UN Womenin ja UNDP:n seurantaraportti: Hätätilanteisiin varautuminen edellyttää sukupuolinäkökulman huomioon ottavia toimia
UN Womenin ja UNDP:n seurantaraportin mukaan hätätilanteisiin varautuminen edellyttää sukupuolinäkökulman huomioon ottavia toimia, jotta naisille aiheutuvaa hoitotaakkaa, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja naisten taloudellista epävarmuutta voidaan vähentää.
UN Womenin ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) julkaiseman uuden maailmanlaajuisen raportin mukaan maat, joissa naisten johtajuus on yleisempää, joissa on yleinen sosiaaliturva ja hoitojärjestelmä, ja joissa feministijärjestöillä on tilaa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon kykenevät vastaamaan tehokkaammin koronapandemian kaltaisiin kriiseihin.
Koronapandemian, syvenevän ilmastokriisin sekä geopoliittisten konfliktien päällekkäisten vaikutusten uhatessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ympäri maailmaa, uuteen maailmanlaajuiseen tietoon perustuvassa analyysissä annetaan hallituksille tarkkoja suosituksia sen varmistamiseksi, että hallitusten talouselvytyksen ja hätätilavalmiuden strategiat ovat sukupuolinäkökulman huomioon ottavia, integroituja ja kestäviä.
”Maat, joissa on vahvemmat sosiaaliturvajärjestelmät ja julkiset palvelut ovat toteuttaneet sukupuolten tasa-arvoa paremmin ja ovat vastaavasti pystyneet paremmin selviytymään viime vuosien myrskyistä. Maailma on kuitenkin edelleen myllerryksessä. Meidän on rakennettava niiden monien poliittisten innovaatioiden varaan, joita olemme nähneet pandemian aikana kaikilla alueilla, ja kaksinkertaistettava ponnistuksemme sen varmistamiseksi, että naiset otetaan mukaan päätöksentekoon kriisitilanteissa”, sanoi UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous.
”Tämä raportti osoittaa, että kun naiset johtavat, kaikki hyötyvät osallistavammasta ja tehokkaammasta kriisinhallinnasta sekä kestävämmistä talouksista ja yhteiskunnista, nyt ja tulevaisuudessa”, Bahous jatkaa.
YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja UN Womenin COVID-19 Global Gender Response Tracker -hankkeessa tutkittiin lähes 5000 hallitusohjelmaa kahden vuoden ajan. Hanke on kattavin maailmanlaajuinen tietopankki hallitusten sukupuolisensitiivisistä toimista pandemian aikana. Työkalu osoittaa, miten maailmanlaajuiset päätöksentekijät reagoivat pandemian taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat edelleen suhteettomasti naisiin.
Tänään julkaistun raportin mukaan tutkimuksen kohteena olleista 226 maasta 196:ssa toteutettiin vähintään yksi sukupuolinäkökulman huomioon ottava toimenpide.
Maat, joissa oli korkeampi osuus naisia vaaleilla valituissa viroissa, hyväksyivät enemmän linjauksia ja budjetointeja, joihin sisällytettiin sukupuolinäkökulma. Tämän huomattiin toteutuvan riippumatta maan kansantuotosta. Maat, joissa oli vahva demokratia, vahvoja feministiliikkeitä tai korkea osuus naisia parlamentissa, toteuttivat keskimäärin viisi sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa toimenpidettä enemmän kuin maat, joissa niitä ei ollut.
Jopa niissä maissa, joissa naisten edustus ei ole aivan tasa-arvoinen, naispuoliset poliittiset johtajat vaativat kuitenkin, että heidän äänensä kuullaan.
Esimerkiksi Fidži aktivoi olemassa olevan kriisinhallintamekanisminsa luonnonkatastrofeihin reagoimiseksi ja hyväksyi historialliset 14 toimenpidettä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lieventämiseksi pandemian aikana.
