BLOGI: Teknologisten ratkaisujen on tuettava, ei vahingoitettava, naisia rauhanrakentajina

Liity Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäseneksi

Perinteisillä rauhanprosesseilla ja teknologia-alalla on yhteinen ongelma: molemmat ovat miesvaltaisia aloja, joilla naiset ovat edelleen merkittävästi aliedustettuina.

Ensi vuonna YK:n turvallisuusneuvoston käänteentekevästä päätöslauselmasta 1325, naiset, rauha ja turvallisuus, tulee 25 vuotta. Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda tunnustaa, että naisten tulee merkityksellisellä tavalla osallistua kaikkiin rauhanprosesseihin. Olemme kuitenkin yhä kaukana tästä tavoitteesta: YK:n johtamissa rauhanprosesseissa naisten osuus oli viimeisimpien tilastojen mukaan vain 16 prosenttia, ja monista rauhanprosesseista naiset puuttuivat lähes kokonaan. Hälyttävää on, että naisten osuus on ollut viime vuosina laskussa. Naisten, nuorten ja muiden syrjittyjen ryhmien osallistuminen rauhanprosesseihin ei ole vain moraalisesti oikein, vaan se on myös tie kestävään rauhaan.

Digitaalisilla ratkaisuilla on mahdollisuus demokratisoida rauhanprosesseja, sillä ne mahdollistavat entistä useampien ihmisten ja erilaisten näkemysten mukaan ottamisen, myös naisten. Helppokäyttöiset ja saatavilla olevat digitaaliset työkalut lisäävät niiden osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät muuten voisi osallistua fyysisiin kokouksiin, sekä lisäävät mahdollisuuksia yhteistyöhön. Naisihmisoikeuspuolustajat ja naisjärjestöt ovat työssään yhä riippuvaisempia digitaalisista alustoista ja teknologioista.

Monin tavoin digiteknologia kuitenkin pettää naiset. Meidän tulisi kiinnittää huomiota erityisesti näihin neljään huolestuttavaan kehityskulkuun:

  1. Teknologisia ratkaisuja kehittävät ihmiset ovat enimmäkseen homogeeninen ryhmä valkoisia miehiä. Tarvitsemme enemmän naisia, tyttöjä ja erilaisia ihmisiä luomaan digitaalisia ratkaisuja, joita he sekä haluavat että osaavat käyttää.
  2. Sukupuolten väliset erot digilaitteiden ja internetin käytössä sekä digitaidoissa ovat valtavat. Tämä koskee erityisesti heikommassa asemassa olevia naisia, kuten lukutaidottomia ja pienituloisia, maaseudulla asuvia ja vammaisia naisia.
  3. Tekoälyn sukupuolivinoumat ja haitalliset stereotypiat ovat merkittävä este tekoälyn myönteiselle käytölle rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.
  4. Digitaaliset alustat altistavat naisia sukupuolittuneelle verkkoväkivallalle. Edistäessään naisten oikeuksia naisaktivistit ja -järjestöt joutuvat verkossa hyökkäyksen kohteeksi, erityisesti konfliktialueilla, missä kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut. Naiset kohtaavat seksualisoituja uhkauksia, joiden tarkoituksena on vaientaa heidät. Erityisessä vaarassa ovat nuoret naiset, tytöt ja vähemmistöihin kuuluvat. Verkkoväkivaltaa ei usein myöskään oteta vakavasti. Sukupuolittunutta vihapuhetta, disinformaatiota ja raiskausuhkauksia käytetään yhä useammin myös poliittisen väkivallan muotona konfliktialueilla.
Meidän on toimittava, jotta teknologiset ratkaisut palvelisivat naisia rauhanrakentajina:
  • Naisten on kaikessa moninaisuudessaan osallistuttava päätöksentekoon aina teknologian kehittämisestä sen sääntelyyn.
  • Tarvitsemme ihmiskeskeisiä digitaalisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät myös heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
  • Naisten, myös konfliktialueilla ja maaseudulla asuvien, on päästävä verkkoon, ja heidän digitaitojaan on vahvistettava.
  • Naisia on suojeltava sukupuolittuneelta verkkoväkivallalta, ja tätä on edistettävä niin lainsäädännön keinoin kuin myös teknologia-alan yritysten vastuuta painottamalla.

Suomella on eteenpäin katsova neljäs kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mukaan lukien Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäsenten kanssa. Toimintaohjelmassa huomioidaan myös teknologian ja digitalisaation rooli.

Sukupuolten tasa-arvo, rauhantyö ja digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat Suomelle tärkeitä teemoja, joista Suomi on myös kansainvälisesti tunnettu. Hallituksen merkittävät leikkaukset rauhan ja turvallisuuden puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen rahoitukseen uhkaavat kuitenkin heikentää Suomen asemaa globaalina edelläkävijänä.

Teknologisten ratkaisujen valjastaminen naisrauhanrakentajien tukemiseen vaatii tietoisia toimia ja resursointia. Meidän on varmistettava, että naiset ja nuoret eivät ole vain mukana, vaan ovat mukana johtamassa rauhanomaisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden luomista kaikille.

Linda-Lotta Luhtala
vaikuttamistyön asiantuntija, UN Women Suomi
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston koordinaattori

Teksti perustuu puheenvuoroon Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston tilaisuudessa “Technology in Peacebuilding”. UN Women Suomen koordinoima Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on avoin kansalaisyhteiskuntaverkosto, johon kuuluu yli 25 järjestöjäsentä sekä tutkija-, asiantuntija- ja muita henkilöjäseniä. Lue lisää ja liity verkoston jäseneksi.