Suomen 1325-verkosto mukana laatimassa Suomen neljättä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaa – Mitä siinä tavoitellaan, ja mistä 1325-työssä on ylipäätään kyse?
Suomen 1325-verkosto tekee ensiarvoisen tärkeää työtä tasa-arvon ja rauhan edistämiseksi. Monelle ei kuitenkaan ole välttämättä aivan selvillä, mistä verkoston toiminnassa on oikeastaan kysymys. Nyt on oiva hetki tutustua aiheeseen tarkemmin, sillä verkosto on parhaillaan mukana laatimassa Suomen neljättä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaa. Vuonna 2022 valmistuva toimintaohjelma määrittää Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -työn linjan tuleville vuosille. Verkosto esittää, että siinä tulisi vahvistaa muun muassa intersektionaalisuutta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä.
Mistä 1325-työssä on oikeastaan kyse?
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325, joka tunnetaan myös Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmana. Se laadittiin, koska konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisussa ei useinkaan huomioida niiden sukupuolittuneita vaikutuksia ja naiset jäävät prosesseissa pitkälti sivustaseuraajan rooliin. Päätöslauselman myötä nämä teemat nostettiin kansainvälisen politiikan polttopisteeseen.
Päätöslauselman tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen turvallisuutta ja huolehtia heidän oikeuksiensa toteutumista korostaen samalla, ettei heitä pidä nähdä uhreina vaan aktiivisina toimijoina. Lauselman keskeisiin pyrkimyksiin kuuluukin myös naisten roolin ja päätösvallan vahvistaminen, aina konfliktien ehkäisystä ja ratkaisemisesta rauhanrakennukseen saakka. 1325-työllä pyritään siis ajamaan näitä teemoja.
Vaikka Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma on sisällöllisesti vaikuttava, sen käytännön toimeenpanossa on ollut suuria haasteita. Naisten merkityksellisen osallistumisen tukemiseen ei ole ohjattu tarpeeksi varoja, ja kehitys on ollut kaiken kaikkiaan hidasta. Suomen 1325-verkosto pyrkii vastaamaan juuri tähän haasteeseen, sillä sen tavoitteena on edistää Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa. Yhteistyöverkostoon kuuluu yhteensä 20 kansalaisjärjestöä, tutkijoita ja yksittäisiä asiantuntijoita, ja sitä hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella.
Kansalliset toimintaohjelmat ovat keskeinen väline Naiset, rauha ja turvallisuus -työn edistämisessä
Jotta 1325-tavoitteet todella toteutuisivat, lukuisat maat pyrkivät edistämään Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa omilla toimintaohjelmillaan. Kansallisissa toimintaohjelmissa määritellään valtion päämäärät ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -työn saralla ja sovitaan niitä koskevasta vastuunjaosta. Toimintaohjelma löytyy tällä hetkellä noin puolelta YK:n jäsenmaista.
Suomen ensimmäinen toimintaohjelma sai alkunsa Suomen 1325-verkoston vauhdittamana, ja se julkaistiin vuonna 2006. Sittemmin Suomen toimintaohjelmasta on tullut kansainvälinen suunnannäyttäjä, ja Suomi on tukenut kansallisten toimintaohjelmien laatimista ja toimeenpanoa myös monissa muissa maissa.
UN Women Suomen toiminnanjohtaja ja 1325-verkoston ohjausryhmään kuuluva Jaana Hirsikangas korostaa, että toimintaohjelmat ovat tärkeitä muutoksen aikaansaamisessa:
”Ne ovat yksi kauaskantoisimmista keinoista Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan tukemiseen. Kansalliset toimintaohjelmat auttavat muuttamaan tavoitteita konkreettisiksi toimiksi, koordinoimaan 1325-työtä ja viemään sitä eteenpäin”, Hirsikangas luettelee.
Suomen 1325-verkosto on ollut laatimassa jokaista Suomen kolmesta toimintaohjelmasta, ja se seuraa myös ohjelmien toteutumista sekä eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle tehtävää raportointia. Toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan muun muassa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, koulutuksen, kriisinhallinnan ja asiantuntija-avun kautta.
Suomen neljännestä toimintaohjelmasta halutaan entistä kattavampi ja kunnianhimoisempi
Suomen neljännen toimintaohjelman työstäminen on aloitettu syksyllä 2021, ja sen on tarkoitus astua voimaan loppukeväästä 2022. Suomen 1325-verkoston roolina on osallistua toimintaohjelman valmistelutyöhön, lobata siitä entistä parempi ja toimia sen puolesta, että Suomen valtionhallinto on vahvasti sitoutunut 1325-työn toteuttamiseen.
