UN Women Suomi kuultavana Suomen tavoitteista YK:n ihmisoikeusneuvostossa: Suomen on jatkettava vahvana vastavoimana tasa-arvoa vastustavalle ja heikentävälle anti-gender-liikkeelle

Auta Afganistanin tyttöjä ja naisia

UN Women Suomen viestinnän päällikkö Emma Winiecki osallistui ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen 5.9. liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnossa 11.9.-13.10. 

UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnossa. Kiitämme myös Ulkoministeri Elina Valtosta hänen puheessaan ilmaistusta erittäin vahvasta tuesta naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksille. Suomen ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden viimeisen vuoden lähestyessä on erityisen tärkeää, että Suomi seisoo vahvasti arvojensa takana, ja edistää näitä vankkumattomasti.

Syksyn Ihmisoikeusneuvosto-istunnossa korostetaan tasa-arvon läpileikkaavuutta kaikissa teemoissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkiin maatilanteita ja temaattisia aiheita koskeviin päätöslauselmiin on erittäin tärkeää, samoin myös intersektionaalisuuden, eli päällekkäisten ja risteävien syrjinnän muotojen, huomioiminen. Tämä on myös linjassa Suomen ulkopoliittisten prioriteettien kanssa. Sukupuolen valtavirtaistamisesta kaikkeen YK:n toimintaan käydään Genevessä keskustelu 25.9. Tätä työtä koordinoidaan UN Womenin päämajasta pääsihteerin antamalla vahvalla mandaatilla. Toivomme Suomelta aktiivista osallistumista myös tähän keskusteluun.

Olemme nähneet, kuinka saavutettu tasa-arvon edistys on uhattuna, ellei sitä puolusteta. Kuten ulkoministeri Valtonen puheessaan totesi, missään tämä ei ole tapahtunut yhtä totaalisesti ja järkyttävästi kuin Afganistanissa, missä naiset ja tytöt on systemaattisesti suljettu yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tästä tilanteesta käytetään jopa termiä sukupuoleen perustuva apartheid (gender apartheid). Emme saa kääntää selkäämme Afganistanin naisille ja tytöille nyt, ja heidän oikeuksiensa palauttaminen täysimääräisesti on oltava Suomen prioriteetti kaikissa foorumeissa.

Konfliktioloissa lisääntyvä seksuaalinen väkivalta on merkittävä uhka naisten ja tyttöjen oikeuksille ja turvallisuudelle ympäri maailmaa, ja kaikilla kriiseillä on sukupuolittuneita vaikutuksia. Ukrainan sodassa tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta on raportoitu laajasti, mutta meidän on muistettava myös naiset ja tytöt konflikteissa, jotka eivät näy jatkuvasti uutisotsikoissa, kuten Etelä-Sudanin, Etiopian ja Syyrian konfliktit. Kaikki konfliktiolosuhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on yksiselitteisesti tuomittava ja saatava loppumaan, ja YK on tässä avainasemassa. Myös naisjärjestöjen ja naisihmisoikeusaktivistien oikeuksien ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisen takaamiseksi.

Globaali anti-gender-liike pyrkii heikentämään erityisesti naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksia. Toivomme, että Suomi seisoo vahvana vastavoimana tälle liikehdinnälle.