UN Women Suomi lausui eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanosta

UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas antoi lausunnon eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen kansallisen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanosta 4. huhtikuuta. Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostosta lausumassa oli myös verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen. Alla UN Women Suomen lausunto kokonaisuudessaan.

UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua.

On tärkeää, että Suomi on tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa laatinut uuden kunnianhimoisen neljännen kansallisen toimintaohjelman, jossa on huomioitu monia kansalaisyhteiskunnan peräänkuuluttamia sekä kolmannen toimintaohjelman arviointiraportissa esille nousseita kehityskohtia. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että se toimeenpannaan koko laajuudessaan. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -työtä on haastanut resurssipula, mistä kertoo myös se, että viimeksi ulkoasiainvaliokunnalle aiheesta lausuttiin vuonna 2021.

Sitoutuminen kokonaisvaltaisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan ja siksi onkin kriittistä, että eduskunta tuntee sen. Näkymät globaalisti ovat synkkiä. Yli 600 miljoonaa naista ja tyttöä asui konflikteista kärsivissä maissa – 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Siviilit ympäri maailmaa tarvitsevat enemmän humanitaarista apua kuin koskaan aiemmin – avun tarpeessa olevien ihmisten määrä kasvoi jopa 25 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Konfliktialueilla toimivien, kriittistä humanitaarista työtä tekevien naisjärjestöjen rahoitus on laskussa, ja samanaikaisesti sotilasmenot ovat nousseet huippuunsa, 2,2 biljoonaan dollariin vuonna 2022. Maailmassa on käynnissä suurin ruokakriisi modernin historian aikaan. Näiden kehityskulkujen takana on 200 aseellista konfliktia sekä ilmastokriisi että koronapandemian vaikutukset.

Kaikilla kriiseillä ja konflikteilla on sukupuolittuneita vaikutuksia: naiset ja tytöt kohtaavat yhä enemmän väkivaltaa, kuten raiskauksia, konflikteissa tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Naisten ja tyttöjen oikeussuojaa, terveyspalveluihin pääsyä, koulutusta ja toimeentuloa rajoitetaan. Ruokaturvattomuus, lapsiavioliitot ja lapsikuolleisuus lisääntyvät, hoivataakka kasvaa. Lähi-idässä, Sudanissa, Myanmarissa, Haitissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ukrainassa, Afganistanissa ja muualla naiset ja tytöt joutuvat kärsimään konflikteista ja sodista, joita he eivät ole aloittaneet.

Esimerkiksi:

• Afganistanissa on käynnissä sukupuoleen perustuva apartheid: talibanit ovat antaneet yli 50 määräystä ja säädöstä naisten ja tyttöjen oikeuksien tukahduttamiseksi.
• Sudanissa viime vuonna puhjenneiden taisteluiden seurauksena Darfuriin palasi laajalle levinnyt seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenä, joka muistuttaa alueen kahden vuosikymmenen takaista konfliktia.
• Gazassa siviilejä, YK:n henkilökuntaa, humanitaarisia toimijoita ja toimittajia tuhotaan ja tapetaan ennennäkemättömän laajamittaisesti. Arviolta 155 000 naista on raskaana ja 5500 naista tulee synnyttämään seuraavan kuukauden sisällä epäinhimillisissä oloissa. Yli 70 % uhreista Gazassa on naisia ja lapsia. Gazaan on saatava pikaisesti tulitauko. YK:n turvallisuusneuvoston päätös välittömästä tulitauosta on pantava toimeen heti. UN Women vaatii humanitaarisen avun välitöntä ja turvallista toimittamista Gazaan, kaikkien panttivankien vapauttamista ja miehityksen lopettamista. Vaadimme paluuta oikeudenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen rauhaan, jossa naisten ääni sekä johtajuus ovat keskeisessä asemassa.