”Suomella on nyt tilaisuus laatia vaikuttava ja ihmisoikeusperustainen neljäs toimintaohjelma sekä toimia entistä vahvemmin kansainvälisenä suunnannäyttäjänä Naiset, rauha ja turvallisuus -työssä. Tämä on entistä tärkeämpää aikana, jolloin ihmisoikeuksia, kuten naisten ja vähemmistöjen oikeuksia, uhataan yhä voimakkaammin myös kansainvälisillä areenoilla”, Suomen 1325-verkoston varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala painottaa.
Valtaosa tämänhetkisen toimintaohjelman tavoitteista ja teemoista on edelleen relevantteja, joten neljäs toimintaohjelma tullaan rakentamaan pitkälti nykyisen pohjalle. Tavoitetasoa tullaan kuitenkin nostamaan, ja Suomen 1325-verkosto on esittänyt myös tiettyjä teemoja, joita tulevassa toimintaohjelmassa olisi tärkeää vahvistaa.
Eräs teema, jonka Suomen 1325-verkosto on nostanut esille, on intersektionaalinen lähestymistapa:
”Suomen 1325-työssä ei ole tunnistettu kattavasti sitä, etteivät naiset ja tytöt ole yhtenäinen ryhmä. Intersektionaalinen lähestyminen ottaa huomioon naisten moninaisuuden, ja siinä tunnistetaan myös moniperustainen syrjintä, joka estää naisten kokonaisvaltaisen osallistumisen rauhanprosesseihin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että seuraava kansallinen toimintaohjelma perustuu intersektionaaliseen lähestymistapaan”, Suomen 1325-verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen linjaa.
“Suomen on sitouduttava entistä vahvemmin Naiset, rauha ja turvallisuus -työhön niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.” – Jaana Hirsikangas
Toinen keskeinen teema, jota uudessa toimintaohjelmassa halutaan korostaa, ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet. Niiden edistämiselle on tällä hetkellä erityisen polttava tarve, sillä naisten ja tyttöjen oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin haastetaan voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
”Ilman pääsyä kokonaisvaltaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin naiset ja tytöt asetetaan hengenvaaraan, eivätkä he voi täysin osallistua yhteiskuntiensa kehittämiseen. Humanitaaristen kriisien keskellä kuolee joka päivä yli viisisataa tyttöä ja naista raskauden tai synnytyksen aikaisiin, estettävissä oleviin komplikaatioihin. Ehkäisyn ja kuukautissuojien tarve ei myöskään lakkaa kriisien aikana”, Korhonen huomauttaa.
Muita teemoja, joita uudessa toimintaohjelmassa halutaan lujittaa, ovat seurannan ja indikaattorien kehittäminen, naisten, tyttöjen ja kansalaisyhteiskunnan suojeleminen sekä kansallisen toimintaohjelman vahvistaminen vaikuttamisen välineenä. Lisäksi Suomen 1325-verkosto esittää, että tulevassa toimintaohjelmassa katsetta tulisi suunnata myös työhön kotimaassa.
”1325-päätöslauselman toimeenpano edellyttää esimerkiksi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja moniperustaiseen syrjintään puuttumista sekä naisihmisoikeuspuolustajia suojelua myös Suomessa. Lisäksi tyttöjä ja naisia tulee suojella tehokkaasti sukuelinten silpomiselta. Näiden osa-alueiden tulisi olla selkeästi mukana toimintaohjelmassa”, Elina Korhonen toteaa.
Suomen 1325-verkosto on kattavasti mukana uuden toimintaohjelman laatimisessa, sillä toimintaohjelma rakennetaan työpajoissa, joihin myös verkoston jäsenet osallistuvat.
”Suomen 1325-verkoston jäsenillä on valtavasti osaamista ja asiantuntemusta, ja verkoston kautta pääsemme sanomaan sanamme suomalaisen Naiset, rauha ja turvallisuus -työn tulevasta suunnasta.”
Tahtoisitko olla mukana Naiset, rauha ja turvallisuus -työn edistämisessä? Verkosto toivottaa tervetulleeksi niin järjestöt, tutkijat kuin asiantuntijatkin – liity jäseneksi täällä!
Kuva: UN Photo/Harandane Dicko