UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous: Naisten osallistuminen on sekä oikeus että mahdollisuus parempiin tuloksiin.

Tue Ukrainan naisten oikeuksia ja osallistumista

YK:n alipääsihteeri ja UN Womenin pääjohtaja Sima Bahousin lausunto YK:n turvallisuusneuvostolle.

Ensimmäiseksi haluan ilmaista solidaarisuuteni kaikille Ukrainalaisille: naisille ja tytöille, miehille ja pojille, kaikille niille jotka ovat paenneet turvaan ja heiille, jotka ovat jääneet. Otan osaa kaikkien heidän puolesta, jotka ovat menettäneet sodalle läheisiään. Tämän sodan on loputtava, ja sen on loputtava nyt.

Palasin eilen illalla New Yorkiin Moldovasta, missä tämän järjettömän Ukrainan sodan seuraukset olivat hyvin selkeästi nähtävissä. Moldovaa on kuvailtu pieneksi maaksi jolla on iso sydän, ja syystä. Vaikka Moldova on yhä palautumassa  koronapandemian vaikutuksista, maa on sitoutunut pyrkimään kansallisten kehitystavoitteidensa saavuttamiseen. Kaiken tämän keskellä, Moldova avasi ovensa ja kotinsa ihmisille, jotka pakenevat pommituksia ja aseita Ukrainasta. Näistä ihmisistä suurin osa on naisia, lapsia ja vanhuksia. Arviolta 95 000 ukrainalaista on tällä hetkellä Moldovassa, ja tuhannet ovat siirtyneet Moldovan kautta muualle sodan alkamisen jälkeen.

Vierailin erinäisissä väliaikaisissa pakolaisille pystytetyissä pisteissä, joissa väsyneet, ahdistuneet, pelokkaat ja kyynelehtivät äidit kertoivat huolistaan maansa, tyttäriensä ja poikiensa sekä perheidensä tulevaisuuden suhteen. Tatyana, nuori tyttö Odessasta, kertoi minulle kuinka hänen kotikaupunkinsa on kaunis. Hän toivoi kouluttautuvansa lääkäriksi, ja hänen opintonsa katkesivat kesken kaiken, kun hänen täytyi paeta sotaa. Määrätietoisesti ja sinnikkäästi hän ja hänen kollegansa jatkavat nyt opintoja netissä, opettajiensa tuella. Tatyana on päättänyt, että tämä sota ei tule tuhoamaan hänen unelmaansa.

Vitally, pieni noin seitsemänvuotias poika, kertoi minulle unettomista öistä jotka hän viettää isästään huolehtien. Vitallyn isä jäi Ukrainaan partioimaan heidän kotikaupunkinsa katuja.

Katsoin, kun bussilasteittain naisia ja lapsia saapui Palancan rajalle, uupuneina ja pelokkaina. Rajalla erinäisten kansalaisjärjestöjen vapaaehtoiset kohtasivat heidät arvokkaasti ja myötätuntoisesti. UN Women tukee useita näistä kansalaisjärjestöistä.

Naisjärjestöjen edustajat kertoivat minulle, kuinka he olivat muuttaneet työskentelyään hetkessä, ja siirtyneet kahdesta kriisistä, eli COVID-19- ja energiakriisistä, kolmanteen. He pystyivät työskentelemään hallituksen kanssa varmistaakseen, että perustarpeisiin vastataan ja palveluja tarjotaan. Naisjärjestöt tekevät tämän ilman erityistä humanitaarisen avun koulutusta, ja heidän pyynnöstään UN Women tukee heitä tässä toiminnan mukautuksessa.

