UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regner feministisen ulkopolitiikan konferenssissa Suomessa: Muutosta ei saada aikaiseksi ilman, että rahoitetaan naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä

Ulkoministeri Pekka Haavisto kutsui koolle feminististä ulkopolitiikkaa käsittelevän kansainvälisen korkean tason konferenssin. Maailmanlaajuinen naisten oikeuksien takapakki on osa laajempaa ihmisoikeuksien ja demokratian vastaista liikettä.

UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regner puhui 16.11. Säätytalolla ulkoministeri Pekka Haaviston järjestämässä korkean tason konferenssissa. Regnerin puheenvuorossa, kuten useissa muissakin konferenssin puheenvuoroissa, korostui naisten oikeuksien maailmanlaajuinen takapakki ja huoli tasa-arvoa vastustavien anti-gender-liikkeiden vahvistumisesta.  

Regner painotti UN Womenin työskentelevän useimmissa niissä maissa, joissa naisten oikeuksien kehitys on ottanut huolestuttavaa takapakkia.  

”Yksi vastauksistamme tasa-arvon takapakkiin ja sukupuolten tasa-arvon hitaaseen kehitykseen on Generation Equality -aloite”, Regner alleviivasi.  

UN Womenin käynnistämä Generation Equality -kampanja kiihdyttää sukupuolten tasa-arvoa osa-alueilla, joilla kehitys on ollut hidasta. Kampanjan keskeisiä osa-alueita on feminististen liikkeiden tukeminen ja rahoittaminen. 

Huolimatta siitä, että tutkimukset osoittavat tasa-arvoa vastustavien liikkeiden olevan hyvin rahoitettuja ja koordinoituja, naisten oikeuksia ajavat järjestöt kärsivät yhä globaalista rahoitusvajeesta. 

”Transformatiivista, epätasa-arvon juurisyihin puuttuvaa, muutosta ei voida saada aikaiseksi ilman, että rahoitetaan naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä”, Regner korosti. 

The Centre for Feminist Foreign Policy -järjestön varapääjohtaja Damjan Denkovski korosti, että anti-gender-liikkeiden vaikutukset eivät näy ainoastaan lainsäädännössä tai esimerkiksi tiukentuneessa aborttilainsäädännössä, vaan myös siinä, minkälaista työtä rahoitetaan. 

UN Women Suomen ja Plan Suomen yhteinen Generation Equality -nuortenryhmä oli myös kutsuttu feministisen ulkopolitiikan konferenssiin. Nuoret poseeraavat yhteiskuvassa UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regnerin kanssa. 

Sukupuolinäkökulma tulisi huomioida myös kovan turvallisuuden kysymyksissä 

Tilaisuudessa julkaistiin Suomen tilaama Leena Vastapuun ja Minna Lyytikäisen tekemä selvitys siitä, miten Suomi on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa ulkosuhteissaan Marinin hallituskaudella (2019–2022). 

Selvityksessä kävi ilmi, että Suomella on hyvä pohja tasa-arvon edistämiseen ja erityisen ansiokkaasti se on näkynyt kehitysyhteistyössä ja ihmisoikeuspolitiikassa. Lisäksi diplomaattisissa johtotehtävissä ja siviilikriisinhallintatehtävissä naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon.  

Suomi puolustaa myös naisten oikeuksia kansainvälisillä foorumeilla ja on myös globaalisti tunnettu osaamisestaan tasa-arvon edistämisessä. 

Selvityksessä tuotiin esille, kuinka se, että sukupuolten tasa-arvo on Suomella niin vahvasti ”DNA:ssa” on sekä vahvuus että heikkous. Tasa-arvoasioiden pitäminen itsestäänselvyytenä voi johtaa myös siihen, ettei niitä huomioida systemaattisesti.  

”Perinteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei juurikaan huomioida sukupuolinäkökulmaa, esimerkkeinä viimeaikaiset politiikkadokumentit liittyen Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa ja Suomen liittyminen NATO-jäseneksi”, Vastapuu huomauttaa.  

