Unohdetut konfliktit: Etiopian tuhoisa konflikti vaatii naisten ja tyttöjen tarpeisiin vastaavaa humanitaarista apua
Etiopian tuhoisa sisällissota on saattanut maan totaaliseen kriisiin. Konfliktit ja kriisit ovat kaikille uhkaavia, mutta vakavimmat uhkat ihmisoikeuksille, terveydelle ja turvallisuudelle kohdistuvat kuitenkin suhteellisesti enemmän naisiin ja tyttöihin. Myös Etiopiassa ihmisoikeusloukkaukset ja väkivaltarikkomukset, jotka ovat liitännäisiä sodan lisäksi sen aiheuttamaan pakolaisuuteen ja nälänhätään, ovat suurin uhka yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleville naisille ja tytöille.
”Emme saa unohtaa Etiopian naisia ja tyttöjä tai kaikkia niitä kriisien ja konfliktien keskellä eläviä naisia ja tyttöjä, jotka valtamedia on unohtanut”, sanoo Jaana Hirsikangas – UN Women Suomen toiminnanjohtaja ja Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ohjausryhmän jäsen.
4.11.2020 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed määräsi sotilaallisen hyökkäyksen alueellisia joukkoja vastaan Etiopian pohjoisosassa, Tigrayssa. Vuonna 2018 pääministerin virkaan astunut Abiy oli välittömästi kansan suosiossa, sillä hän käytännössä pelasti maan vuosia kestäneen tuhoisan Eritrean konfliktin keskeltä. Abiy palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2019, ja hän kokosi tasa-arvoa kunnioittavan hallituksen, sekä suositteli presidentiksi naisehdokasta, Sahle-Work Zewdea. Abiyn määräämä sotilashyökkäys maan pohjoisosan Tigrayn alueellisia joukkoja vastaan oli kuitenkin käänteentekevä poliittinen päätös, joka tulisi saattamaan suuren osan Etiopian kansasta maanpakoon ja nälänhätään, vaikuttaen erityisesti naisten ja tyttöjen asemaan.
Konflikti jatkuu yhä, ja rahoituksen sekä humanitaarisen avun puute saattavat erityisesti Etiopian naiset, tytöt ja vähemmistöt vaaraan päivittäin. Jatkuva pakolaiskriisi ja nälänhätä johtavat lukuisiin ihmisoikeuksien rikkomuksiin, kuten seksuaaliväkivaltaan.
Etiopian kriisillä on sukupuolittuneita vaikutuksia
Kriisi on saattanut arviolta yli viisi miljoonaa ihmistä akuutin humanitaarisen avun tarpeeseen. Lisäksi arviolta yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan maasta. Kuten kriisi- ja konfliktitilanteissa on yleistä, että vaikutukset kohdistuvat vakavammin naisiin ja tyttöihin, sekä vähemmistöihin. Myös Etiopian kriisillä on merkittäviä sukupuolittuneita vaikutuksia.
Maassa vallitsee nälänhätä ja pakolaiskriisi, mikä vaikuttaa erityisesti Etiopian naisiin ja tyttöihin, ja lisääntymisikäisiin ihmisiin. Yli 25 % noin 60 000 henkilöstä, jotka ovat paenneet Etiopiasta Sudaniin ovat arvioitu olevan lisääntymisikäisiä naisia ja tyttöjä. Naiset ja tytöt on pakotettu pakenemaan kodeistaan, ilman turvapaikkaa tai ruokaa. Ruoan ja turvan etsiminen on saattanut naiset ja tytöt vaaraan, erityisesti ne, jotka ovat jääneet maahan. Kriisin keskellä on raportoitu useita ihmisoikeuksien loukkauksia, kuten seksuaaliväkivaltaa, johon ei ole tarjolla tarpeeksi kriisiapua. Kuitenkin jo pelkkä pelko väkivallasta estää naisia ja tyttöjä saavuttamasta tarvittavaa apua konfliktin keskellä.
