En anna tytärtäni silvottavaksi
Gambialainen Ndyandin Dawara teki tärkeän päätöksen: hän ei pakota tytärtään sukuelinten silpomiseen.
Sukuelinten silpominen on pitkäaikainen haitallinen perinne hänen yhteisössään Gambiassa. Se on aiheuttanut tuskaa, oman ruumiin ja seksuaalisuuden kontrollin puutetta ja terveysriskejä, jopa kuolemia. Aihe on sen verran tabu, etteivät naiset voi keskustella siitä vapaasti.
”Emme tienneet, miten puhua siitä”, kertoo Ndyandin.
Ndyandin teki päätöksensä osalllistuttuaan UN Womenin tukeman GAMCOTRAP-järjestön koulutukseen, joka koski tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamista.
”Työpajassa puhuimme olennaisista kysymyksistä liittyen sukuelinten silpomiseen, asiaan, joka vaikuttaa elämiimme, joka on satuttanut meitä.”
Tärkeä läpimurto
Gambian komitea naisten ja lasten terveyteen vaikuttavia perinteisiä tapoja käsittelevä komitea (GAMCOTRAP) perustettiin 35 vuotta sitten. Siitä lähtien se on työskennellyt väsymättömästi lopettaakseen tyttöjen sukuelinten silpomisen Gambiassa, jossa kolme neljäsosaa naisista on silvottu.
Kansainvälinen yhteisö on osana kestävän kehityksen tavoitteita asettanut päämääräksi lopettaa lapsiavioliitot ja naisten sukuelinten silpomisen kaikkialla maailmassa. Joulukuussa 2015 ruohonjuuritason aktivistit, mukaan lukien GAMCOTRAP, aikaansaivat täydellisen naisten sukuelinten silpomiskiellon Gambiassa. Gambia oli 27. Afrikan maa, joka kielsi naisten sukuelinten silpomisen.
Ndyandin Dawara sai tukea päätökseensä toisilta samasta taustasta tulevilta naisilta, jotka päättivät hylätä haitallisen perinteen.
”Meidän täytyy muuttaa ihmisten mielipiteitä”, hän sanoo ja painottaa, että yhdenkään naisen tai tytön ei pitäisi joutua kokemaan silpomista.
Myös hänen miehensä on liittynyt taisteluun ja pyrkii suojelemaan tytärtään ja muita tyttöjä yhteisössä. Hänkin osallistui koulutukseen ja puhuu nyt yhteisölle tuhosta, jota tyttöjen silpominen aiheuttaa.
(Kuva: UN Trust Fund/Gemma Wood)