Vainotun Suzanan kokemukset antoivat pontta uudelle laille Makedoniassa

Suzana* on 36-vuotias nainen Makedonian** pääkaupungista Skopjesta. 15 vuoden ajan hänen miehensä ja kahden lapsensa isä käytti henkistä väkivaltaa, joka ajan myötä muuttui rajuksi fyysiseksi pahoinpitelyksi.

Suzana ajatteli aiemmin, että jokainen nainen kokee samaa kuin hän, ja on vain liian häpeissään puhuakseen siitä. Hän kertoo ymmärtäneensä vasta myöhemmin vähättelyn, nöyryyttämisen ja uhkailun olevan väkivaltaa.

Suzana ilmoitti tilanteesta poliisille ja sosiaaliviranomaisille, joiden vastuulle perheväkivalta kuuluu Makedoniassa. Avioeron jälkeen ex-mies alkoi seurailla Suzanaa nöyryyttääkseen tätä julkisesti. Lisäksi mies yritti saada Suzanan näyttämään ammattitaidottomalta,  mikä oli vaarantaa hänen työpaikkansa.

”Poliisi sanoi, että niin kauan kuin mies pysyy riittävän kaukana, asiassa ei ole mitään ongelmaa.”  Sen aikainen lainsäädäntö maassa ei tuntenut perheväkivaltaa eikä vainoamista.

UN Womenin tuella makedonialaiset naisjärjestöt olivat ajan myötä saaneet äänensä kuuluviin,  ja vihdoin elokuussa 2014 alkoi tapahtua. Makedonia otti merkittävän edistysaskeleen parlamentin hyväksyessä uraauurtavan lain, joka tekee perheväkivallasta rangaistavaa.

Jotta uutta lakia tunnettaisiin paremmin, UN Women tekee työtä mm. nuorten kanssa tietoisuuden kasvattamiseksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kuvassa kampanjointia skopjelaisessa lukiossa. (Kuva: UN Women/Mirjana Nedeva
Jotta uutta lakia tunnettaisiin paremmin, UN Women tekee työtä mm. nuorten kanssa tietoisuuden kasvattamiseksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kuvassa kampanjointia skopjelaisessa lukiossa. (Kuva: UN Women/Mirjana Nedeva)

Lain tavoite on suojella uhreja ja varmistaa, että tekijät joutuvat vastuuseen. Laki kattaa myös taloudellisen väkivallan sekä vainoamisen. Lisäksi laki sisältää määräyksiä riskin arvioimisesta ja antaa mahdollisuuden nopeaan toimintaan,  kuten esimerkiksi väkivaltaisen perheenjäsenen poistamisen kodista.

Lain myötä maahan perustettiin kansallinen koordinaatioelin. Tasa-arvokoulutusta kouluihin ja palveluntarjoajille lisättiin.  UN Women tukee lain toimeenpanoa kouluttamalla virkamiehiä,  jotka puolestaan toimivat kouluttajina omissa organisaatioissaan. Hallitus on myös liittynyt UN Womenin  COMMIT-aloitteeseen, jonka sitoumukset on huomioitu uudessa laissa.

Vahvistaakseen oikeuslaitosta Makedonian työ- ja sosiaaliministeriö sekä tuomareiden ja yleisten syyttäjien akatemia tekevät yhteistyötä UN Womenin kanssa. Oikeustapauksia on arvioitu tasa-arvonäkökulmasta ja tietoa on hyödynnetty tuomareiden ja syyttäjien kouluttamisessa.

Ennen pitkää Suzana sai nostetuksi syytteen entistä miestään vastaan, jolle määrättiin lähestymiskielto. Tuomareiden ja syyttäjien lisäksi juttua käsittelivät työ- ja sosiaaliministeriö, virkamiehet ja parlamentin jäsenet. Suzanan tapaus vaikutti suurelta osin siihen, että vainoaminen saatiin määriteltyä rikokseksi uudessa laissa.

”Kehitämme hallituksen kanssa asetuksia tukemaan lain tehokkaampaa toimeenpanoa ja uhrien parempaa suojelua”, kertoo UN Womenin tasa-arvoasioiden asiantuntija Dominika Stojanoska.

UN Women on myös tukenut aloitteita, jotka tähtäävät siihen, että Makedonia ratifioisi Euroopan neuvoston sopimuksen,  joka vastustaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa sekä perheissä tapahtuvaa väkivaltaa. Maa on allekirjoittanut myös Istanbulin sopimuksena tunnetun sopimuksen, mutta se muuttuu sitovaksi vasta ratifioinnin myötä.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi
** Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia