UN Women Suomi kuultavana ulkoministeriössä: Afganistanin naisten oikeuksien laajamittaisiin loukkauksiin puututtava YK:n ihmisoikeusneuvostossa
UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas osallistui ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen 15.2. liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 52. istunnossa 27.2.–4.4.2023.
UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 52. istunnossa 27.2.–4.4.2023. Suomen tulee puolustaa vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia ja peräänkuuluttaa konkreettisia toimia niiden turvaamiseksi. Naisten oikeuksia loukataan erityisen laajasti Afganistanissa.
Afganistanissa Talibanin uusin määräys kieltää naisia työskentelemästä järjestöissä. Se loukkaa perusihmisoikeuksia ja on osa laajempaa, järjestelmällistä pyrkimystä sulkea afganistanilaiset naiset yhteiskunnan ulkopuolelle.
Taliban harjoittaa räikeän laajamittaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää, joka vaikuttaa naisiin kaikilla elämän osa-alueilla.
Naisten työskentelykielto vaikuttaa myös YK:n kykyyn tukea afganistanilaisia. Määräys rikkoo humanitaarisia periaatteita ja tekee mahdottomaksi humanitaarisen avun yli 11 miljoonalle naiselle ja tytölle, joista 6 miljoonaa on nälänhädän partaalla. Naisten työnteon kieltämisellä on välittömiä ja hengenvaarallisia seurauksia kaikille Afganistanissa asuville ihmisille. Maassa yli 24 miljoonaa ihmistä tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua.
Talibanin vallankaappauksen jälkeen naisten ja tyttöjen julkiset palvelut ovat heikentyneet. Vastauksena tähän YK:n tasa-arvojärjestö UN Women ja sen kumppanit ovat perustaneet naisille suunnattuja palveluita, joita tarjoavat juuri naisjärjestöt. UN Women on tukenut naisten toimeentuloa esimerkiksi tarjoamalla käteisavustuksia, tukenut mikro-, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työllisyyttä keskittyen haavoittuvimmassa asemassa oleviin naisiin, kuten yksin perhettään elättäviin ja työttömiin naisiin. UN Women on tukenut naisjärjestöjä ja suojellut naisihmisoikeuspuolustajia ja vahvistanut heidän kapasiteettiaan. UN Women on tarjonnut esimerkiksi turvallisia asuntoja naisihmisoikeuspuolustajille ja järjestänyt kriisin koettelemille naisille suunnattuja monitoimikeskuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden toimeentuloon, koulutukseen koulunsa keskeyttäneille, elämäntaitoja, johtamistaitoja sekä tietoa. UN Women on tarjonnut elintärkeitä palveluja väkivallasta selviytyneille naisille aiheeseen erikoistuneissa keskuksissa ja turvakodeissa.
UN Womenin kumppanijärjestöistä 72 prosenttia on naisten johtamia ja 82 prosenttia sellaisia, joiden työntekijöistä enemmistö on naisia. Myös UN Womenin työn toimeenpanoon vaikuttaa suuresti kielto, joka koskee naisten työskentelyä järjestöissä. UN Women teetti kyselyn yli 150 naisjohtoiselle ja naisiin keskittyvälle humanitaarista apua tarjoavalle järjestölle. 86 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä joutui lopettamaan työnsä kokonaan tai osittain – maassa, jossa naiset ovat hälyttävän riippuvaisia naisten toimittamasta humanitaarisesta avusta. Vain naisjärjestöt pystyvät toimittamaan apua naisille ja suojelemaan heidän oikeuksiaan.
Kiellon ensisijaiset vaikutukset osuvat juuri afganistanilaisiin naisiin, jotka eivät enää saa kriittistä apua ja palveluita. Alustavan arvion mukaan yli 11,6 miljoonaa naista ja tyttöä ei enää saa elintärkeää apua kiellon täytäntöönpanon jälkeen. Erityisesti naisjohtoiset kotitaloudet, jotka muodostavat 10 prosenttia Afganistanin kotitalouksista, ovat suuressa riskissä nähdä nälkää ja vajota yhä syvemmälle köyhyyteen. Jo ennen kieltoa naiset ja tytöt söivät viimeisinä ja kärsivät ensimmäisenä.
Kielto lisää myös naispuolisten humanitaaristen työntekijöiden köyhyyttä. Yli 35 000 naisen arvioidaan työskentelevän humanitaarisella sektorilla Afganistanissa. Monet heistä elättävät perheensä yksin, ja työpaikan menettäminen lisää koko perheen riskiä joutua hyväksikäytetyksi. Lisäksi poikien kohdalla lapsityövoiman riski kasvaa.