UN Women toimii koordinointitoimeksiantomme mukaisesti ja työskentelee pakolaisavun tiimin ja kansalaisyhteiskuntakumppaneiden kanssa varmistaakseen, että kriisin sukupuolittuneeseen luonteeseen puututaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavilla toimilla. Tähän sisältyy palvelujen tarjoaminen, jossa keskitytään suojeluun ja puututaan lisääntyneisiin traumoihin ja psykososiaalisen tuen tarpeisiin, jotka näin niin selvästi: nuoria naisia, jotka lähtivät kodeistaan yöllä, perheitä, jotka on erotettu toisistaan, ja jatkuvaa pelkoa tulevaisuudesta. Tämä trauma uhkaa tuhota sukupolven. Meidän on jatkettava tukemme tarjoamista. Mikä tärkeintä, meidän on jatkettava kaikkia ponnisteluja rauhan edistämiseksi.

Tuomitsen jyrkästi Kramatorskin rautatieasemalle äskettäin tehdyn hyökkäyksen, jossa kuoli myös siviilejä ja YK:n kansalaisyhteiskunnan kumppaneita. Juna-asemalla tapetut ihmiset ovat samanlaisia kuin he, jotka tapasin rajalla: naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka etsivät turvaa.

Humanitaariset avustajat eivät ole kohteita. Siviilit eivät ole kohteita.

Kuulemme yhä useammin raiskauksista ja seksuaalisesta väkivallasta. Nämä väitteet on tutkittava riippumattomasti oikeudenmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Joukkosiirtolaisuus, suuri varusmiesten ja palkkasotilaiden läsnäolo sekä ukrainalaisia siviilejä kohtaan osoitettu raakuus ovat yhdistelmänä vakavia varoitusmerkkejä. Tämä arvostettu elin kuulee tästä lisää keskiviikkona pääsihteerin erityisedustajalta, joka käsittelee seksuaalista väkivaltaa konflikteissa.

Tämän mittakaavan sota vaikuttaa laajemmin maailmaan Ukrainan rajojen ulkopuolella. Kuulin myös Moldovan hallitukselta ja rajapoliisilta, että rajanylityspaikkojen valvontaan tarvitaan lisää tukea. Ihmiskaupan riski kasvaa tilanteen muuttuessa epätoivoisemmaksi. Erityisessä vaarassa ovat nuoret naiset ja ilman huoltajaa kulkevat teini-ikäiset. Kehotan kaikkia maita lisäämään toimiansa ihmiskaupan torjumiseksi ja kiitän kaikkia vastaanottavia maita heidän yhteistyöstään ihmiskaupan torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Kehotan myös kaikkia maita tukemaan Moldovaa ja muita maita lisäämällä poliisivoimien resursseja, jotta he voivat varmistaa tuen sukupuoleen perustuvan väkivallan ja ihmiskaupan uhreille.

Sukupuolisensitiivisen ja selviytyjäkeskeisen toiminnan on oltava kaiken humanitaarisen toiminnan ytimessä.

Kaikkien näiden kauhujen keskellä naiset palvelevat ja johtavat edelleen yhteisöjään ja tukevat Ukrainan maansisäisiä pakolaisia. Naiset muodostavat 80 prosenttia kaikista Ukrainan terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä, ja monet heistä päättivät jäädä maahan. Olemme nähneet parlamentin naiskansanedustajien jatkavan tehtäviensä hoitamista Verkhovna Radassa, kun pommit putosivat ympäri Kiovaa. Olemme myös nähneet varapääministerin osallistuvan humanitaariseen apuun. Olen nähnyt naispuolisten ukrainalaispakolaisten työskentelevän Moldovassa turvakodeissa ja astuvan uusiin rooleihin tukeakseen toisiaan.

Ukrainan naisjärjestöt eivät ole lopettaneet toimintaansa, vaan ovat mukauttaneet toimintaansa vastaamaan palvelemiensa väestöryhmien välittömiä tarpeita. He tekevät tämän henkensä uhalla. He olivat siellä ennen sotaa, he pysyvät siellä sodan aikana, ja he ovat siellä keräämässä palasia sodan jälkeen. Kunnioitan heidän rohkeuttaan ja kestävyyttään. He tarvitsevat jatkuvaa tukeamme.

