UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas: Kestävää kehitystä ei voida saavuttaa ilman tasa-arvoa
UN Women Suomi on mukana Kestävän kehityksen toimikunnassa, joka pyrkii edistämään naisia ja tyttöjä tukevia Agenda2030-tavoitteita niin Suomessa kuin globaalistikin.
UN Women Suomen toiminnanjohtajalla Jaana Hirsikankaalla on varsinainen paikka pääministeri Sanna Marinin puheenjohtamassa Kestävän kehityksen toimikunnassa. Toimikunta kokoaa yhteiskunnan eri tahojen merkittävät toimijat yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden juurruttamiseksi politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Toimikunta kokoontuu pari kertaa vuodessa teemakokouksien ja seminaarien merkeissä. Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui 3.5.2021 käsittelemään Agenda2030 tiekarttaa ja hallituksen kestävän kehityksen työtä.
Agenda2030 tiekartta on strateginen työväline, jonka avulla hahmotetaan keskeiset kestävät kehityksen teemat eli muutosalueet, joiden parissa Kestävän kehityksen toimikunta työskentelee. Nämä teemat keskittyvät mm. ruoka- ja energiajärjestelmien kestävyyteen, metsien, vesien ja maan käyttöön, sivistykseen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä talouteen, kulutukseen, osallisuuteen ja työhön. Agenda2030 -tiekartan muutosalueet sisältävät myös useita naisia ja tyttöjä koskevia kestävän kehityksen tavoitteita.
UN Women Suomen toiminnanjohtajan Jaana Hirsikankaan mukaan Suomen hallituksen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen on ehdottoman tärkeää.
“Kestävän kehityksen tavoitteet eivät voi toteutua ilman tasa-arvon toteutumista, ja on hienoa, että UN Women Suomella on paikka toimikunnassa. On myös mahtavaa, että Suomi tukee kehityspolitiikassaan tasa-arvoa edistäviä järjestöjä, kuten YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenia. Vahva kehitysyhteistyö ja tuen jatkuminen maailman naisille ja tytöille on kriittisen tärkeää tulevina vuosina, erityisesti koronapandemian aikana ja siitä toipuessa. Tasa-arvon toteutumiseen liittyvät ongelmat ja kestävän kehityksen tavoitteet niiden poistamiseksi koskevat yhtä lailla Suomea kuin kehittyviä maita. Tasa-arvoa ei ole saavutettu täälläkään”, Jaana korostaa.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuviin tavoitteisiin on syytä kohdistaa lisätoimia myös Suomessa, sillä niitä ei ole saavutettu. Tiekartassa linjataan esimerkiksi, että naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on edelleen sitkeä ongelma Suomessa. Hyvinvoinnin, terveyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä, väkivalta ja hyväksikäyttö tulee saada loppumaan. Tämä koskee myös ihmiskauppaa sekä haitallisia käytäntöjä kuten lapsi- ja pakkoavioliittoja sekä naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista.
Hyvinvointia edistävän talouden ja työn sekä kestävän kulutuksen tavoitteiden osalta Suomen tulee varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että erityisesti naisten ja epävarmassa työsuhteessa olevien turvallinen työympäristö ja oikeudet tulee turvata. Lisäksi pyritään takaamaan, että kaikki oppijat saavat tarvittavan tieto- ja taitopohjan kestävän kehityksen edistämiseen. Koulutuksen tulee edistää ja arvostaa mm. ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhaa ja väkivallattomuutta, maailmankansalaisuutta sekä kulttuurien monimuotoisuuden arvostamista. Suomalaisten koulutustaso on hyvä, mutta osaamistason lasku joissakin aineissa, sukupuolten väliset oppimiserot sekä sosioekonomisen taustan vaikutus yksilön osaamistasoon aiheuttavat huolta.
Myös Nuorten Agenda 2030-ryhmä toimii Kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa. Kokouksessa nuorten puheenvuoron pitänyt Sara Nyman korosti kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimisessa politiikkatoimissa.
“Kestämättömintä on, jos yhä suljemme silmämme ja siirrämme päätöksiä vaikka tieteen viesti on selvä”, Nyman painotti.
Pääministerin lisäksi useat muut ministerit avasivat hallituksen kestävän kehityksen työtä toimikunnalle. Hallituksen työ perustuu viime vuoden lopussa annettuun valtioneuvoston selonteko Agenda2030 työhön, joka käsittelee Suomen työtä kestävän kehityksen parissa niin kotimaassa kuin globaalistikin. Toimikunnan työ muutosalueiden parissa jatkuu pitkälle syksyyn, ja tämän vuoden lopulla on tarkoitus järjestää myös vuoden kolmas tapaaminen, jossa tiekarttatyö viimeistellään.
Kuva: UN Women/Amanda Voisard