Humanitaarisen avun lisäksi kiellolla on korjaamattomia ja pitkäaikaisia vaikutuksia afganistanilaisten naisten oikeuksiin ja elämään. Naisten tarjoamat palvelut naisille ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että kaikkien afganistanilaisten tarpeisiin vastataan, että he voivat elää väkivallatonta elämää ja osallistua inklusiivisten yhteisöjen rakentamiseen. Nyt naiset eivät voi saada esimerkiksi palveluita liittyen perheväkivaltaan.
Naisten työskentelykielto järjestöissä uhkaa kaikkia pyrkimyksiä suojella naisten oikeuksia Afganistanissa. Kielto on pakottanut naisjärjestöt lopettamaan toimintansa tilanteessa, jossa Taleban on jo lakkauttanut aiemmat keskushallintovetoiset tasa-arvoa edistävät toimet elokuun 2021 valtaannousunsa jälkeen. Naisjärjestöjen työn estämisellä Afganistanissa on pitkäaikaisia ja korjaamattomia seurauksia naisten oikeuksiin ja kaikkien afganistanilaisten hyvinvointiin.
Kansainvälisen yhteisön on vaadittava kiellon poistamista.
Afganistanin naiset ja tytöt pitävät kansainvälistä yhteisöä viimeisenä toivonaan. Sen on luotava mahdollisuuksia Afganistanin naisille tulla kuulluksi ja kertoa, kuinka kansainvälinen yhteisö voisi parhaiten vastata maan tilanteeseen.
Kansainvälisen yhteisön on lähetettävä afganistanilaisille naisille – ja myös Talibanille – vahva viesti, että naisten äänellä on merkitystä ja sille on paikka päätöksenteossa.
Neuvotteluja on jatkettava korkeimmalla poliittisella tasolla YK:n, kansainvälisen yhteisön ja Talibanin johdon välillä poliittisen ratkaisun löytämiseksi. Afganistanin naisista ei saa tulla poliittisia pelinappuloita. Naisten on saatava olla mukana neuvotteluissa. Jos kansainvälinen yhteisö jatkaa humanitaarisen avun antamista ehdoitta samalla, kun naisia estetään osallistumasta humanitaarisen avun antamiseen ja siten myös pääsemästä avun piiriin, myös kansainvälisestä yhteisöstä tulee osallinen syrjinnän ja vakavien ihmisoikeusloukkauksien juurruttamiseen Afganistanissa.
Lahjoittajamaiden tulee olla periaatteellisia ja ohjata tukea toiminnoille, jotka eivät syrji naisia. Avunantajien tukemissa ohjelmissa naistyöntekijöitä ei saa korvata miehillä, ja palkkojen maksamista järjestöjen naishenkilöstölle tulee jatkaa, kunnes kielto on kumottu.
UN Women on ollut Afganistanissa yli 20 vuotta ja tulee jatkossakin pysymään maassa ja jatkamaan työtään. UN Women noudattaa kolmivaiheista lähestymistapaa puuttuakseen kiellon ennennäkemättömään vaikutukseen afganistanilaisten naisten elämään ja oikeuksiin. Siinä yhdistyvät sukupuolten tasa-arvon arviointi, vaikuttamistyö ja jatkuva tuki naisjärjestöille.
UN Women hyödyntää ainutlaatuisia kontaktejaan naisjärjestöjen verkostoissa eri puolilla maata. Se arvioi ja seuraa kiellon vaikutuksia ja tuottaa siitä tietoa. Yhdessä naisjärjestöverkostonsa kanssa UN Women tukee kansainvälisen yhteisön vaikuttamisponnisteluja ja vaatimuksia kiellon kumoamiseksi. UN Women keskittyy naisiin johtajina ja toimijoina humanitaarisessa toiminnassa, ei vain avunsaajina ja ”haavoittuvana ryhmänä”. UN Women työskentelee myös varmistaakseen perusrahoituksen naisjärjestökumppaneilleen, jotka ovat naisten oikeuksien kulmakivi Afganistanissa. Ilman perusrahoitusta naisjärjestöjen toiminnan perusedellytykset eivät voi toteutua ja niiden olemassaolo on uhattuna.
Kansainvälisen yhteisön tulee seistä afganistanilaisten naisten rinnalla – jotka nyt tuntevat olonsa yksinäisemmiksi ja vaiennetuimmiksi kuin koskaan ennen.
Kuva: UN Photo / Elma Okic