Naisyrittäjien tekemä kouluruoka pitää tytöt koulussa Länsirannalla
Kello on vasta puoli seitsemän aamulla Länsirannan miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mutta Istethkar Abdelkarim on ollut töissä jo kaksi tuntia. Siitä huolimatta hän ei voisi olla onnellisempi.
Vuosikymmeniä jatkunut konflikti, tiesulut ja vapaan liikkumisen estäminen ovat halvaannuttaneet Palestiinan talouden. Työttömyys rehottaa ja ruoka on kallista. Perheen leivässä pitäminen on palestiinalaisille jatkuva haaste. Siitä huolimatta naisten osallistuminen perheen elannon hankkimiseen on ollut harvinaista. Kokopäiväisesti työssäkäyvien naisten osuus on Palestiinassa maailman alhaisimpia.
Tämä on näkyvää erityisesti kaupunkien ulkopuolella, jossa perinteiset käsitykset naisten asemasta elävät voimakkaampina ja työllistymismahdollisuudet äärimmäisen heikot taloudellisen ja poliittisen tilanteen vuoksi.
Silti Istethkar yhdessä kahdensadan muun Länsirannalla asuvan naisen kanssa on päättänyt, että on aika tarttua toimeen. Naiset ovat YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin ja Palestiinan opetusministeriön tukemina panneet taitonsa peliin alueen koulujen kanttiinien pyörittämiseksi.
Istethkar ei enää ole työttömänä, vaan valmistaa nyt ravitsevia aterioita, jotka myydään tuettuun hintaan neljällesadalle nälkäiselle koulutytölle, jotka ennen joutuivat maksamaan paljon enemmän lounaistaan. Istethkar kertoo ylpeänä, että ruokalistalla ovat mukana hänen omat erikoisuutensa, mausteinen musakhan ja täytetty kananpoika.
Istethkarin työ on piristänyt perheen taloutta – etenkin sen jälkeen kun hänen aviomiehensä jäi työttömäksi. “Tämä auttoi minua niin psyykkisesti kuin taloudellisesti”, Istethkar selittää. “Minulla ei koskaan aikaisemmin ollut omia tuloja, ja olimme aina riippuvaisia mieheni tuloista.”
Nyt paikallisten naisyrittäjien valmistamilla aterioilla ruokitaan j0 80 000 koululaista Länsirannan köyhimmillä alueilla. Näiden naisten toiminnalla on koko elämän mittaisia vaikutuksia alueen lasten elämässä. Tutkimusten mukaan kouluruoka on hyvä keino saada lapset – ja erityisesti tytöt – pysymään koulussa. Tietyt terveysongelmat, kuten oppimista pahasti vaikeuttava anemia, ovat vähentyneet alueella merkittävästi sen jälkeen, kun naiset alkoivat tarjota koululaisille terveellistä ravintoa. Ennen anemia vaivasi joka neljättä lasta, nyt tapauksia on vain kourallinen.
Alia El-Yassir johtaa hanketta tukevaa UN Womenin toimistoa palestiinalaisalueilla. Hän sanoo, että lasten ravitsemustason parantaminen on olennaista, koska se vaikuttaa koulumenestykseen. Hän myös uskoo, että hankkeen lumipalloefektin vaikutukset ulottuvat koko yhteisöön.
“Naisilta ja yhteisöistä kuulemme, että kaikkein eniten he tarvitsevat tuloja, tulonlähteen, johon he voivat jotenkuten luottaa”, hän sanoo.
Monet aviomiehet vastustivat aluksi vaimojensa osallistumista työelämään, mutta monet ovat alkaneet arvostaa puolisoidensa uutta roolia, kun kotitalouteen on alkanut tulla uusia tuloja. Jotkut jopa auttavat vaimojaan työssä.
Istethkarin aviomies Ahmed Suleiman sanoo nauttivansa vaimonsa uudesta tehtävästä yrittäjänä ja perheenpäänä. Menetettyään työpaikkansa Ahmed onnistui avaamaan oman kaupan vaimonsa ansaitsemien rahojen turven.
“Ruokalatyönsä kautta hän osallistuu taloudellisesti ja tukee jopa lapsiamme lukiossa, koska itse en pystyisi maksamaan koulumaksuja. Olen hyvin ylpeä vaimostani, koska hän hoitaa työnsä ja enemmänkin”, Ahmed sanoo.
Myös Istethkar on tyytyväinen ponnistuksiinsa ja muutoksiin, joita UN Womenin hanke on saanut aikaan.
“Olin ennen ujo ihmisten kanssa, mutta olen tullut vahvemmaksi ja saanut lisää itsetuntoa”, hän selittää. “Toivon että työni jatkuu ja paranee, ja että voin tehdä työtä koko elämäni.”
Istethkarille ja muille kahdellesadalle palestiinalaisnaiselle mahdollisuus hankkia omia tuloja tarjoaa pienen toivonkipinän paremmasta tulevaisuudesta tässä levottomassa maassa.