Naiset on eristetty yhteiskunnallisesta osallistumisesta, eikä heille ole juurikaan tarjottu saumaa osallistua esimerkiksi päätöksentekoon johtoasemissa konfliktin päättämiseksi. Kriisit ja konfliktit koskettavat yhtä lailla kaikkien sukupuolten edustajia, ja siksi olisikin tärkeää tunnistaa naisten tärkeä rooli etulinjan toimijoina avun saattamisessa, sekä kestävän rauhan rakentamisessa.
YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä Naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselma 1325 huomioi konfliktien ja kriisien sukupuolittuneita vaikutuksia ja kannustaa muutosta. Päätöslauselman tavoitteena on suojella naisia ja tyttöjä konflikteissa, sekä osallistuttaa heitä esimerkiksi konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakennuksessa. Etiopia ei ole vielä noudattanut YK:n turvallisuusneuvoston kehotusta kansallisen toimintaohjelman laatimiseksi. Toimintaohjelma helpottaisi päätöslauselman implementoimista ja sen edistyksen seuraamista, mikä olisi elintärkeää myös maassa vallitsevan konfliktin kannalta. Vuonna 2021 Etiopia oli Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) laatimassa Naiset, rauha ja turvallisuus (WPS) -indeksissä sijalla 113/170.
UN Womenilla on ollut vuodesta 2012 oma maatoimisto Etiopiassa, joka tähtää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen. Maan sisäisten ongelmallisten asenteiden, normien, ja toimintamallien aktiivisen muuttamisen lisäksi, on myös ulkopuolelta suunnattu apu tärkeää, jotta Etiopiassa voidaan saavuttaa kestävä rauha. Rahoitus on erittäin merkityksellistä, sillä se mahdollistaa tarpeellisen ja nopean avun tarjoamisen kriisin keskellä. Niin hallitusten kuin kehitysyhteistyökumppaneidenkin on reagoitava akuutin avun tarpeeseen, ja tiedotettava kriisitilanteesta ja rahoituksen tarpeellisuudesta. On myös tärkeä huomioida, että humanitaarinen apu on hyödyllistä ja helposti saatavilla, eikä saata heikossa asemassa olevia vaaraan. Humanitaarisen avun on tärkeä huomioida erityisesti naisten ja tyttöjen sekä vähemmistöjen tarpeet ja uhkat. Esimerkiksi ruoan tai hygieniatarvikkeiden hakumatkan täytyy olla turvallinen, eikä altistaa väkivallalle tai häirinnälle.
“On elintärkeää, että humanitaarinen apu on helposti saatavilla ja tehokasta, ja että se vastaa aidosti Etiopian naisten ja tyttöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin”, Elina Korhonen, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkoston puheenjohtaja sanoo.
- Etiopian hallinto oli jaettu vuodesta 1994 lähtien eri etnisten ryhmien välille 10 alueeseen
- Tigrayn poliittinen puolue, Tigray People’s Liberation Front (TPLF) oli vaikutusvaltainen alueellisen hallinnon järjestämisessä
- Jaettu hallinto nosti esille kansassa tyytymättömyyttä ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisesta, mikä johti lopulta protesteihin
- Protestit johtivat vuonna 2018 uuden hallituksen muodostamiseen, jota johti uusi pääministeri Abiy Ahmed ja hänen uusi poliittinen puolueensa, Prosperity Party
- Abiyn päätös jättää maata johtanut TPLF pois hallituksesta johti tyytymättömyyteen Tigrayn edustajien keskuudessa
- Vuoden 2020 aikana Tigrayn hallinnon rahoitus lopetettiin maan keskushallinnon puolesta, mikä tulkittiin sodanjulistuksena Tigrayssa
- Määrittelevä hetki oli, kun Tigrayn hallintoa syytettiin aseiden varastamisesta maan sotilastukikohdasta
- 4.11.2020 Abiy määräsi sotilaallisen hyökkäyksen alueellisia joukkoja vastaan Tigrayssa
Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkosto toimii naisten aseman parantamiseksi kriiseissä ja konflikteissa. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Liity mukaan!
Kuva: UN Women / Fikerte Abebe