein joka vuosi yhteisö kokee ainakin yhden pahan tulvan, joka vahingoittaa vakavasti viljelyksiä ja taloja.

Useimmiten naiset kärsivät eniten. Esimerkiksi maa on usein merkitty miehen nimiin, vaikka tavallisesti juuri nainen kantaa vastuun perheen maatilkusta ja sen viljelystä perheen tarpeisiin. Tämän vuoksi naiset eivät voi itse hakea valtion tukea kunnostustyöhön luonnonmullistuksen jälkeen. Myös naisten henki on suuremmassa vaarassa tulvan uhatessa, sillä toisin kuin poikia, tyttöjä harvoin opetetaan uimaan.

Asiat ovat kuitenkin muuttumassa – kiitos naisten oman aktiivisuuden.

“Viime vuoden myrskyissä kukaan kyläläinen ei kuollut eikä vammautunut vakavasti, koska olimme valmistautuneet etukäteen ja tapasimme aina ennen myrskyjä. Sato, kanat ja lehmät pelastuivat “, kertoo Ranh.

Ennen kuin UN Womenin ja naisliiton yhteistyö alkoi, kylien tulva- ja myrskysuojelukomiteoissa oli vain vähän naisia. Kiitos katastrofinhallinnan koulutuksen sekä kansallisen lobbauksen, naisten panos on saanut tunnustusta. Valtioneuvoston asetus takaa naisille nykyään virallisen paikan valmiustoiminnan päätöksenteossa.

“Projektin myötä olen tullut paljon tietoisemmaksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Viime vuonna osallistuimme koulutukseen, jossa jaoimme kokemuksia muiden naisten kanssa. Sekä perheet että kylä kokonaisuutena oli paremmin valmistautunut myrskyn varalle”, Ranh kertoo.

Naisten aktiivisen panoksen ansiosta An Dungissa laadittiin ennen tulvan alkamista evakuointisuunnitelma alavien alueiden ja jokivarren asukkaita varten.

“Koulutuksessa tekemämme kartoitus oli todella hyödyllinen. Keskustelimme siitä, miten kannustaisimme ihmisiä sadonkorjuuseen ennen myrskykauden alkua. Loppujen lopuksi ketään ei kuollut”, Ranh sanoo.

UN Womenin tuella 120 kylän naista ja tyttöä on saanut myös pelastus- ja ensiapukoulutuksen.
Taidoille on ollut käyttöä: eräs nelivuotiaan pojan äiti pelasti lapsensa hukkumiselta, koska osasi elvytystä.

Ranh on oivaltanut, että naisten ei tarvitse vaieta päätöksenteossa, vaan heillä on asiantuntemusta, joka hyödyttää koko yhteisöä. Naisilla on tärkeää tietämystä mm. niukkojen ravintovarojen hyödyntämisestä väestön ruokkimiseen luonnononnettomuuksien aikana. Naisten rooli ihmisten tukijoina ja rauhoittajina evakuointitilanteissa on myös havaittu olennaiseksi.

Osallistuminen valmiussuunnitteluun rohkaisee naisia luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä.

“Aiemmin olin uimataidoton ja pelkäsin tulvivaa jokea. Kiitos uimakoulun, en enää pelkää vettä. Opetan myös lapsiani ja muita ihmisiä uimaan”, Ranh kertoo ylpeänä.