Markkinoinnissa ja maailmassa oltava tilaa ja mahdollisuuksia kaikenlaisille naisille
Mahtuuko naistenpäivänä esille nostettavien joukkoon kaikenlaisia naisia? Tarvitsemmeko edes jakoa miehiin ja naisiin? Näitä kysymyksiä pohtivat moninaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon keskittyvää Ataá Agency -toimistoaan vetävät markkinoinnin uuden polven ammattilaiset Naomi ja Wanda Holopainen. Työssään he joutuvat ja pääsevät haastamaan sekä itsensä että asiakkaansa ulos kuplastaan sosiaalisen vastuullisuuden äärelle.
Naomin ja Wandan tarina alkaa Lahden ja Orimattilan seudulta, missä kaksospari kävi koulunsa ja kasvoi itsenäisen naisen mallin antaneen äitinsä ja veljiensä kanssa. Äiti huolehti perheestä, puski sitkeästi eteenpäin ja kannusti lapsiaan samaan.
Nuorten naisten elämännäkemyksen kehitykseen vaikutti voimakkaasti Steiner-pedagogiikka, joka oli sekä koulun että asuinpaikkana toimineen kyläyhteisön kivijalka. ”Tärkeää on kohdata ihmiset ihmisinä riippumatta heidän taustoistaan. Oikeastaan vasta myöhemmin olemme tajunneet, miten lapsuuden arvot ja näkemysmaailma toistuvat elämässä”, he pohtivat. 1990-luvulla yhteisöt, jotka olivat kaksosten elämässä vahvasti läsnä, nostivat hämmennystä muissa piireissä. Vuosien kuluessa ne osoittautuivat kuitenkin suureksi voimavaraksi: luovuuden, arvojen ja moraalin pohjaksi.
Tennisura voimautti ja työelämä näytti naiseuden haasteet
Vahvaa perustaa nykyiselle työlle yrittäjinä loi myös nuoruuden intensiivinen tennisharrastus. ”Tennis opetti kovan työn merkityksen ja pitkäjänteisyyden. Se auttoi menemään uuden äärelle, laittamaan itsensä likoon ja oppimaan viheistä. Valmentajamme opetti, että kaikki on mahdollista, jonkinlainen keino aina löytyy”, kertoo Naomi.
Valmentaja avasi tien kansainvälisyyteen järjestämällä tytöt leirille Yhdysvaltoihin ja antamalla idean opiskella siellä. Naomi ja Wanda viettivät USA:ssa vaihto-oppilasvuoden ja pääsivät sittemmin urheilustipendillä Montanan yliopistoon opiskelemaan markkinointia, viestintää ja kansainvälistä liiketoimintaa. ”Siellä ei naiseutta vielä paljon tullut mietittyä, sillä keskiössä olivat koulu, urheilu, kulttuuriin sopeutuminen ja aikuiselämän rakentaminen. Oman arvon määritti pitkälti se, miten menestyi ja suoriutui tenniskentällä”, sisarukset summaavat.
Naiseuteen liittyvät yhteiskunnalliset odotukset pukkasivat pintaan, kun naiset ottivat alkuaskeliaan suomalaisessa työelämässä. ”Menin alkuun miesvaltaiselle alalle, jossa nuori ikä ja sukupuoli korostuivat. Jouduin todistelemaan arvoani, en osannut laittaa rajoja ja hukkasin siinä aika paljon itseäni”, Naomi muistelee. Wanda puolestaan törmäsi omaan naiseuteensa, kun ensimmäisessä työpaikassa piti saman ikäisen miesoletetun kanssa sopia työnjako kahvinkeiton ja tiskien suhteen.
Ulkoinen identiteetti vaikeutti myös kuulluksi tulemista: ”Kun nuorena naisena yrität nostaa esiin yhteiskunnallisia asioita, ihmiset kyseenalaistavat. Tietoa ei oteta vastaan suoraan sinulta, vaan vasta meritoituneelta vanhemmalta mieheltä, joka puhuu samoista asioista.”