”Jos sukupuolinäkökulmaa ei huomioida alusta alkaen, voi sen lisääminen jälkeenpäin olla vaikeaa.” 

Useissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista myös kovan turvallisuuden kentällä, jolla viitataan valtiokeskeiseen ja voimankäyttöön perustuvaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.  

Lisäksi Stella Ronner-Grubacic (EU Ambassador for Gender and Diversity, EEAS) peräänkuulutti, että sukupuolten tasa-arvosta pitäisi keskustella korkeimmalla tasolla, ei sivuhuoneissa

Feministinen vai tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka? 

Tilaisuudessa käytiin keskustelua siitä, tulisiko Suomen harjoittamaa ulkopolitiikkaa kutsua feministiseksi ulkopolitiikaksi vai tasa-arvoa edistäväksi ulkopolitiikaksi ja onko Suomen tekemä ulkopolitiikka itse asiassa nyt jo feminististä.  

Ongelmana on, että feministiselle ulkopolitiikalle ei ole yhtä selkeää määritelmää, vaan se näyttää hieman erilaiselta eri maissa. Vastapuu alleviivaa, että tärkeintä on teot, ei terminologia: 

”Feministinen ulkopolitiikka ei ole brändityökalu, vaan työkalu, jonka avulla rakennetaan yhdenvertaisempaa maailmaa kaikille.” 

Jotta feministinen ulkopolitiikka voi toimia muutosvoimana, suunnittelun ja toimeenpanon tulee olla systemaattista ja niiden toteuttamiseen tulee olla varattuna resursseja. 

Konferenssissa kuultiin feministiseen ulkopolitiikkaan jo sitoutuneita maita. 

Karen Burbach Alankomaiden ulkoministeriöstä kertoo, että feministinen ulkopolitiikka on myös tärkeä brändi.  

”Se osoittaa, että meillä on kunnianhimoa tehdä vielä enemmän sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kuin me teemme nyt.”  

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet on ollut Alankomaiden kärkiteemoja ja Burbach korostaa, että nyt on äärimmäisen tärkeää jatkaa sen osoittamista, miksi seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien turvaaminen on kriittistä tasa-arvon toteutumiselle. 

Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Saara-Sofia Siren painotti tilaisuudessa, että sitoutuminen feministiseen ulkopolitiikkaan tuo lisäarvoa Suomelle avaamalla ovia keskusteluihin muiden feministiseen ulkopolitiikkaan sitoutuneiden maiden kanssa.  

Ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori painotti myös yhteistyön merkitystä Plan International Suomen järjestämässä jatkokeskustelussa feministiseen ulkopolitiikkaan liittyen. 

”On erittäin tärkeää, että Suomi ei putoa pois näistä pöydistä, missä feminististä ulkopolitiikkaa toiminnallistetaan.” 

”Suomi on tunnettu osaamisestaan naiset, rauha ja turvallisuus -teeman osalta, mikä tarjoaa mahdollisuuksia edistää teemaa tulevana Nato-jäsenenä”, Sumuvuori totesi. 

Planin järjestämässä jatkokeskustelussa Generation Equality -nuortenryhmän edustaja Tawar Salari korosti kommenttipuheenvuorossaan nuorten osallisuuden merkitystä osana feminististä ulkopolitiikkaa: 

”Nuoret eivät halua olla vain representaatiolisä tilaisuuksissa, vaan heillä on osaamista ja halua vaikuttaa politiikkaan. Nuoret onkin tärkeä ottaa jo alkumetreillä aidosti mukaan eri prosesseihin.” 

 

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto toimii naisten aseman parantamiseksi kriiseissä ja konflikteissa. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Lue lisää ja liity mukaan täällä

Lue lisää feministisen ulkopolitiikan konferenssista ulkoministeriön julkaisemasta englanninkielisestä yhteenvedosta.