12 + 3 feminististä kirjaa vuodelle 2024!

Maailmassa on satoja, jopa tuhansia feministisiä teoksia. Näitä kaikkia on mahdotonta koota yhteen luetteloon, mutta listasimme 12 + 3 lukemisen arvoista feminismiä, ihmisoikeuksia, antirasismia ja tasa-arvoa käsittelevää kirjaa vuodelle 2024. Feminismiä ja tasa-arvoa käsittelevät kirjat osoittavat, kuinka erilaisia naisten kokemukset ympäri maailmaa todella ovat – mutta samalla ne näyttävät meille, kuinka sukupuolten tasa-arvoon liittyvät haasteet ja teemat ovat myös universaaleja ja koskettavat meitä kaikkia tavalla tai toisella. Mukana on klassikoita ja uusia teoksia, suomalaisia ja kansainvälisiä kirjailijoita, tietokirjoja ja fiktiota. Muista tsekata myös viime kesän 2023 inspiroivien feminististen teosten listauksemme!

Osallistu arvontaan täyttämällä sivun alla oleva lomake. Arvomme osallistuneiden kesken kolme inspiroivaa feminististä teosta!

 

Irene Naakka: Ärhäkkä kuin äidiksi tullut (2023)

Esikoiskirjassaan Hullu kuin äidiksi tullut Irene Naakka ravisteli rohkeasti äitiyteen liittyviä myyttejä. Palautevyöry osoitti, ettei hän ollut kokemuksineen ja tunteineen yksin. Toisen lapsen odotus sai Irenen pohtimaan uudelleen raskautta, synnytystä ja perhe-elämää. Tällä kertaa näkökulma on vahvasti feministinen. Joskus on myös uskallettava suuttua. Kun Irene Naakka pyörsi päätöksensä olla hankkimatta toista lasta, hän sai huomata, että vaikka moni asia on seitsemässä vuodessa muuttunut, tie äitiyteen edelleenkään ei ole yksinomaan auvoinen. Vaikean raskauden, lamauttavan pahoinvoinnin ja muiden terveysongelmien laukaisema masennus sai pohtimaan, miksi naisille tyypillisiä sairauksia edelleen vähätellään ja niihin on vaikea saada apua. Kirja käsittelee mm. synnytyskokemuksia, parisuhdetta, uusperheen haasteita, tasa-arvoista vanhemmuutta, kiltin tytön syndroomaa ja äitiyteen liitettyjä odotuksia. Ja sitä, miten selvitä lapsiarjesta järjissään.

 

 

Zarifa Ghafari: Zarifa – Naisen taistelu Afganistanissa (2023)

Zarifa Ghafarista tuli pormestari konservatiiviseen Wardakin maakuntaan Afganistaniin vuonna 2018. Hän oli 24-vuotiaana maan nuorin pormestari ja ensimmäinen nainen kyseisessä tehtävässä. Ensimmäinen päivä uudessa virassa ei ollut helppo: kaupungintalon edessä häntä oli vastassa vihainen ihmisjoukko, ja hänen päästyään sisään miespuoliset kollegat marssivat ulos. Ghafari ei kuitenkaan luovuttanut, ei vaikka hänet yritettiin tappaa kolmesti. Hän lopetti maakunnassa vallinneen korruption ja yritti nostaa naisten asemaa huolimatta kaikesta uhkailusta, joka lopulta johti hänen isänsä murhaan. Mutta kun talibanit nousivat uudelleen valtaan vuonna 2021, Ghafari tiesi olevansa heidän mustalla listallaan, ja hänen oli paettava. Zarifa on ainutlaatuinen ja rehellinen muistelmateos, joka luo kokonaiskuvaa Afganistanin kahdesta viimeisestä vuosikymmenestä. Ghafari kertoo tekemästään työstä ja naisista, joita hän edelleen yrittää auttaa Talibanien hallitsemassa maassa, ja omasta visiostaan siitä, kuinka ruohonjuuritason aktivismi voi muuttaa naisten elämää kaikkialla maailmassa.

