UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas kuultavana Suomen tavoitteista YK:n ihmisoikeusneuvostossa: ”Suomen tulee puolustaa vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia ja peräänkuuluttaa konkreettisia toimia niiden turvaamiseksi.”

UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas lausui 18. toukokuuta ulkoministeri Pekka Haavistolle ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 50. istunnossa 13.6.-8.7.2022. Hirsikangas painotti lausunnossaan Naiset, rauha ja turvallisuus -työn merkitystä, tasa-arvotyön ja naisjärjestöjen rahoituksen varmistamista sekä Generation Equality -kampanjan roolia osana Suomen toimia tasa-arvon kiihdyttämiseksi. Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan alla.

UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 50. istunnossa. Suomen tulee puolustaa vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia ja peräänkuuluttaa konkreettisia toimia niiden turvaamiseksi.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) vaikuttava ja tehokas toimeenpano on tämänhetkisessä maailman tilanteessa aiempaakin kiireellisempää. Turvallisuustilanne on muuttunut äkisti Euroopassa, ja Ukrainan lisäksi naiset ja tytöt esimerkiksi Afganistanissa, Syyriassa, Jemenissä sekä Etiopiassa kärsivät parhaillaan suhteettomasti kriisien ja konfliktien seurauksena.

Ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia vastustava anti-gender liike on vahvistunut. Tähän tulee vastata vahvistamalla tasa-arvotyön ja naisjärjestöjen resursointia ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Kansainvälisen Generation Equality -kampanjan tavoitteita on toimeenpantava kunnianhimoisesti tasa-arvon takapakin pysäyttämiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi.

Suomi ei saa unohtaa naisia konfliktien keskellä – Naiset, rauha ja turvallisuus -työn toimeenpanoa on tehostettava  

Konflikteilla ja sodilla on merkittäviä sukupuolittuneita vaikutuksia, jotka aivan liian usein jäävät huomiotta humanitaarisessa avussa, rauhanrakennuksessa ja konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Vaikka edistystä on tapahtunut, tahti on ollut liian hidas, eikä naiset, rauha ja turvallisuus -työlle ja päätöslauselma 1325:n toimeenpanolle ole kohdennettu riittävästi resursseja.  

Naisten ja tyttöjen asema konflikteissa ja niiden jälkeen on edelleen hyvin haavoittuvainen. Sodan vaikutukset ovat monella tavalla sukupuolittuneita, ja pakolaisiksi lähteviin tai kotiinsa jääviin naisiin kohdistuu huomattavia uhkia. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy kriisien seurauksena, esimerkiksi epävakaiden olosuhteiden aiheuttaman stressin myötä. Seksuaalista väkivaltaa ja raiskauksia käytetään myös systemaattisesti sodankäynnin välineenä, ja ihmiskauppa on huomattava uhka erityisesti lapsille ja naisille. Naiset kantavat pääasiallisen hoivavastuun lapsista ja vanhuksista sekä sodan että rauhan aikana.  

Naisten suojelun tarve konflikti- ja kriisitilanteissa on tullut nyt Ukrainankin sodan yhteydessä maailmaa järkyttävällä tavalla näkyväksi. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi vaatii seksuaalirikostapausten riippumatonta tutkimista ja tekijöiden saattamista vastuuseen. Samanaikaisesti seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tulee ennaltaehkäistä ja kitkeä myös rauhan aikana ja väkivallasta selvinneille tulee tarjota heidän tarvitsemansa palvelut, mukaan lukien kattavat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, joiden merkitys on huomattavan suuri erityisesti seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille. Naisihmisoikeuspuolustajia ja naistoimittajia tulee suojella väkivallalta, ja heidän mahdollisuutensa jatkaa työtään on turvattava. 

Humanitaarinen tilanne on erittäin huolestuttava Ukrainan lisäksi esimerkiksi Syyriassa, Afganistanissa, Jemenissä ja Etiopiassa. Missään muualla emme ole nähneet vastaavaa naisten ja tyttöjen oikeuksien laajamittaista tahallista tuhoamista kuin Afganistanissa. Taliban on vienyt naisilta vapauden liikkua, opiskella ja käydä töissä. Nyt Taliban on ilmoittanut, että naisten on peitettävä kasvonsa julkisilla paikoilla ja kotoa saa poistua vain välttämättömässä tilanteessa. Naiset kuitenkin protestoivat, vaikka Taliban on hakannut, siepannut, pidättänyt ja pahoinpidellyt naismielenosoittajia ja -aktivisteja.  

Naisten ja tyttöjen oikeuksien rajoitukset ovat tuhoisia Afganistanin sosiaaliselle ja taloudelliselle kasvulle. Yli puolet väestöstä tarvitsee humanitaarisen avun tukea, ja kokonaista sukupolvea uhkaa ruokapulasta johtuva aliravitsemus. UN Women tukee YK:n pääsihteerin lausuntoa ja vaatii, että Afganistanin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja että heidän itsemääräämisoikeutensa, naisten itsenäisen liikkumisen vapaus ja mahdollisuus kouluttautua kaikilla koulutustasoilla palautetaan käytäntöön välittömästi. Suomen tulee tukea Afganistanin naisia ja ihmisoikeuspuolustajia – heitä ei saa unohtaa. 

