Koronarajoitukset ja turvakotien vähentyminen levittävät varjopandemiaa Moldovassa – yhä useampi nainen joutuu väkivallan uhriksi omassa kodissaan
Koronapandemia on vaikeuttanut väkivallan uhrien avun saamista Moldovassa. UN Women teetti tilanteesta raportin, joka antaa suosituksia tilanteen kohentamiseksi.
Koronaviruspandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja samalla monet turvakodit ovat joutuneet sulkemaan ovensa pandemian takia. Tilannetta pahentaa se, että uhri asuu usein saman katon alla väkivallan tekijän kanssa.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toteutti raportin koronaviruspandemian lisäämästä naisiin kohdistuvasta väkivallasta Moldovassa. Raportissa arvioitiin, miten pandemia vaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja miten kriisiä voitaisiin hillitä.
Raporttia varten haastateltiin 55 moldovalaista lähisuhdeväkivaltaa kokenutta naista, ja se tehtiin yhteistyössä paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Mukana oli naisten turvakotien työntekijöitä, terveydenhuollon ammattilaisia sekä oikeuslaitoksen työntekijöitä.
”Miehen sanat ’et vieläkään tajua, kuinka paljon kovempaa voin antaa sinulle selkään’, antoivat minulle voiman lähteä suhteesta”, raporttiin haastateltu nainen kertoo.
Raportin mukaan erityisesti kaupungissa asuvat naiset olivat haavoittuvaisemmassa asemassa lähisuhdeväkivallalle koronavirusrajoitusten aikana kuin aikaisemmin. Suurimmalla osalla näistä naisista on 1–3 lasta, heistä suuri enemmistö on iältään 25–45-vuotiaita ja 80 prosentilla heistä on toisen asteen koulutus.
Dominika Stojanoska UN Women Moldovasta kertoo, että lähisuhdeväkivallan lisääntymisen takana on monta tekijää.
”Näitä ovat esimerkiksi turhautuminen terveysriskeihin ja tulonmenetyksiin, samoin kuin epävarmuus, liikkumisen rajoittaminen, karanteenit ja lisääntynyt köyhyys. Samanaikaisesti rajoitustoimet ovat vähentäneet lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettuja tukitoimintoja, eivätkä naiset voi liikkua yhtä vapaasti kodin ulkopuolella kuin ennen, minkä vuoksi väkivallan tekijöillä on suurempi kontrolli naisista.”
Pandemia kiristää välejä kotipiirissä
Lähisuhdeväkivaltaa kokevat naiset tarvitsisivat erityisesti varoja, perustuotteita, pääsyä turvakoteihin, terveydenhuollon palveluita, lakipalveluita sekä psykologista tukea. Pandemiarajoitusten vuoksi naisten ostovoima on vähentynyt huomattavasti.
Myös koulujen ja päiväkotien sulut aiheuttavat naisille lisäpaineita, koska he joutuvat huolehtimaan lasten etäkoulunkäynnistä. Palvelut, viranomaisten tuki sekä COVID-19-taudilta suojautumiseen vaadittavat toimenpiteet ovat naisille vaikeasti saavutettavissa.
Kaksi kuukautta parisuhteessa ollut nainen kuvailee raportissa tilannettaan. Hän kertoo, että karanteeniin joutuminen rikkoi hänen ruusuiset kuvitelmansa miehestään.
”Miehen sanat ’et vieläkään tajua, kuinka paljon kovempaa voin antaa sinulle selkään’, antoivat minulle voiman lähteä suhteesta”, hän kertoo.
Toinen lähisuhdeväkivaltaa kokenut nainen puolestaan kertoo raportissa, että poikkeusaika lisäsi hänen kumppaninsa alkoholinkäyttöä.
”Asuin kumppanini vanhempien luona. Kumppanillani oli veljensä juomaseurana, ja juominen teki kumppanistani väkivaltaisemman. Minun oli pakko paeta talosta, sillä hän uhkasi ottavansa lapseni pois minulta.”
Tukipalvelut reagoineet nopeasti
Lähisuhdeväkivallan uhrien tuki- ja suojelupalvelut ovat selkeästi heikentyneet pandemia-aikana. Oxala Paierele Moldovan Ruotsin suurlähetystöstä sanoo, että yhteistyö suurlähetystön ja moldovalaisten sidosryhmien välillä on toiminut hyvin. He ovat keskittyneet muun muassa kehittämään palveluiden saatavuutta.
“Tukipalveluita ei saisi missään tapauksessa keskeyttää, koska kokemus on osoittanut, ettei pandemia katso sukupuolta. Sen vaikutukset kohdistuvat kaikkiin sosiaalisiin ryhmiin, erityisesti kaikista haavoittuvaisimpiin. Jossain määrin se on pahentanut eriarvoisuutta.”
Tukipalveluiden tarjoamiseen on tuonut haasteensa myös se, että koronavirustartuntojen välttämiseksi on pitänyt myös vähentää lähikontakteja. Monet toimijat ovat joutuneet muuttamaan palveluitaan tai pahimmassa tapauksessa lopettamaan ne kokonaan.
”Tukipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin osoittaneet halukkuutta toimia nopeasti, joustavasti ja naisten tarpeet huomioon ottaen pandemian alusta lähtien. Jotkut jopa löysivät rahoitusta hoitaakseen sellaisia hätätapauksia, joissa naiset ja lapset piti evakuoida väkivaltaisesta kotiympäristöstä”, kertoo Daniela Misail-Nichtin UN Womenin Moldovalaisesta yhteistyöjärjestöstä.
Raportti suosittaa kehittämään ratkaisuja
Elokuussa 2020 valmistunut raportti sisältää suosituksia lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisten ja lasten auttamiseksi. Keskeisiä suosituksia ovat naisten kriisikeskusten palveluedellytysten varmistaminen sekä koronavirussuojavarusteiden ja teknisen tuen tarjoaminen instituutioille, jotta ne voivat jatkaa tukitoimintaansa.
Raportti suosittaa myös lisäämään Moldovaan tukimajoitusta, kuten kriisiasuntoja ja edullisia asuintiloja, sekä laajentamaan tukiohjelmia, jotka tukevat naisten taloudellista voimaantumista. Lisäksi siinä suositellaan tekemään helpottavia muutoksia naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntijoiden työn sääntelyyn.