Naiset torjuvat tulvatuhoja Thaimaassa

Thaimaata  vuonna  2011 koetelleet tulvat olivat pahimpia 70 vuoteen. Vahingot nousivat ennätyksellisiksi. Yli 700 ihmistä kuoli, 75 päätietä oli poissa käytöstä. Kuudessakymmenessä viidessä maakunnassa tulvineet vedet vaikuttivat yli neljän miljoonan ihmisen elämään.

Lokakuun tulvissa kotinsa menettäneelle thaimaalaiselle Chaluay Kawaonagille ja hänen naapureilleen talot upottanut katastrofi ei tullut yllätyksenä. He asuvat alavalla seudulla noin 46 kilometriä pääkaupungista Bangkokista. Vieressä virtaa Chao Phraya -joki, jonka kanavat ovat elintärkeitä paikallisten riisinviljelijöiden pelloille. Kukaan ei kuitenkaan osannut aavistaa, että tuhot olisivat näin valtavia.

Ruokatarvikkeita oli saatavilla vain rajoitetusti ja vesi nousi yli kahteen metriin. Raskaana olevat naiset ja pikkuvauvat tarvitsivat kiireellistä huolenpitoa. Vanhukset kieltäytyivät jättämästä kotejaan ja lähtemään evakuointikeskuksiin. Tässä tilanteessa yhteisöjen aktiiviset naiset, kuten paikalliskomitean puheenjohtaja Chaluay Kawaonag, päättivät ottaa ohjat käsiinsä katastrofista selviämiseksi.

Kawaonag paiski töitä läheisten yhteisöjen johtajien kanssa – joista monet olivat naisia. Päivittäin piti ruokkia alueen yli 3000 kotitaloutta sekä tuhansia tulvan vuoksi heitteille jääneitä ulkopuolisia. Vanhuksilla ja naisilla oli erityistarpeita liikkumisvaikeuksista turvallisuushuoliin. Chaluay Kawaonag kokosi kumppaneineen veneitä, joilla ihmisiä kuljetettiin turvallisiin paikkoihin kuten paikalliseen temppeliin ja välitti kunnalle viestejä valtavasta avuntarpeesta, mm. lääkkeiden ja maitojauheen puutteesta. Evakuointileireillä piti ratkoa varkauksia ja ihmisten välille syntyneitä konflikteja.

Thaimaan tulvien jälkimainingeissa YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on yhdistänyt voimansa paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa tukeakseen naisten johtajuutta yhteisöpohjaisessa katastrofihallinnassa ja jälleenrakennuksessa.

“Tulvien vaikutus oli laajalle levinnyttä ja tuhoisaa, mutta se tarjosi myös ainutlaatuisen mahdollisuuden saada naiset liikkeelle osallistumaan ja johtamaan avustustyön ja katastrofista toipumisen suunnittelua – alkaen kapasiteetin rakentamisesta, yhteisöjen kartoittamisesta ja yhteisöjen osallistamisesta”, kertoo hankeesta vastava Ryratana Rangsitpo UN Womenin paikallisesta toimistosta.

Suunnitelmissa on, että paikallisista hankkeista saatua tietämystä ja malleja naisten osallistumisesta katastrofihallintaan paikallistasolla voidaan jakaa myös hallituksen kanssa.

Tietoisina siitä, että tulvat voivat uusiutua, Chaluay Kawaonag kumppaneineen tekee työtä väestön kouluttamiseksi tuhojen ennaltaehkäisyyn, mm. korottamalla talojensa lattioita. He työskentelevät myös paikallisten viranomaisten kanssa turvatakseen, että hätätilanteessa veneitä on saatavilla raskaana olevien naisten ja vammaisten kuljettamiseksi ensimmäisinä turvaan. Kwaongain johdolla on tehty kartoitus, jonka perusteella tiedetään, ketkä hätätilanteessa tarvitsevat ensimmäisinä apua.

Luonnonkatastrofeissa on huomioitava myös naisten ja miesten erilaiset roolit ja tarpeet. Naisilla on johtajina tietämystä mm. niukkojen ravintovarojen hyödyntämisestä väestön ruokkimiseen. Heidän roolinsa ihmisten tukijoina ja rauhoittajina evakuointitilanteissa on myös olennainen. Toisaalta naiset ovat evakuointitilanteessa vastuussa useammista heistä riippuvaisista ihmisistä kuin miehet: vastuu lapsista ja vanhuksista huolehtimisesta on naisilla.

Chaluay Kawaonag tietää, että hänen työnsä on vasta alussa. Naisilla tulee olemaan yhä suurempi rooli miesten rinnalla luonnonkatastrofien iskiessä. Paikallisten asukkaiden kanssa työskennellessä on syntynyt myös uusi motto: hyväksymme luonnon, mutta selviydymme paremmin.