 

Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (2022)

Feministisen nykykirjallisuuden tapaus maailmalta! Booker-palkittu Tyttö, nainen, toinen on loistelias kuvaus identiteettien risteyskohdista Britannian kolonialistisen historian varjossa. Romaani on moniääninen sinfonia mustien naisten elämästä: se esittelee kaksitoista erilaista päähenkilöä: Menestyneen näytelmäkirjailijan, jonka teokset tutkivat mustaa lesboidentiteettiä. Opettajan Lontoon alirahoitetuissa kouluissa. Sijoituspankkiirina uraa tekevän naisen ja hänen äitinsä, siivoojan, joka on huolissaan lapsensa juurettomuudesta. Muunsukupuolisen someinfluensserin ja 93-vuotiaan maanviljelijän ja monta muuta. Tämä säkenöivän nokkela, runoudelta lainaava romaani keskittyy toiseutettujen ääniin. Tyttö, nainen, toinen muistuttaa meitä tulemaan yhteen aikoina, jotka pyrkivät repimään meitä erillemme.

 

 

Mary Ann Sieghart: The Authority Gap (2021, englanti)

Kuvittele eläväsi maailmassa, jossa naiset jättävät näkemyksesi huomiotta tai kyseenalaistavat usein asiantuntemuksesi. Kuvittele, että ihmiset puhuvat aina naiselle, jonka kanssa olet yhdessä, ennen sinua. Kuvittele nyt maailma, jossa päinvastainen on totta. The Authority Gap tarjoaa hätkähdyttävän näkökulman jokapäiväisessä elämässämme vaikuttavaan näkymättömään ennakkoluuloon ja paljastaa sen kuilun laajuuden, joka edelleen vallitsee miesten ja naisten välillä. Uskoisitko, että naispuoliset Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarit keskeytetään neljä kertaa useammin kuin miespuoliset… 96 prosenttia ajasta miesten toimesta? Tai että kun brittivanhempia pyydetään arvioimaan lapsensa älykkyysosamäärää, he arvioivat poikansa älykkyysosamääräksi 115 ja tyttärensä 107? Mary Ann paljastaa tiedostamattomat ennakkoluulot tässä feministisessä teoksessa, jossa pohditaan, miten rakenteellista seksismiä voidaan käsitellä ja torjua tavalla, joka hyödyttää meitä kaikkia.

 

 

Suvi Keskinen, Minna Seikkula, Faith Mkwesha: Rasismi, valta ja vastarinta (2021)

Mitä rasismista pitäisi tietää? Kuka rasismista voi tai saa puhua? Millaista on antirasismi? Julkisessa keskustelussa on varsinkin Black Lives Matter -liikkeen myötä havahduttu suomalaisen yhteiskunnan rasismiin. Suomessa rasismilla ja sitä vastaan kamppailemisella on kuitenkin pitkä historia, joka usein aikaisemmin on sivuutettu. Rasismi, valta ja vastarinta käsittelee suomalaisessa yhteiskunnassa ennen ja nyt esiintynyttä rasismia ja koloniaalisuutta sekä tuo näkyviin ilmiöiden globaaleja kytköksiä. Se esittelee rasismintutkimuksen käsitteitä esimerkein, jotka ulottuvat yläkoulun TET-harjoittelusta poliisin toimintaan. Ääneen pääsevät tutkijat ja kansalaisaktivistit, jotka avaavat nykypäivän näkökulmia rasismiin, antirasismiin ja koloniaalisuuden purkamiseen. Teos kyseenalaistaa suomalaisuuden rodullistavat määrittelyt ja historiattoman ymmärryksen rasismista sekä tekee näkyväksi rasisminvastaista toimintaa. Se esittelee näitä teemoja yleistajuisesti ja avaa uusia näkökulmia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

