UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa: ’’On keskeistä ymmärtää, että kaikki kestävän kehityksen tavoitteet riippuvat naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamisesta’’.
UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas osallistui paneeliin Valtioneuvoston kanslian ja kestävän kehityksen toimikunnan järjestämässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tilaisuudessa keskiviikkona 8. kesäkuuta.
Vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa käsitellään eri toimijoiden tekemää työtä kestävän kehityksen eteen, erityisesti Agenda 2030 -tavoitteisiin liittyen. Paneeli käsitteli viidettä tavoitetta, eli tasa-arvoa sekä naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista.
UN Womenin kestävän kehityksen tilannekatsauksessa tulee esille, että edistys tasa-arvotavoitteen saavuttamisessa on ollut hidasta ja riittämätöntä. Rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi tehty työ ei vielä riitä. Töitä on vielä tehtävä esimerkiksi lainsäädännöllisen syrjinnän ja syrjivien asenteiden poistamiseksi.
Tasa-arvon toteutumisessa ollaan kaukana tavoitteista
Hirsikangas listaa osa-alueita, joilla tilanne on erityisen kriittinen.
”Yli 270 miljoonalla naisella ei ole mahdollisuutta käyttää ehkäisyä. Äitiyskuolleisuus on kehittyvillä alueilla 94 prosenttia korkeampaa kuin kehittyneillä alueilla. Ensimmäisen koronavuoden aikana puutteelliset seksuaaliterveyden palvelut ovat johtaneet 1,4 miljoonaan aborttiin.”
”Naiset käyttävät noin 2,5 kertaa miehiä enemmän tunteja palkattomaan koti- ja hoivatyöhön. Tuntimäärä lisääntyi entisestään pandemian aikana. Pandemia on myös pahentanut jo ennestään kriittistä tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Yksi kolmesta naisesta on joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Pandemiasta johtuen seuraavan vuosikymmenen aikana yli 10 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua koulun sijasta lapsiavioliittoon.”
Lisäksi naisten vähäinen osallistuminen päätöksentekoon, ruokaturvattomuus ja sukupuolten välinen palkkaero ovat kriittisiä asioita, joiden osalta ollaan kaukana tavoitteiden saavuttamisesta.
Pandemia ja datan puute ovat tuoneet lisää haasteita
Koronapandemian seuraukset ovat lisänneet työelämän epävakautta, taloudellisten resurssien epätasa-arvoa sekä palkattoman hoivatyön määrää, mikä puolestaan kasvattaa naisten köyhyyttä. Köyhyydessä elävien naisten määrä ei todennäköisesti palaudu pandemiaa edeltävälle kehitystasolle ennen vuotta 2030.
Kestävän kehityksen Agenda 2030:n keskeinen tavoite on, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen. Globaalin datan keräämisessä on kuitenkin ollut valtavia ongelmia. Saatavilla ei ole riittävää tietoa siitä, miten naisten oikeudet toteutuvat tänä päivänä.
”Tämä ei ole kestävää, kun otetaan huomioon, että sukupuolten välinen tasa-arvo on välttämätön perusta koko kestävän kehityksen ohjelman edistymiselle”, Hirsikangas muistuttaa.
Generation Equality -kampanja pyrkii kiihdyttämään tasa-arvokehitystä
UN Womenin Generation Equality -kampanja haastaa eri toimijoita tekemään konkreettisia tekoja tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti niillä osa-alueilla, joilla kehitys on ollut hidasta.
Suomella on johtorooli toimintaryhmässä, joka keskittyy teknologian ja innovaatioiden hyödyntämiseen tasa-arvon edistämiseksi. Esimerkiksi digitaidot ovat keskeisessä roolissa osallisuuden vahvistamisessa ja niiden merkitys on korostunut entisestään pandemian aikana. Maailmanlaajuisesti alle 48 prosenttia naisista käyttää internettiä, kun vastaava luku miehillä on 58 prosenttia.
”UN Womenin havainnot tasa-arvotavoitteen toteutumisesta ovat hälyttäviä. Global Gender Gap -raportin mukaan sukupuolten välisen kuilun umpeen kuromiseen menee tällä vauhdilla noin 136 vuotta. Työtä todella tarvitaan, tahti on liian hidas”, Hirsikangas peräänkuuluttaa.
UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi, olet tukemassa vaikuttamistyötämme Suomessa! Liity jäseneksi täällä.