Samalla naiset ympäri maailmaa johtavat rauhanliikkeitä, jälleenrakentavat yhteisöjään ja pyörittävät elintärkeitä palveluja. Naisten osallistuminen ja johtajuus rauhanprosessien kaikissa vaiheissa kaikilla tasoilla johtaa rauhansopimuksiin, jotka ovat vahvempia, pitkäaikaisempia ja edustavat yhteisöjä, joita niiden pitäisi palvella. Tästä huolimatta naiset jäävät suurelta osin virallisten rauhanprosessien ulkopuolelle. Naiset ja tytöt ovat suurelta osin poissuljettuja kaikesta päätöksenteosta – oli kyse sitten sodasta ja rauhasta, heidän maidensa tulevaisuudesta tai jopa heidän omista kehoistaan. Useissa maissa naisten mahdollisuudet osallistua rauhaa ja turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon ovat jopa heikentyneet. Naisiin kohdistuvan poliittisen väkivallan teot lisääntyivät 50 prosenttia konflikteista kärsivissä maissa vuosina 2020–2022.

Jäsenvaltioita velvoittava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus pyrkii ratkaisemaan naisten kohtaamia haasteita konflikteissa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenilla on keskeinen rooli 1325-työn edistämisessä globaalisti.

1325-agendan toimeenpano on kansainvälisesti vahvasti politisoitunutta ja kohtaa merkittävää vastustusta, mikä toimii myös esteenä agendan tavoitteiden edistymiselle. Suomen on entistä rohkeammin pysyttävä 1325-työn suunnannäyttäjänä ja edistettävä 1325-agendaa kansainvälisillä foorumeilla, kuten EU:ssa ja YK:ssa, mukaan lukien tulevan YK:n tulevaisuussopimuksessa (Pact for the Future). Lisäksi on tärkeää, että Suomi edistää vahvasti 1325-teemoja myös NATO:ssa.

Jotta Suomi voi toimeenpanna neljännen kansallisen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa tehokkaasti kokonaisuudessaan, on sille varattava riittävät henkilöresurssit, ja budjetti ja työn etenemisen ja vaikuttavuuden laadukkaaseen seurantaan on panostettava.

Haasteena vuoden 2022 raportissa on, että aktiviteetteja ei peilata toimintaohjelman tavoitteisiin ja listatut aktiviteetit ovat epäsuhtaisia keskenänsä. On keskeisen tärkeää, että uuden, neljännen toimintaohjelman osalta aloitettu seurannan kehitystyö saatetaan loppuun. Raportissa tulisi myös vahvemmin huomioida intersektionaalinen näkökulma eli tunnistaa, että naiset eivät ole yhtenäinen ryhmä ja korostaa, erityisesti niiden konfliktialueilla elävien moninaisia, risteäviä syrjinnän muotoja kokevien naisten ja tyttöjen osallisuutta Suomen 1325-työssä. Suomen 1325-kokonaisuudella tulisi olla oma budjettinsa ja rahoituksen raportoinnin haasteisiin pitäisi pyrkiä vastaamaan, jotta 1325-työtä voidaan seurata luotettavasti.

Ulkoministeriön tuki UN Women Suomen koordinoimalle Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostolle on kriittisen tärkeää. Verkosto on ollut mm. mukana kehittämässä jokaista Suomen kansallista toimintaohjelmaa. Lisäksi verkosto seuraa 1325-työn edistymistä ja tekee teemaan liittyvää viestintä- ja vaikuttamistyötä. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on keskeinen tuki Suomen 1325-työlle ja sen rahoitus tulisikin nostaa sen toimintaa vastavavalle tasolle.

Yleisrahoittamalla UN Womenia Suomi edistää 1325-toimintaohjelmansa tavoitteita tehokkaasti ja tukee naisia ja tyttöjä konfliktien keskellä siellä, missä avuntarve on suurin.

Vuoden 2022 raportissa kerrotaan monipuolisesta ja merkittävästä yhteistyöstä UN Womenin ja ulkoministeriön välillä laajasti eri alueilla. Kuten raportissa mainitaankin, Suomi on yksi UN Womenin suurimmista yleisrahoittajista. Vuosina 2022 ja 2023 Suomi rahoitti UN Womenia 19 miljoonan euron yleistuella. Suomen yleistuen jatkuvuus UN Womenille on kriittisen tärkeää Suomen kansallisen naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelman toteutumisen kannalta. Kuten YK:n pääsihteerin raportista ilmenee, tarve naiset, rauha ja turvallisuus -työlle on tässä maailmantilanteessa valtava.

