Unohdetut konfliktit: Naisten tilanne hajoavassa Venezuelassa on heikko
Venezuelassa on jo vuosien ajan kasvanut vakava kriisi, josta kansalaiset ovat kärsineet merkittävästi. Maan hallinto ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet maassa vakaviin ihmisoikeusrikoksiin, mutta heitä ei ole pidetty vastuussa teoistaan. Kriisillä on ollut merkittäviä sukupuolittuneita vaikutuksia, kun naiset ovat kohdanneet äärimmäistä köyhyyttä, nälänhätää ja päivittäistä väkivaltaa.
Venezuelan suurin rikkaus ja turvavara oli öljy. Maan hyvinvointi riippui vahvasti ennalta-arvaamattomasti muuttuvasta öljyn hinnasta samalla kun asukasluku kasvoi nopeasti. Maan entinen presidentti Hugo Chávez muutti maan poliittista järjestelmää diktatuuriseen suuntaan ja hän hallinnoi käytännössä kaikkia merkittäviä elimiä kautensa aikana sekä eliminoi rajoitukset koskien presidenttikausien määrää. Chávezin vallan alla maassa oli lukuisia protesteja, mutta öljyn hinnan noustessa 2000-luvun alussa Chávezin suosio nousi, kun hän rahoitti lukuisia vähävaraisille suunnattuja projekteja. Kuitenkin kun öljyn hinta romahti 2010-luvun alkupuoliskolla, maa joutui syöksykierteeseen, jossa se on yhä syvällä.
Tilanne on kriittinen niin taloudellisella kuin poliittisella saralla sekä esimerkiksi naisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Venezuelassa on yksi maailman suurimmista pakolaiskriiseistä. Yli 6,1 miljoonaa on joutunut pakenemaan maasta taloudellisen ja poliittisen kriisin seurauksena. Maassa vallitsee äärimmäinen köyhyys ja perustarvikkeiden sekä esimerkiksi infrastruktuurien, kuten veden ja toimivan terveysjärjestelmän puute.
Kriisin taustalla on maan korruptoitunut poliittinen sekä oikeudellinen järjestelmä, jotka ovat seurausta diktatuurista. Maan nykyinen presidentti Nicolás Maduro astui valtaan vuonna 2018. YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkimusryhmän raportin mukaan Maduro ja useat hallituksen ministerit ovat vastuussa tuhansista surmista ja järjestelmällisestä kidutuksesta maassa. YK:n tutkijaryhmä sai tiedot yli 3000 tapauksesta, joissa epäillään ihmisoikeuksien rikkomista, mutta kukaan ei ole joutunut syytteeseen näistä ihmisoikeusrikoksista.
Venezuelan kriisillä on sukupuolittuneita vaikutuksia
Vuonna 2021 Venezuela oli Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) laatimassa Naiset, rauha ja turvallisuus (WPS) -indeksin sijalla 71/170. WPS-indeksin lukuisat indikaattorit paljastavat, että Venezuelassa on vielä paljon työtä tehtävänä tasa-arvon saavuttamiseksi.
Maassa on vaikeuksia saada ruokaa ja perustarvikkeita. Tällä on erityisiä vaikutuksia naisten elämään, sillä naiset ovat vastuussa lapsista ja huolehtivat perheestään samalla kun yrittävät tienata rahaa ja jonottaa tunti- tai jopa päiväkausia jonoissa. Maan väkivaltaisuudella on myös vakavia vaikutuksia naisten turvallisuuteen. Vain reilu neljäsosa naisista kokee olonsa turvalliseksi yhteisön sisällä Venezuelassa, mikä vaikuttaa naisten mahdollisuuteen liikkua ja osallistua kotinsa ulkopuolella.
“Miten naiset pystyisivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja kriisin ratkaisemiseen Venezuelassa, jos heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu muilta osin?” kysyy Jaana Hirsikangas – UN Women Suomen toiminnanjohtaja ja Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ohjausryhmän jäsen.