Yritykset heränneet sosiaaliseen vastuullisuuteen
Samaan aikaan kun, molemmat kohtasivat haasteita työelämässä, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus olivat Suomessa nosteessa. Sosiaalinen vastuullisuus tuntui kuitenkin jäävän paitsioon. Meillä on presidenttinä ja pääministerinä toiminut nainen, mutta miten laajalle tasa-arvo lopulta ulottuu? Miten eri taustoista tulevat ja aliedustetut naiset osallistetaan yhteiskunnassa?
”Päätimme laittaa hynttyyt yhteen, ja aloitimme oman yrityksen vuonna 2019. Samalla halusimme näyttää mallia muillekin nuorille ja aliedustetuille yrittäjille”, Wanda sanoo. Alkuaikaa varjosti koronapandemia, eivätkä yritykset vielä laajalti tiedostaneet sosiaalisen vastuullisuuden ongelmia.
Black Lives Matter -liike synnytti keskustelua yhdenvertaisuudesta, rakenteista, moraalista ja arvoista, ja yritykset heräsivät avun tarpeeseensa esimerkiksi päättävien elimiensä koostumuksen uudistamisessa. Naomi ja Wanda alkoivat tehdä koulutuksia inklusiivisista sisällöistä ja siitä, miksi on tärkeää investoida yhdenvertaisuuteen.
Naiseuden haasteet ja sukupuoliroolit ovat etnisyyden, luokkaerojen, seksuaalisen suuntautumisen ja iän lisäksi keskeisiä kaikessa Ataá Agencyn tekemisessä. Sukupuoliroolien kautta keskustelun saa usein avattua.
”Naisoletetut on helpompi saada mukaan, koska heillä on näkemystä siitä, miten sortavat rakenteet vaikuttavat arkisella tasolla. Arvopohjainen ja inhimillinen toiminta edellyttää, että kaikki tiedostavat tilanteen ja purkavat sisäistämiään asioita”, Naomi ja Wanda linjaavat. He haluavat myös panna ihmiset miettimään, millaiset naiset kelpuutetaan näkyville mediassa.
Irti kaksijakoisuudesta ja ulos kuplista
Sisarukset haluavat kyseenalaistaa mies-nainen- tai musta-valkoinen-tyyppiset polarisoivat jaottelut ja kysyvät, onko nais- ja miesrooleille edes tarvetta. Feminiinisyys ja maskuliinisuus voivat elää omaa elämäänsä rooleista vapaina ominaisuuksina.
Samalla he muistuttavat, että kaikilla on omat stereotypiansa ja rajoitteensa: ”Kun joku laittaa meidät asiantuntijarooliin kuin tietäisimme kaiken, sanomme, että kuule, tämä vaatii jokaiselta jatkuvaa tiedon hakua ja kyseenalaistamista. Itsekin pyörimme omassa kuplassamme, ja meidän pitää pystyä selittämään asiat siten, että sen ulkopuolelta tulevatkin ymmärtävät, oppia viemään viesti paremmin perille.”
Naomi ja Wanda ihmettelevät hetkittäin luomiaan poikkeuksellisia asetelmia. Nuori naispuolinen asiantuntija puhumassa päättäjille ei vielä nykyäänkään ole normitilanne, mutta muutos parempaan onnistuu, jos ja kun molemmat osapuolet haluavat ja uskaltavat.
Naomi ja Wanda Holopainen, yrittäjäsisarukset
-
Perustivat luovan alan Ataá Agency -toimiston vuonna 2019.
-
Molemmilla markkinoinnin ja viestinnän BBA-tutkinto
-
Tehneet yhteistyötä mm. Marimekon, Lumenen, Bob the Robotin ja Julkisen sanan neuvoston kanssa
Tämä haastattelu on tehty osana UN Women Suomen, Sanoma Median ja Marketing Finlandin naistenpäivän yhteistyökampanjaa. Sanoma Media Finland ja Marketing Finland haluavat olla konkreettisesti mukana tukemassa UN Womenin työtä ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta.
Kirjoittaja: Marjaana Keskitalo
Kuva: Julius Töyrä