Nato, asevelvollisuus, Ukraina – ajankohtaiset naiset, rauha ja turvallisuus -teemat toivat kansanedustajia pyöreän pöydän keskusteluun eduskunnassa
UN Women Suomen koordinoima Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto järjesti viime viikolla eduskunnassa erityisesti puolustusvaliokunnan ja ulkoasianvaliokunnian jäsenille suunnattua pyöreän pöydän tilaisuuden. Tilaisuuden aiheina oli Nato, asevelvollisuus sekä Ukrainan tilanne naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulmasta.
Suomea Naton kansalaisjärjestöpaneelissa edustava Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala kertoi tilaisuudessa naiset, rauha ja turvallisuus -työn asemoitumisesta Natossa muuttuneessa turvallisuusympäristössä, jossa Nato on palannut puolustusta ja pelotetta korostaviin tehtäviinsä.
”Natolla poliittisena liittona ja puolustusliittona on avainrooli vastustaa naisten oikeuksien heikentymistä globaalilla tasolla”, Tarnaala korostaa.
”Tasa-arvo on Naton keskeinen arvo, joka liittyy vapauteen elää ilman puutetta ja pelkoa. Jos tämän arvon mukaisesti halutaan toimia, naisten oikeuksia ei voi sivuuttaa puheessa eikä käytännön toiminnassa.”
Suomen Reserviupseeriliitto: pienenevät ikäluokat pakottavat ajattelemaan uudelleen maanpuolustusta
Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja Asevelvollisuus 2030 -työryhmän johtaja Elisa Suutari esitteli tilaisuudessa laskelmia siitä, miten vain miehiä velvoittava asevelvollisuus ei tuota riittävästi reserviläisiä 2030-luvulla ikäluokkien pienentyessä.
Suutarin mukaan asevelvollisuusjärjestelmää ja koko maanpuolustusjärjestelmää tulisi lähteä kehittämään mahdollisimman pian, jotta muutokset ehditään viemään läpi 2030-luvun puoliväliin mennessä, jolloin nykyisellä skenaariolla asepalvelun suorittaneiden määrä painuu alle nykyisen tason, joka on 20 000 reserviläistä vuodessa.
”Kaikki tulee ottaa mukaan maanpuolustukseen ja koko ikäluokalle tulee osoittaa palveluspaikka joko aseellisessa palveluksessa tai siviilipalveluksessa” –Elisa Suutari
Suomen tulee tukea Ukrainassa sukupuolitietoista hätäapua ja jälleenrakennusta
Humanitaarisen avun asiantuntijana työskentelevä verkoston asiantuntijajäsen Riina Isotalo (Suomen Lähetysseura) kertoi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista erityisesti ukrainalaisiin naisiin.
Sodan vaikutukset jakautuvat epätasaisesti ja eniten kärsivät jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat, kuten naiset, vammaiset ihmiset, lapset ja nuoret, maan sisäisesti pakenemaan joutuneet sekä vanhukset. Isotalo kertoi myös naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan olevan Ukrainassa varsin yleinen ja samalla yhteiskunnallisesti arka asia.
”On tärkeää, että naisten tarpeet huomioidaan Ukrainan hätäavussa ja jälleenrakennuksessa. Suomen tulee yhdessä muiden kansainvälisten aputoimijoiden kanssa tukea paikallisia toimijoita sukupuolitietoisessa budjetoinnissa ja suunnittelussa”, Isotalo toteaa.
Verkostolla laajaa asiantuntijuutta rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on yli 20 järjestöjäsenestä sekä tutkijoista, asiantuntijoista ja muista henkilöjäsenistä koostuva asiantuntijaverkosto, joka edistää naiset, rauha ja turvallisuus -tematiikkaa Suomessa ja Suomen kansainvälisessä työssä.
Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda viittaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 ja sitä seuranneisiin päätöslauselmiin, joiden tavoitteina on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa, sekä lisätä naisten turvallisuutta konflikteissa.