Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuus eduskunnan pikkuparlamentissa: turvallisuuspolitiikka tarvitsee naisten ääniä
Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto järjesti Pikkuparlamentissa kansanedustaja Hanna Holopaisen kanssa tilaisuuden naisten osallisuuden parantamisesta kriisinhallinnassa ja rauhanturvaamisprosesseissa sekä asevelvollisuuden kehittämisestä tasa-arvoiseksi.
Vihreiden kansanedustaja ja toista kautta puolustusvaliokunnan jäsenenä toimiva Hanna Holopainen avasi Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuuden peräänkuuluttamalla naisten osallistumista turvallisuuspoliittiseen keskusteluun:
”Viime kaudella keskusteltiin siitä, että puolustusvaliokunnan kokoonpano vaikutti varsin miehiseltä. Sen myötä on virinnyt hyvää keskustelua siitä, kuinka mahdollistetaan moniäänisyys ja se että myös naiset pääsevät osaksi turvallisuuspoliittista keskustelua.”
Vuonna 2022 puolustusvaliokunnan miehinen kokoonpano noteerattiin mediassa, kun puolustusvaliokunnan vierailusta presidentti Sauli Niinistön luona julkaistiin Twitterissä kuva, jossa kaikki olivat miehiä. Vierailulle osallistunut Hanna Holopainen oli rajautunut kuvasta pois. Edistystä on tapahtunut, sillä puolustusvaliokunnassa naisten osuus on tällä kaudella kolminkertainen viime kauteen verrattuna.
Tilaisuuden kuultiin kansanedustaja Pekka Haavistoa (vihr.), jolla on pitkäaikaista kokemusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, erityisesti kansainvälisestä rauhantyöstä.
”On tärkeää, että Suomella on eteenpäin suuntautuva uusi toimintaohjelma naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toteuttamiseksi”, Haavisto alleviivaa.
”Olemme tilanteessa, jossa aiemmin puhuttiin kriisialueiden naisista ja ajateltiin, että kriisialueet ovat meistä kaukana. Valitettavasti elämme tilanteessa, jossa kriisialueet ovat lähellä, kun ajatellaan Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan ja kaikkea mitä siitä on seurannut myös siviileille. Myös kysymys naisista, rauhasta ja turvallisuudesta tulee hyvin lähelle meitä.”
Suomi julkaisi neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa (2023– 2027) tämän vuoden maaliskuussa.
Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa käytetään vastakkainasettelun luomiseen kansainvälisesti
Suomen naiset, rauha ja turvallisuus verkoston varapuheenjohtaja, CMI:llä vanhempana neuvonantajana toimiva Elisa Tarnaala, oli yksi tilaisuudessa kuulluista asiantuntijoista.
UN Women Suomen koordinoimaan naiset, rauha ja turvallisuus -asiantuntijaverkostoon kuuluu yli 25 jäsenjärjestöä ja yli 160 henkilöjäsentä. Verkosto on osallistunut kaikkien neljän Suomen toimintaohjelman suunnitteluun.
Tarnaala kertoi verkoston ajaneen toimintaohjelman valmistelussa erityisesti naisten ja tyttöjen tunnistamista moninaisena joukkona, heidän toimijuutensa korostamista ja riittävää budjettia työlle sekä työn vaikuttavuuden seurantaa.
Lisäksi Tarnaala toi esiin miten kansainvälisessä politiikassa on näkyvissä yhä vahvemmin kahtia jakautuneisuus ja 1325 (naiset, rauha ja turvallisuus) -päätöslauselman käyttäminen tämän vastakkainasettelun syventämiseen:
”Viime vuosina monet maat ovat sitoutuneet feministiseen ulkopolitiikkaan. Toisaalta nähdään vahvasti myös vastavoima ja se, miten tasa-arvon haastaminen on läsnä hyvin paljon populistisessa diskurssissa ja radikaalinationalismissa monissa maissa. Kansainvälisen politiikan tutkijat puhuvat, että meillä on yhtäällä feministinen ulkopolitiikka ja toisaalla ”alpha male” -ulkopolitiikka ja siinä nämä normit ottavat yhteen. 1325-päätöslauselmasta on tehty yksi tämän kiistan työkaluista.”
Suomessa vastaavanlaista kehityskulkua ei ole nähty ja Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmalla onkin mahdollisuus toimia suomalaisia yhdistävänä tekijänä.
UN Women tukee naisten merkityksellistä osallistumista kaikissa rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, kaikilla tasoilla
UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas kertoi tilaisuudessa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin globaalista roolista naiset, rauha ja turvallisuus -työn edistämiseksi.
UN Women työskentelee varmistaakseen, että naiset ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan osallistuvat aktiivisesti kaikkiin rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, kestävästä rauhanrakentamisesta konfliktien ehkäisyyn ja humanitaariseen työhön. Tähän kuuluu myös konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan vastainen työ.
”Vielä vuosikymmen sitten sanoimme, että seksuaalinen väkivalta sodassa oli historian suurimpia vaikenemisia. En ole varma, voimmeko enää sanoa niin, sillä nyt YK:n mekanismit dokumentoivat perusteellisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvia julmuuksia, lähes aina UN Womenin lähettämän tutkijan avulla, ja tallentavat ne historiankirjoihin”, Hirsikangas kertoo.
UN Women tukee YK:n jäsenvaltioita ja YK:n järjestelmää Naiset, rauha ja turvallisuus -sitoumusten täytäntöönpanossa ja tukee esimerkiksi kansallisten naiset, rauha ja turvallisuus – toimintasuunnitelmien kehittämisessä. Hieman yli kymmenessä vuodessa niiden maiden määrä, joilla on oma naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa, on kasvanut 19:sta 107:ään.
UN Women on myös lanseerannut Women’s Peace and Humanitarian Fund -rahaston kanavoidakseen enemmän varoja naisjärjestöille kriisialueilla.
”Vain kuuden vuoden aikana olemme voineet tukea yli 930 kansalaisjärjestöä 32 eri maassa, joista lähes puolet sai ensimmäistä kertaa apua YK:lta”, Hirsikangas kertoo.
Tilaisuudessa kuultiin lisäksi muita alan asiantuntijoita: ulkoministeriön kansallista 1325-koordinaattori Anu Apoa, väitöskirjatutkija Nora Steniusta, Sadankomitean varapuheenjohtaja Nora Luomaa sekä Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riuttaa.
Katso tallenne Naiset, rauha ja turvallisuus -tilaisuudesta.