Merkittävä, noin kolmasosa, UN Womenin työstä liittyy 1325-teemojen edistämiseen. UN Women edistää 1325-agendaa laajasti sekä kansainvälisillä foorumeilla ja YK-järjestelmässä että maa- ja alueellisella tasolla hanketyössä ja humanitaarisessa avussa. UN Women tukee naisten merkityksellistä osallistumista konfliktien ehkäisyssä, rauhanrakennuksessa ja konflikteista toipumisessa sekä toimii naisten suojelemiseksi ja heidän ihmisoikeuksiensa turvaamiseksi.

UN Women edistää naisten oikeusturvaa, suojelee naisihmisoikeuspuolustajia ja naisrauhanrakentajia sekä torjuu konfliktiin liittyvää seksuaaliväkivaltaa puuttumalla sen juurisyihin ja edistämällä ennaltaehkäiseviä toimia ja käytänteitä. UN Women myös ehkäisee konflikteja ja vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä tukemalla naisten poliittista ja taloudellista voimaantumista.

UN Womenin kyky tarjota korkealaatuista tukea kriisien koettelemille naisille ja tytöille riippuu hyvästä yleis- ja muun rahoituksen tasapainosta. Suomen yleisrahoitus UN Womenille mahdollistaa nopean reagoinnin kriiseissä ja konflikteissa siellä, missä avun tarve on suurin. Yleisrahoitus mahdollistaa UN Womenin ketterän ja joustavan tavan työskennellä ja mahdollisuuden vastata yllättäviin tarpeisiin ja antaa maatoimistoille mahdollisuuden reagoida kriiseihin ja konflikteihin. Yleisrahoitus mahdollistaa myös investoinnit uusiin ja nouseviin tarpeisiin, kuten ilmastonmuutokseen reagointiin. UN Women myös tuottaa tietoa kriisien sukupuolittuneista vaikutuksista, mikä on keskeistä Suomen 1325-työn toimeenpanolle ja sukupuolinäkökulman huomioimiselle humanitaarisessa työssä. Yleisrahoituksen avulla UN Women tarjoaa asiantuntemustaan kriiseissä ja tukee päättäjiä ja apua koordinoivia tahoja huomioimaan naisten ja tyttöjen tarpeet ja vahvistamaan heidän ääntään.

Yleisrahoituksen turvin UN Women pystyi myös tukemaan Afganistanin tyttöjä ja naisia, kun Taliban valtasi Kabulin 2021. Vuonna 2023 UN Women on toimittanut Ukrainassa elintärkeää humanitaarista apua kymmenille tuhansille naisille ja tytöille sekä tukenut ukrainalaisia naisjärjestöjä 10,6 miljoonalla dollarilla.

UN Womenin työn keskiössä on yhteistyö paikallisten naisjärjestöjen kanssa ja niiden tukeminen. Kriisiympäristöissä toimivat naisjärjestöt kärsivät merkittävästä rahoitusvajeesta. YK:n mukaan kriisialueiden naisjärjestöille tulee kohdentaa 300 miljoonaa dollaria lisärahoitusta seuraavan kolmen vuoden aikana. UN Womenia rahoittamalla Suomi tukee paikallisten naisjärjestöjen tekemää kriittistä työtä kriisialueilla naisten ja tyttöjen tarpeisiin vastaamiseksi. 

Suomen on tärkeää jatkaa twinning-yhteistyötä kansallisten 1325-toimintaohjelmien luomiseksi

On hienoa, että vuoden 2022 raportissa esitellään tarkoin, kuinka Suomi on edelleen ollut tukemassa muiden maiden kansallisten naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmien valmistumista.

• Suomi on pitkään ollut suurin yksittäinen rahoittaja, joka tukee toimintaohjelmien laatimista globaalisti. 
• UN Women on puolestaan ainoa YK-toimija, joka tukee kansallisten toimintaohjelmien valmistumista globaalisti. 

Kansallisten toimintaohjelmien tukeminen onkin yksi kauaskantoisimpia keinoja tukea naiset, rauha ja turvallisuus -työtä globaalisti. Tukemalla UN Womenin työtä toimintaohjelmien laatimiseksi, Suomi vaikuttaa vahvasti rakenteisiin, jotka edistävät 1325-agendaa.