Erityisesti sukupuolittunut väkivalta vaikuttaa niihin naisiin ja tyttöihin, jotka ovat paenneet Venezuelasta. Venezuelasta paenneet naiset ja tytöt ovat suurimmassa riskissä joutua väkivallan tai syrjinnän kohteeksi. Riskiä kasvattaa erityisesti asema yhteiskunnassa, sillä paenneilla naisilla ja tytöillä ei usein ole esimerkiksi virallista kansalaisuutta, tai he ovat jatkuvasti odottamassa turvapaikkaa. Pakolaisnaiset ja –tytöt kohtaavat väkivaltaa ja syrjintää esimerkiksi työpaikalla, kaduilla ja kouluissa, ja kokevat jatkuvasti pelkoa paluusta Venezuelaan, missä heidän ihmisoikeuksiaan on loukattu toistamiseen. Myös pandemian aiheuttama sosioekonominen kriisi on koetellut pahoin venezuelalaisia pakolaisia ja siirtolaisia. Monet ovat menettäneet kaikki tulonlähteensä, mikä on altistanut heidät äärimmäiselle köyhyydelle, kodittomuudelle ja hyväksikäytölle.
”Siirtolaiset joutuvat kohtaamaan edelleen laajalle levittäytynyttä leimautumista, epäarvoisuuksia, muukalaisvihaa ja rasismia. Erityisesti siirtolaisnaiset ja -tytöt ovat suuremmassa riskissä sukupuolittuneelle väkivallalle ja heillä on vähemmän vaihtoehtoja hakea tukea”, YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi muistuttaessaan koko maailman siirtolaistilanteeseen ja pandemian aiheuttamaan lisäahdinkoon liittyen vuoden 2021 joulukuussa.
Kriisi- ja konfliktitilanteet vaikuttavat erityisesti naisiin. Siksi olisi myös tärkeää, että naisilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, ja esimerkiksi kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisuun. Naisten osuus Venezuelan parlamentin edustustosta on vain noin viidesosa, eli heidän mahdollisuutensa osallistua politiikkaan ja vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla on heikko. Jotta Venezuelan kriisin vakavuus tunnistetaan, ja siihen osataan reagoida oikealla ja tehokkaalla tavalla, on naisten ihmisoikeuksien toteuduttava kaikilla osa-alueilla, sekä mahdollistettava naisten osallistuminen päätöksentekoon.
Venezuelan kriisin taustaa:
- Venezuelan entinen presidentti Hugo Chávez loi hallinnon, jossa tuettiin vähävaraisia öljyrahoilla, jotka ovat olleet maan rikkaus.
- Kun öljyn hinta romahti Chávezin menehtymisen jälkeen, tukia ei pystytty jatkamaan samalla tavalla, mikä johti maan syvään poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin.
- Kriisi on ajanut jo yli 6,1 miljoonaa ihmistä pakenemaan maasta ja Venezuelan pakolaiskriisi onkin maailman suurimpia.
- Chávezin autoritäärinen hallinto muovautui diktatuuriksi Nicolás Maduron alla, joka tukeutuu armeijan tukeen ja soraäänten vaientamiseen.
- Maan oppositio on syyttänyt Maduron hallitusta vaalivilpistä ja boikotoi vuoden 2018 vaaleja, jossa Maduro valittiin presidentiksi.
- Opposition ainoa kanava vaikuttaa päätöksiin oli parlamentti, kunnes sen alaiset päätökset julistettiin Maduron toimesta laittomiksi.
- Yhdysvallat ja länsimaat ovat asettaneet Venezuelalle pakotteita korruptoituneen hallinnon vuoksi, joka syyllistyy lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
- Kriisin lisäksi Venezuelaa ovat piinanneet myös voimakkaat myrskyt ja mittavat sateet, joissa on kuollut kymmenittäin ihmisiä tämän vuoden aikana.
Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto edistää naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa Suomessa ja kansainvälisesti. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Liity mukaan!
Tilastotiedot ovat vuodelta 2021.
Artikkelikuva: Tico Angulo / UN Women