 

 

Samra Habib: We Have Always Been Here – a Queer Muslim Memoir (2019, englanti)

Miten löydät itsesi, kun maailma sanoo, ettei sinua ole olemassa? Samra Habib on viettänyt suurimman osan elämästään etsien turvaa olla oma itsensä. Pakistanissa varttuneena ahmadi-muslimina hän sai säännöllisesti uhkauksia ääri-islamisteilta, jotka pitivät pientä, dynaamista lahkoa jumalanpilkkana. Kun heidän perheensä tuli Kanadaan pakolaisina, Samra kohtasi aivan uudenlaisia haasteita: kiusaajia, rasismia, köyhyyden uhkaa ja järjestetyn avioliiton. Nurkkaan ahdistettuina hän tarvitsi kipeästi turvallisen tilan, jossa voisi kasvaa ja vaalia luovaa, feminististä luonnettaan. Niin alkaa uskon, taiteen, rakkauden ja seksuaalisuuden tutkimusmatka, joka vie hänet maailman ääriin paljastamaan totuuden, joka olikin hänen sisällään koko ajan. Voittoisa muistelmateos anteeksiannosta ja perheestä, We Have Always Been Here on oodi kaikille, jotka ovat koskaan tunteneet itsensä ulkopuolisiksi, ja todiste siitä, että jokainen voi pelkäämättä olla oma aito itsensä.

 

 

 

Eveliina Talvitie: Keitäs tyttö kahvia (2013)

Paljastavia kirjoituksia naisten matkasta politiikan huipulle. Mikä on naisen paikka tasa-arvoisessa Suomessa? Kuinka nainen nousee ministerin asemaan tai kasvaa valtionaiseksi? Miten naiset käyttävä valtaa ja mikä saa heidät luopumaan siitä? Onko naiseudella politiikassa merkitystä? Pitäisikö olla? Mitä seuraa, kun lasikatto lyödään sirpaleiksi? Keitäs tyttö kahvia esittää sumeilemattomia kysymyksiä sukupuolisidonnaisista hyvä veli -verkostoista ja kertoo siskojen omista selviytymiskeinoista. Rohkeissa aikalaishaastatteluissa naispoliitikot kertovat unelmistaan, onnistumisistaan ja kompuroinneistaan politiikan portailla. Mukana ovat mm. Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Heidi Hautala, Mari Kiviniemi, Suvi-Anne Siimes, Maria Guzenina-Richardson, Henna Virkkunen, Nasima Razmyar ja Päivi Räsänen.

 

 

 

Sara Ahmed: The Feminist Killjoy Handbook (2023, englanti)

Meidän on puhuttava siitä jatkuvasti, koska he tekevät sitä jatkuvasti. Pyörittelevätkö kollegat silmiään kokouksessa, kun käytät sanoja kuten seksismi tai rasismi? Kieltäydytkö nauramasta vitseille, jotka eivät ole hauskoja? Onko sinua kutsuttu hankalaksi, kun olet tuonut esiin erimielisyyden? Silloin olet feministinen ilonpilaaja, ja tämä käsikirja on sinulle. Termiä ilonpilaaja on käytetty feminismin ohittamiseksi, väittämällä että se aiheuttaa kurjuutta. Mutta nimeämällä itsemme feministisiksi ilonpilaajiksi otamme takaisin feministisen historian ja muutamme sen sekä voiman lähteeksi että inspiraatioksi. Omiin ja muiden, erityisesti rodullistettujen feministien ja queer-ajattelijoiden tarinoihin nojautuva Sara Ahmed yhdistää syvällisen ajattelun rehellisyyteen ja läheisyyteen. The Feminist Killjoy Handbook purkaa valheita, joita yhteiskunta meille kertoo, ja tarjoaa solidaarisuuden ja toveruuden muodon, johon voi palata koko elämänsä ajan.

 

 

 

Sara Al Husaini: Huono tyttö (2023)

Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten.

Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin. Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti. Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa.

Huono tyttö voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Romaani oli ehdolla myös Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Savonia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

 

 

Roxane Gay: Bad Feminist (2014, englanti)

Vaaleanpunainen on lempivärini. Sanoin ennen, että lempivärini on musta, jotta olisin cool, mutta se on vaaleanpunainen – kaikki vaaleanpunaisen sävyt. Jos minulla on asuste, se on luultavasti vaaleanpunainen. Luen Voguea, enkä tee sitä ironisesti, vaikka se saattaakin vaikuttaa siltä. Kerran twiittasin syyskuun numeron suorana lähetyksenä. Näissä hauskoissa ja oivaltavissa esseissä Roxane Gay kertoo meille, miten hän on kasvanut rodullistettuna naisena, ja vie lukijat samalla ajelulle viime vuosien kulttuuriin ja kommentoi feminismin nykytilaa. Syntyy kuva paitsi uskomattoman oivaltavasta naisesta, joka kasvaa jatkuvasti ymmärtääkseen itseään ja yhteiskuntaamme, myös kulttuuristamme. Bad Feminist on terävä, hauska ja osuva katsaus tapoihin, joilla kuluttamamme kulttuuri muuttuu sellaiseksi kuin olemme, ja inspiroiva kehotus kaikille niille tavoille, joita meidän on vielä parannettava.

 

 

Megan Rapinoe: Yksi elämä (2021)

Inspiroiva kertomus huippu-urheilijasta, joka on uskaltanut olla oma itsensä ja puhua ääneen silloinkin, kun olisi ollut turvallisinta pysyä hiljaa. Hän on johtanut kahdesti Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkueen maailmanmestaruuteen. Elämäkerrassaan Rapinoe kertoo paitsi kasvustaan maailman parhaaksi naisjalkapalloilijaksi myös sinnikkäästä työstään tasa-arvon puolestapuhujana. Rapinoe kasvoi kuusilapsisen perheen kuopuksena konservatiivisessa pikkukaupungissa, joka ei ollut helpoin ympäristö avoimesti homoseksuaaliselle ja omapäiselle nuorelle naiselle. Hän kertoo, miten löysi oman tiensä ja päätyi lopulta suuren yleisön ikoniksi haastettuaan Yhdysvaltain jalkapalloliiton oikeuteen naispelaajien syrjinnästä ja kieltäydyttyään presidentti Donald Trumpin kutsusta Valkoiseen taloon.

 

 

Koko Hubara: Ruskeat Tytöt (2017)

”Minä olen ihan koko ajan olemassa riippumatta rasismista ja valkoisuudesta”. Ruskeat Tytöt -esseekokoelma on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskeille tytöille. Se perustuu samannimiseen, palkittuun blogiin ja käsittelee identiteettiä, kauneutta, hiphopia ja vanhemmuutta sukupuolen, etnisyyden ja luokan risteymästä käsin.

“Ruskeiden Tyttöjen suurin ansio on siinä, että se nostaa esiin merkittävän poliittisen teeman: nähdyksi tulemisen tärkeyden.” – Suomen Kuvalehti

“Minä tiedän, että tätä kirjaa ei ole kirjoitettu minulle ja minä ymmärrän sen, todella hyvin. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi aivan helvetin hyvä kirja, joka ihan jokaisen tulisi lukea. Tämä kirja on alku. Ja se on yhden kirjailijan uran alku. Merkittävän, kiinnostavan ja aivan varmasti ihmeellisen uran alku.” – helmikekkonen.com

 

Ehditkö lukea jo kaikki suositukset? Ei hätää! Tässä olisi vielä kolme bonusta:

Trevor Noah: Laiton lapsi (2020)