Naisten merkityksellisen osallistumisen lisääminen rauhanprosesseissa asettamalla kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia tavoitteita

YK:n pääjohtaja suosittelee, että vähintään kolmasosa kaikista sovittelu- ja rauhanprosesseihin osallistujista olisi naisia. Tällä hetkellä data osoittaa, että naiset sivuutetaan edelleen tärkeimmistä neuvotteluista. Vaikka vuonna 2022 naiset osallistuivat 80 prosenttiin rauhanprosesseista, joita YK oli johtamassa, heidän osuutensa oli edelleen alhainen, vain noin 16 prosenttia kaikista osallistujista. Kehityssuunta on myös väärä, sillä naisten osuus on laskenut jo kahtena vuonna peräkkäin. Naiset puuttuivat lähes kokonaan monista muista rauhanprosesseista ja poliittisista neuvotteluista.

Raportissa kuvataan, miten Suomi on edistänyt naisten osallistumista vuoropuheluihin ja rauhanprosesseihin moninaisin keinoin. Suomen tulisi kuitenkin vielä suoremmin ja kunnianhimoisemmin keinoin pyrkiä edistämään naisten osallistumia kaikissa rauhanprosesseissa kaikilla tasoilla konkreettisemmilla ja kunniahimoisemmilla työkaluilla mm.: kiintiöillä, rahoituksen korvamerkkauksilla, kannustimilla sekä seuraamuksilla näiden noudattamatta jättämisestä. Esimerkiksi YK:n suositusten mukaisesti vähintään 15 prosenttia rauhanvälitykseen osoitetuista varoista tulisi suunnata naisten osallistumiseen. Suomen tulisi myös edistää kiintiöitä naisten osuuden kasvattamiseksi esimerkiksi rauhanneuvottelutiimeissä ja valtuuskunnissa.

“Emme voi odottaa erilaisia lopputulemia, jos suurin osa toimenpiteistämme on edelleen koulutuksia, ohjeita, kapasiteetin vahvistamista, verkostojen luomista ja tapahtumien järjestämistä keskustellaksemme naisten osallisuuteen liittyen sen sijaan, että antaisimme naisille mandaatin osallistua niihin kokouksiin ja päätöksentekoprosesseihin, joissa meillä on rooli ja joihin voimme vaikuttaa. Toivon, että suunnitelmanne sisältävät määräyksiä, ehtoja, kiintiöitä, rahoituksen korvamerkkausta, kannustimia sekä seuraamuksia näiden noudattamatta jättämisestä. Jos haluamme muuttaa sitä tapaa, jolla teemme rauhaan ja turvallisuuteen liittyvää politiikkaa, se ei tapahdu marginaalissa tapahtuvilla kehotuksilla ja konsultoinneilla.”

                                                                            Sima Sami Bahous

Pääjohtaja, UN Women

 

Suomen tulee työskennellä sen eteen, että naisihmisoikeuspuolustajat voivat työskennellä turvallisesti kotimaassaan tai hakeutua tarvittaessa turvaan.

Naisihmisoikeuspuolustajien suojelu ja tukeminen on keskeistä Suomelle. Raportissa todetaan kuitenkin, että kolmannen toimintaohjelman osalta naisihmisoikeuspuolustajien suojelu on toteutunut osittain epäjohdonmukaisesti. On tärkeää, että uudessa neljännessä toimintaohjelmassa tunnistetaan naisihmisoikeuspuolustajien keskeinen rooli sekä heihin kohdistuvat sukupuolittuneet uhat, myös teknologiavälitteinen väkivalta. Kehityspoliittisen toimikunnan selvitys Naisihmisoikeuspuolustajat digitalisoituvassa maailmassa1 kehottaa Suomea tukemaan paikallisten naisihmisoikeuspuolustajien toimintaa myös digitalisaation näkökulmasta. Tässä työssä yhdistyvät Suomen keskeiset prioriteetit: naisten oikeudet, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja digitalisaatio. Suomella on globaalisti keskeinen rooli näiden teemojen edistäjänä ja siksi on tärkeää, että Suomi tuo teemaa esille kansainvälillä foorumeilla sekä edistää teeman huomioimista kansainvälisissä sopimuksissa, ml. tulevassa YK:n digisopimuksessa (Global Digital Compact). On myös tärkeää, että neljännessä toimintaohjelmassa mainittu humanitaarinen viisumi otettaisiin käyttöön.

Ole ylpeästi feministi ja tule mukaan tasa-arvotyöhön! Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi olet mukana edistämässä tasa-arvoa ja rakentamassa maailmaa, jossa jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan. UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liity jäseneksi täällä.