Naisten rauhan ja humanitaarisen avun rahasto tukee jo nyt useita Ukrainassa ja Moldovassa etulinjassa toimivia naisjärjestöjä, jotka auttavat kotiseudultaan siirtymään joutuneita naisia ja tyttöjä tarjoamalla suojaa, lääkkeitä, elintarvikkeita ja psykososiaalista tukea, mukaan lukien niille naisille ja tytöille, jotka ovat vammaisia tai sairastavat HIViä tai AIDSia. Rahasto tarjoaa myös institutionaalista tukea näille järjestöille niiden toiminnan ylläpitämiseksi. Teidän avullanne voimme tehdä paljon enemmän.

Kaikilla tapaamillani ukrainalaismiehillä, -naisilla ja -lapsilla oli poikkeuksetta yksi unelma: päästä takaisin kotiin. Mutta kuten eilen kuulin, monilla ei kuitenkaan ole koteja, joihin palata.

Kehotan neuvostoa käyttämään edelleen kaikkia keinoja rauhan saavuttamiseksi. UN Womenin toteuttaman kiireellisen tasa-arvoanalyysin perusteella tiedämme, että naiset haluavat olla osa ratkaisua. Kuulin turvakodeissa työskenteleviltä naisilta, että myös he ottavat johtavia rooleja ja tukevat pakolaisapua vastaanottavissa maissa. Monet heistä ovat yhteydessä muihin naisiin, ystäviinsä ja perheisiinsä, jotka tukevat Ukrainan sisäisesti siirtymään joutunutta väestöä.

Kokemuksesta tiedämme, että naisten osallistuminen pelastustoimiin ja toipumiseen tekee näistä toimista tehokkaampia ja kestävämpiä, ja naisjärjestöt ovat ainutlaatuisen päteviä auttamaan paitsi naisia, myös muita syrjäytyneitä ja haavoittuvia ryhmiä. On elintärkeää, että heitä kuullaan ja että heidät otetaan mukaan kaikkiin kriisinhallintaan ja rauhaan liittyviin päätöksiin. Heitä ei pidä nähdä vain uhreina, vaan niinä muutoksen tekijöinä ja johtajina, joita he ovat.

Turvallisuusneuvosto on hyväksynyt kymmenen päätöslauselmaa, joissa kehotetaan naisia osallistumaan merkityksellisellä tavalla kaikkiin rauhaa ja turvallisuutta koskeviin päätöksiin ja neuvotteluihin. Tiedämme, että naisten osallistuminen on sekä oikeus että mahdollisuus parempiin tuloksiin. Tämä on erityisen tärkeää sodassa, joka on niin selvästi osoittanut sukupuoleen perustuvat erot. Älkäämme unohtako tätä. Olen nähnyt omakohtaisesti, millainen vaikutus naisten johtamisella voi olla. Silti naiset puuttuvat suurelta osin kaikista nykyisistä neuvottelupyrkimyksistä.

Pyydämme turvallisuusneuvostoa, kaikkia jäsenvaltioita sekä kehitysyhteistyökumppaneitamme ja humanitaarisia kumppaneitamme varmistamaan naisten ja tyttöjen, myös syrjäytyneistä ryhmistä tulevien, merkityksellisen osallistumisen kaikkiin päätöksentekoprosesseihin, niin diplomaattisiin, humanitaarisiin kuin rauhanprosesseihin. Ilman tätä meillä ei tule olemaan rauhaa, kehitystä tai ihmisten turvallisuutta.

Lopuksi totean, että toistamme voimakkaasti pääsihteerin toistuvat vaatimukset rauhasta, vihollisuuksien välittömästä lopettamisesta ja Venäjän joukkojen vetäytymisestä Ukrainan alueelta.

Moldovan turvakodin nuorta tyttöä Tatyanaa on tuettava, ja hänelle on annettava mahdollisuus suorittaa lääketieteen tutkinto ja olla osa maansa tulevaisuutta. Sodan on loputtava. Ja sen on loputtava nyt.

Kiitän teitä.

Lue alkuperäinen englanninkielinen lausunto täältä.

Kuva: UN Women/Aurel Obreja