Epätodennäköinen elämäntarina apartheidin ajalta. Koskettava elämäkerta kuvaa kasvuvuosia rotuerottelun hallitsemassa Etelä-Afrikassa. Eteläafrikkalaisen Trevor Noahin elämä alkoi rikoksesta: hän syntyi valkoisen isän ja mustan xhosa-äidin lapseksi. Hänen syntymävuonnaan 1984 rotujen sekoittamisesta saattoi saada jopa viisi vuotta vankeutta. Käytännössä Noah eli 5-vuotiaaksi sisätiloissa, ettei häntä vietäisi vanhemmiltaan. Laiton lapsi kertoo humoristisen rehellisesti vallattomasta pojasta, josta kasvaa rauhaton nuori mies. Kirja on myös Noahin rakastava kuvaus pelottomasta, kapinallisesta ja uskonnollisesta äidistään. Juuri äiti pelastaa lapsensa murhayritykseltä paiskaamalla hänet ulos liikkuvasta pikkubussista. Juuri äiti opettaa tulevalle komediatähdelle, miten vaikeudet voitetaan huumorilla. Ja juuri äiti päättäväisesti pelastaa lapsensa siitä köyhyyden, väkivallan ja hyväksikäytön noidankehästä, joka uhkaa heidän molempien henkeä. Noah kertoo elämästään taitavan stand up -koomikon keinoin: kirkkaan rehellisesti ja saaden lukijan yhtä aikaa sekä itkemään että nauramaan.

 

Denis Mukwege: Naisten voima (2023)

Lääkäri toivon ja parannuksen lähettiläänä. Rauhannobelistin viisas ja pysäyttävä teos. Miksi sodissa raiskattuja naisia ei muisteta niin kuin sotilaita? Miksi heidän auttamistaan jopa vastustetaan? Kuinka Belgian Kongossa syntyneestä pojasta tuli feministi? Naisten voima kertoo naisista väkivallan ja traumojen keskellä. Denis Mukwege on tehnyt elämäntyönsä lääkärinä ja haavoitettujen naisten auttajana. Hän kertoo kirjassaan myös oman elämänsä dramaattisista käänteistä. Korruptio, väkivalta ja raiskaus ovat aseita sotaa käyvissä maissa, mutta globaali yhteisö katsoo helposti toisaalle. Mukwege ei peittele ongelmia mutta valaa toivoa. Hän rohkaisee myös miehiä osallistumaan taisteluun seksuaalista väkivaltaa vastaan. Kirja kertoo raiskausten uhreista syvän arvostavasti, poikkeuksellista inhimillisyyttä huokuen. Järkyttävä aihe kääntyy unohtumattomaksi lukuelämykseksi.

 

Susi Nousiainen: Sukupuoleen katsomatta (2020)

Sukupuolen moninaisuudesta puhutaan nykyään hyvinkin monenkirjavissa tilanteissa. Omakohtaisten kokemusten kautta Sukupuoleen katsomatta kertoo selkeästi ja konkreettisesti, miten kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa luodaan ilmapiiri, jossa kaikille sukupuolille on tilaa. Kun jokainen saa olla mukana sellaisena kuin on, satuttavat stereotypiat jäävät syrjään ihmisten kohtaamisissa. Miten suuri merkitys voi olla sateenkaarilipun nostamisessa kunnantalon salkoon? Mitä on vähemmistöstressi? Entä miksi ”kaapissa oleminen” on vakava terveysriski? Sukupuoleen katsomatta tarjoaa hyödyllisiä ajatuksia esimerkiksi lapsensa identiteettityötä käsittelevälle vanhemmalle, kasvatus- tai sote-alan ammattilaiselle ja kelle tahansa, joka haluaa laajentaa ymmärrystään ihmisten moninaisuudesta.

 

 

Osallistu arvontaan:

Täytä yhteystietosi lomakkeeseen, niin osallistut arvontaan, jossa arvomme osallistuneiden kesken kolme inspiroivaa feminististä teosta! Osallistumalla arvontaan hyväksyt arvonnan säännöt.

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Osoite*