Kuntavaalit: naisten osuus valtuutetuista ylsi ensimmäistä kertaa 40 prosenttiin – tasa-arvoon yhä matkaa myös Suomessa
Naisten osuus valituista kunnanvaltuutetuista ylsi valtakunnallisesti vihdoin 40 prosenttiin. Tasa-arvoon politiikassa on kuitenkin edelleen matkaa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.
Sunnuntaina 13. kesäkuuta päättyneissä kuntavaaleissa koettiin tasa-arvon kannalta sekä hienoisia edistysaskelia että takapakkia. Merkittävää on, että valituista valtuutetuista ennätykselliset 40,1 prosenttia on naisia – 40 prosentin rajapyykki ylitettiin ensimmäistä kertaa. Ennen vaaleja Suomen kunnanvaltuutetuista naisia oli 39 prosenttia, mikä oli siihenastinen ennätys. Ehdokkaista naisia oli vain 39,7 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Naisten osuus kuntavaalien ehdokkaista on pysynyt 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun.
Valtuustojen välillä on kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Turussa ja Helsingissä jopa noin puolet uusista valtuutetuista on naisia. Kuitenkin monissa kunnissa naisten edustus jää alle 30 prosentin, ja esimerkiksi Pihtiputaalla naisvaltuutettuja on vain 13 prosenttia. Tasa-arvon tilanne siis vaihtelee kunnasta riippuen merkittävästi.
Samaan aikaan, kun naisten osuudessa saavutettiin valtakunnallisesti pieni voitto, esimerkiksi nuorten osuus valituista valtuutetuista on huolestuttavan alhainen. Alle 35-vuotiaiden osuus valituista ehdokkaista on vain noin 11 prosenttia.
“Demokratian ja tasa-arvon toteutuminen edellyttää monimuotoista edustusta politiikassa, jotta jokainen tulee kuulluksi. Päätöksenteossa tulee huomioida kaikenlaisten ihmisten tarpeet sukupuolesta, iästä, ihonväristä tai esimerkiksi vammasta riippumatta. Tämä ei toteudu, jos jotkut ryhmät puuttuvat päätöksentekopaikoilta tai ovat marginaalissa”, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.
Vaalikampanjoinnin aikana nähtiin erityisesti naisiin ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää. Se viestii laajemmasta ongelmasta: heidän osallistumisensa politiikkaan ja päätöksentekoon nähdään edelleen poikkeuksena ja halutaan estää.
“Vihapuhe ja häirintä vaikuttavat naisten poliittiseen osallistumiseen ja ovat uhka demokratialle, eikä niille pidä antaa tilaa”, Hirsikangas sanoo.
“On hienoa, että monessa kunnassa valituksi tuli kaikesta huolimatta ehdokkaita, jotka kampanjoivat aktiivisesti tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ympäristön puolesta”, hän jatkaa.
Demokratian toteutumisen kannalta myös kuntavaalien äänestysprosentti oli huolestuttavan alhainen. Äänestysprosentti putosi viime vaalien 58,9 prosentista vain 55,1 prosenttiin.
UN Womenin laskelman mukaan tasa-arvo toteutuu maailmanlaajuisesti korkeimmilla päätöksenteon tasoilla nykytahdilla vasta noin 130 vuoden päästä. Suomessa tasa-arvo on mahdollista saavuttaa kaikilla päätöksenteon tasoilla jo aikaisemmin, mutta se vaatii määrätietoista ja periksiantamatonta työtä ja konkreettisia toimia.
Naiset saivat äänioikeuden sekä oikeuden asettua ehdolle Suomessa 115 vuotta sitten, ensimmäisenä maana Euroopassa.
”Se oli ensimmäinen, haparoiva askel kohti tasavertaisuutta. Tänään, yli sata vuotta myöhemmin, työ jatkuu edelleen. Tasa-arvo on kuitenkin näköpiirissä niin kauan, kun aktiivista työtä uusien askeleiden ottamiseksi jatketaan”, Hirsikangas sanoo.
Tule mukaan tekemään tasa-arvosta totta ja liity UN Women Suomen jäseneksi!
Kuva: UN Women/Ryan Brown