Naisten parlamentaarinen ryhmä Tansaniassa ajoi sukupuolinäkökulman huomioon ottavia julkisia tiedotuskampanjoita ja kohdensi julkisia varoja naisille suunnattuihin aloitteisiin. Egyptin suunnittelu- ja talouskehitysministeri Hala El-Said johti työryhmää, jonka tavoitteena oli selvittää, miten pandemian vaikutusta epäviralliseen työhön, johon naisten työllisyys on keskittynyt, voitaisiin vähentää.
”Naisten taloudellisen turvallisuuden palauttaminen ja heidän oikeuksiensa varmistaminen on hallitusten ja YK:n sekä UNDP:n ensisijainen prioriteetti,” sanoi UNDP:n johtaja Achim Steiner.
”Nykyisiin ja tuleviin kriiseihin vastaaminen edellyttää toimia nyt, jotta voidaan varmistaa, että taloudet ja yhteiskunnat ovat paremmin valmistautuneita ja joustavampia tulevaisuudessa. Tämä raportti osoittaa, mitä hallitukset voivat saavuttaa kriisitoiminnassaan, kun ne asettavat sukupuolten tasa-arvon etusijalle,” Steiner jatkaa.
Naisten kollektiivinen toiminta lisäsi myös maan sukupuolinäkökulman huomioon ottamista. Feministiset kansalaisyhteiskunnan ryhmät vaikuttivat sekä välittömiin toimiin omissa maissaan että toivat esiin todisteita ja tietoja, joilla edistettiin feministisesti perusteltua näkemystä pandemian jälkeisestä toipumisesta ja muutoksesta.
Muun muassa Irlannissa ja Chilessä aktivistit lähtivät kaduille vaatimaan hallituksiltaan toimia, mutta antoivat myös oman panoksensa lainsäädäntöä ja lainsäädännön toimeenpanoa koskevaan keskusteluun laatimalla feministisiä suunnitelmia ja tasa-arvobudjetin arviointeja.
Pandemian taloudellisia seurauksia naisille kaikkialla lisää se, että palkattoman työn taakka kasvaa. Jo ennen COVID-19-pandemiaa naiset tekivät maailmanlaajuisesti yli kolme kertaa enemmän palkatonta hoito- ja kotityötä kuin miehet. Nyt lasten, vanhusten ja muiden perheenjäsenten hoitamiseen käytetyn ajan lisääntynyt epätasa-arvo pakottaa monet naiset jättämään palkkatyön.
Maailmanlaajuisesti naisille on 19,7 miljoonaa palkallista työpaikkaa vähemmän kuin ennen maaliskuuta 2020. Miehille vastaava luku on 10,2 miljoonaa työpaikkaa vähemmän.
Nämä katastrofaaliset käänteet naisten taloudellisissa mahdollisuuksissa merkitsevät sitä, että 388 miljoonaa naista elää äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2022, mikä kasvattaa jo entisestään valtavaa sukupuolten välistä köyhyyskuilua.
Maiden on tehtävä enemmän tunnustaakseen naisten tekemän kotityön arvon ja kehitettävä parempaa sosiaalista suojelua niille, joilla on hoitovastuu, keskeisenä osana yhtenäisempää ja joustavampaa taloutta.
Lähes 5 000 toimenpiteen analyysi osoittaa, että kriisitilanteissa mailla on taipumus toimia nykyisten järjestelmiensä ja rakenteidensa puitteissa. Tämä uusi raportti tarjoaa erinomaisen tilaisuuden puolustaa parempaa, sukupuoleen perustuvaa sosiaalista suojelua ja varmistaa, että naiset voivat osallistua merkityksellisesti akuuttien ja kroonisten haasteiden ratkaisemiseen siten, ettei kukaan jää jälkeen.
Voit lukea syvällisemmän analyysin raportista täältä englanniksi.
Artikkeli julkaistiin alun perin UN Womenin päämajan sivuilla 23 kesäkuuta 2022. Voit lukea alkuperäisen artikkelin täältä.
Kuva: UN Women/Putra Djohan ja Ali Lutfi