Ecuadorin naiset herättävät hauraan ekosysteemin henkiin ilmastokriisin edessä

Tue UN Womenin työtä kestävän kehityksen ja naisten oikeuksien puolesta!

Ecuadorissa naiset ovat pysyneet Andeilla sijaitsevassa ekosysteemissä, páramossa, huolimatta aavikoitumisen, ylilaiduntamisen ja muun ihmisen toiminnan aiheuttamasta uhkasta heidän ravinnonsaannilleen. UN Women työskentelee Madridin kunnalta saadun rahoituksen turvin yhdessä Azuayn maakunnan hallituksen kanssa parantaakseen maakunnan yhteisöjen resilienssiä kattavilla toimenpiteellä. Toimenpiteisiin kuuluu mm. naisten johtaman kestävän maataloustuotannon kehittäminen. Hanke voimaannuttaa naisia osallistumaan päätöksentekoon yhteisöissään ja purkaa täten myös sukupuolistereotypioita.

Ecuadorissa Andeilla sijaitsevaan páramon ekosysteemiin kohdistuu monia uhkia: maatalouteen käytetyn pinta-alan laajeneminen, aavikoituminen ja ylilaiduntaminen, ovat jättäneet suuria alueita hedelmättömiksi ja elottomiksi. Herkän ekosysteemin elinvoimaisuus liittyy vahvasti siellä asuvien miesten ja naisten elämään ja hyvinvointiin. Suojelemattomana, páramo ei ehkä pysty tuottamaan makeaa vettä, joka virtaa Amazonia ruokkiviin jokiin.

Monet näiden yhteisöjen miehistä ovat hylänneet riutuneen maan. Äidit, tyttäret ja sisaret ovat jääneet huolehtimaan perheistään ja hoitamaan maata. Suurin osa heistä on alkuperäiskansoja, ja kulttuuriperinteiden lisäksi heitä sitoo páramoon sukupolvia jatkunut koulutuksen ja työllistymismahdollisuuksien puute.

Paluu juurille

Azuayn maakunnassa, Ecuadorin keskiosissa sijaitsevilla ylämailla, noin 86 naista Nazarin, Puculcayn, Morasloman, Bayánin ja Hornilloksen viidestä yhteisöstä tapaa säännöllisesti. He puhuvat, kuuntelevat ja oppivat toisiltaan vaihtamalla tietoja ja kokemuksia maansa ja luonnonvarojensa hoidosta.
”Meidän on suojeltava vesilähteitä, koska ilman vettä emme voi elää”, sanoo Puculayn maanviljelijä ja kotivanhempi Zoila Dolores Piedra Guamán.

Luz María Yumbo Quezada, Bayán yhteisöstä. Kuva: UN Women/Pablo Carrasco

Luz María Yumbo Quezada, Bayán-yhteisöstä, lisää: ”Olemme jo tuhonneet vuoren laitumeksi. Nyt meidän on istutettava puita ja viljeltävä maata bokashilla ja biolilla .” Guamán ja Quezada oppivat kestäviä maatalouskäytäntöjä osana Madridin rahoittamaa UN Womenin ja Azuayn maakuntahallituksen (GAD-P Azuay) toteuttamaa hanketta.

”Opimme tekemään luonnonmukaisia lannoitteita, kuten bokashia, jotta kasvit kasvavat paremmin, ja huolehtimaan niitystä, koska sieltä vesi, elämän lähde, tulee”, 22-vuotias sairaanhoitajaopinnoista haaveileva Mélida Yolanda Naguamal kertoo. ”Meidän, ketkä olemme oppineet kestävän viljelyn ihmeet, on jatkettava työtä; meidän on jatkettava vihannesten istuttamista itse ”, Quezada sanoo.

Mélida Yolanda Naguamal on 22-vuotias projektiin osallistuja, joka haaveilee sairaanhoitajan ammatista. Kuva: UN Women/Pablo Carrasco

UN Womenin hanke kesti maaliskuusta 2018 maaliskuuhun 2019, ja sen tavoitteena oli parantaa Andeilla elävien naisten resilienssiä, kestävää maataloustuotantoa ja maisemanhoitoa alkuperäiskansojen perimätietoon nojaten.

”Páramo-projekti osoittaa meille, että ilman naisia ei ole mahdollista puhua ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen ratkaisuista.”

UN Womenin edustaja Bibiana Aido, Ecuador

”Yksi hankkeen päätavoitteista oli tuottaa malli, joka voitaisiin toistaa muissa kriittisessä tilassa olevissa ekosysteemeissä, sekä ylängöllä että Amazonin alueella ympäristön kestävyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa vahvistaen. Ympäristön kestävyys ja tasa-arvo ovat kaksi merkittävää tavoitetta kestävää kehitystä ohjaavassa Agenda 2030 -toimintaohjelmassa”, Bibiano lisää. Projektin valmistuttua naiset ovat jatkaneet kestävän maatalouden harjoittamista ja opettaneet muille yhteisönsä jäsenille ruoan kasvattamista, samalla kun he pitävät huolta hauraasta ekosysteemistä. Yhteisöt niittävät nyt tämän työn satoa.

Naisten itsenäisyyden ja johtajuuden vahvistaminen

Ilmastokriisin ohella naisiin kohdistuva väkivalta on valtava haaste Azuayssa, jossa 79 prosenttia naisista on ilmoittanut kokeneensa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ainakin kerran elämässään. Tilastokeskuksen tiedoista löytyi myös todisteita yhteisöissä tapahtuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Tällaisen väkivallan aiheuttaman terveydellisten ja taloudellisten seurauksien lisäksi se on vaikuttanut naisten itsetuntoon ja toimintaan. Naisten valtuuttaminen ekosysteemin suojelijoiksi sekä itsensä elättäjiksi tarkoitti myös sukupuolistereotypioiden rikkomista, ja tuki heitä puolustamaan itseään sekä osallistumaan päätöksentekoon kodeissaan ja yhteisöissään.

”Johtamiskurssilla opin ottamaan osaa minua koskeviin asioihin, puhumaan ilman pelkoa ja olemaan pelkäämättä virheiden tekemistä”, sanoo Edita Ortega, joka on nyt Bayánin seurakuntaneuvoston jäsen.
Tällä hetkellä viidestä yhteisöstä mukana olleet naiset edistävät avoimesti kestävää maataloustuotantoa, osallistuvat poliittiseen toimintaan ja ovat ottaneet itselleen lisää resursseihinsa ja kehoihinsa liittyvää itsemääräämisoikeutta. Tämän seurauksena heillä on paremmat valmiudet hallita páramon maata ja luonnonvaroja. ”Meillä on jo ollut tapaamisia yhteisön miesten kanssa ja käskemme heitä kuuntelemaan meitä, koska meillä on oikeus kuulla ja tulla kuulluiksi. Olen valmis työskentelemään kansani hyväksi ”, Ortega lisää.

Luz María Yumbo Quezada uskoo, että páramo voi vielä palautua entiseen kukoistukseensa:

”Haaveilen elpyneestä páramosta. Toivon, että jonain päivänä tämä maa on kuin ennen, ja täällä tuotetaan tuotteita sekä korjataan satoa terveistä kasveista ja viljoista.”