Esi-isien menetelmillä ilmastonmuutosta vastaan
Perussa Laramaten alueella asuvat alkuperäiskansojen naiset tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. He ovat nähneet viljelysten kärsivän kuivuudesta ja mätänevän väärään aikaan tulleiden sateiden ja pakkasten vuoksi. Satojen tuhoutuminen on saanut lapset kärsimään aliravitsemuksesta.
Asioiden tilaa parantaakseen Atocatan, Mirafloresin, Patachanan, Yaucan ja Tucutan viljelijänaiset ryhtyivät käyttämään esi-isien menetelmiä siemenviljan valinnassa ja maan viljelemisessä. He vuoroviljelevät, kastelevat tehokkaammin, ja ovat myös lakanneet käyttämästä kemiallisia lannoitteita.
Tulokset ovat olleet häikäiseviä: entistä monipuolisemmat, maukkaammat ja ravitsevammat perunasta, ollucosta, maissista, vihanneksista, hedelmistä ja viljasta (kuten Andeilla tuhansia vuosia kasvaneesta kiwichasta) saatavat sadot ovat kasvaneet merkittävästi, ja lisäksi viljelykset kestävät paremmin hallaa ja kuivuutta.
”Maamme on meidän tärkein perintömme. Hoidamme sitä esivanhempiemme tavoin ja annamme sen myös levätä välillä”, kertoo 37-vuotias Magaly Garayar Atocatan yhteisöstä. Hän on myös Laramaten alkuperäiskansojen naisten järjestön presidentti.
Myös Atocatan yhteisöstä tuleva Lucia Rupire muistelee, miten hänen isänsä ja isoisänsä lannoittivat maata lehmien, lampaiden ja alpakoiden jätöksillä.
”Koulutusta saatuani aloin käyttää samaa menetelmää, koska ymmärsin sen kunnioittavan ympäristöä ja parantavan maan hedelmällisyyttä ja terveyttämme. Olemme oppineet tuottamaan entistä parempaa orgaanista lannoitetta. Mieheni on aivan ällistynyt saamistamme sadoista!”
Paremmat sadot ovat kohentaneet alueen alkuperäiskansojen perheiden taloudellista ja terveydellistä hyvinvointia. Carmen Tenorio Yaucan yhteisöstä kertoo: ”Ennen viljelimme vain perunoita ja söimme vähän vehnää. Meillä ei ollut rahaa ostaa mitään. Nyt pystyn täydentämään ruokavaliotamme itse kasvatetuilla vihanneksilla, joita riittää vielä myytäväksikin, joten saamme hieman rahaakin.”
Machokulttuuri elää syvällä
Magaly Garayar johtaa 110 naisen ryhmää, joka puolustaa alkuperäiskansojen naisten oikeuksia.
”Machokulttuuri elää syvällä yhteisömme rakenteissa. Useimmiten miehet eivät edes antaneet meidän naisten osallistua tapahtumiin ja työryhmiin, ja tekivät kaikki päätökset. Nyt, kun olemme alkaneet osallistua keskusteluun, päättäjämme kuuntelevat ja huomioivat mielipiteitämme.”
Osana UN Womenin tukema ohjelmaa Laramaten alkuperäiskansojen naisten järjestö on auttanut jäseniään myymään tuotteitaan paikallisilla markkinoilla. Se on myös saanut paikallishallinnon mukaan tukemaan kuukausittaisia maatalousmessuja, jotka ovat tärkeä osa alueen talouden tukemista.
UN Womenin tasa-arvorahaston päällikkö Elisa Fernández kertoo, että ohjelma tuo esille alkuperäiskansojen naisten kekseliäisyyden ja kyvyn suoriutua haasteista. Saamansa koulutuksen avulla he ovat onnistuneet lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutusta ja kohentamaan taloudellista toimeentuloaan ja toimineet samalla ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi ohjelma on parantanut naisten omanarvontuntoa ja lisännyt tunnetta vaikutusmahdollisuuksista.