Naisten täysimääräinen ja tasa-arvoinen osallistuminen rauhanprosesseihin on keskeistä ja sitä tulee kannustaa ja vaatia kaikessa rauhantyössä. Ruohonjuuritason naisjärjestöjen äänen, erityisesti marginalisoitujen, on kuuluttava päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tiedämme kokemuksesta, että naisten osallistuminen tekee reagoinnista ja toipumisesta tehokkaampaa ja kestävämpää. Naisjärjestöt ovat ainutlaatuisen päteviä auttamaan paitsi naisia myös muita syrjäytyneitä ja haavoittuvia ryhmiä. On elintärkeää, että naisia kuullaan ja heidät otetaan mukaan kaikkiin kriisinhallintaan ja rauhaan liittyviin päätöksiin. Heitä ei tule nähdä vain uhreina, vaan muutoksen vaikuttajina ja johtajina.  

Valtiot, joissa tasa-arvon tilanne on parempi, ovat rauhanomaisempia ja vakaampia kuin epätasa-arvoiset maat. Tasa-arvotyö on siis ensiarvoisen tärkeää demokratian ja rauhan edistämiselle, ja naisten äänen ja osallisuuden huomioiminen konfliktitilanteissa ei ole turhanpäiväistä, vaan välttämätöntä. Kestävää rauhaa tai vakaata yhteiskuntaa ei voida saavuttaa, mikäli puolet väestöstä suljetaan yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. 

Tasa-arvotyön ja naisjärjestöjen rahoitus varmistettava ja tasa-arvon takapakki pysäytettävä 

Huolimatta lisääntyneestä tutkimustiedosta, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo linkittyy globaaliin turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä siitä, että naisjärjestöjen ja naisten osallistuminen kriisitoimiin, päätöksentekoon ja rauhaneuvotteluihin johtaa parempiin ja kestävämpiin tuloksiin, ovat tasa-arvotyö ja naisjärjestöt, jotka työskentelevät naisten voimaannuttamiseksi ja aseman parantamiseksi, järjestelmällisesti alirahoitettuja. Kestävä rahoitus on toiminnan perusedellytys. Kuitenkin vain alle yksi prosentti kehitystuesta, joka on tarkoitettu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja naisten voimaannuttamiseen, ohjataan järjestöille, joissa naiset ensisijaisesti työskentelevät tuon tavoitteen eteen. Naistenoikeusliikkeen vahvistaminen on yksi varmimpia keinoja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Emme kuitenkaan voi odottaa näiden naisjärjestöjen tekevän ihmeitä, jos niillä ei ole tarpeeksi varoja toimintaan ja heidän työntekijänsä elävät jatkuvan uhan alla. Tästä syystä rahoitusta on vahvistettava kiireellisesti. 

Maissa, joissa naisten oikeuksia edistävä toiminta on vahvaa, on yleensä kattavampia käytäntöjä ja säännöksiä naisten oikeuksien, esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan osalta kuin maissa, joissa naistenoikeusliikkeet ovat heikompia tai olemattomia. Kansalaisyhteiskunta, naisten oikeuksia ajavat järjestöt ja feministiset aktivistit ovat avainasemassa tasa-arvotyössä.  

Ruohonjuuritason naisjärjestöt ovat ensimmäiset toimijat kriisin sattuessa ja pysyvät toimintakykyisinä, kuten nyt Ukrainan tilanteessa on huomattu. Ne tarjoavat elintärkeitä palveluja, myös kaikkein marginalisoiduimmissa yhteisöissä saavuttaen juuri niitä ihmisiä, jotka eivät muuten saa apua helposti. 

Koska naisten ja vähemmistöjen oikeuksia polkeva anti-gender-liike on vahvistunut maailmanlaajuisesti, on kriittisen tärkeää, että Suomi osoittaa tukensa tasa-arvolle ja naisten ja tyttöjen oikeuksille kaikilla kansainvälisillä foorumeilla.  

Suomi on sitoutunut kiihdyttämään tasa-arvoa myös osana Generation Equality -kampanjaa 

Suomi painottaa neuvoston jäsenenä kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkansa pitkäaikaisia painopisteitä, joita ovat myös naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo. Suomi on ihmisoikeuspolitiikassaan sitoutunut edistämään naisten merkityksellistä osallistumista päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan tasoilla, naisten taloudellista voimaantumista, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettamista. 

Suomi sitoutui ihmisoikeusneuvostoehdokkuutensa aikana vahvasti 1325-päätöslauselman kokonaisvaltaiseen täytäntöönpanoon. Saman sitoumuksen Suomi on tehnyt osana UN Womenin maailmanlaajuista Generation Equality -kampanjaa. Tuon kampanjan Women Peace and Security -kompaktin jäsenenä Suomi on sitoutunut toteuttamaan konkreettisia toimia olemassa olevien naiset, rauha ja turvallisuus -sitoumusten osalta. Keskiössä ovat toimenpiteet, jotka ovat jääneet 1325-agendan toimeenpanossa vähemmälle huomiolle. Kompakti painottaa, että kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien YK:n ihmisoikeusneuvostossa, tulee huomioida kompaktin konkreettiset suositukset naisten huomioimiseksi humanitaarisessa toiminnassa ja rauhanprosesseissa. Suomen tulee myös toimeenpanna Naiset, rauha ja turvallisuustyötä vaikuttavammin ja tehokkaammin kansallisella tasolla. Suomen tulee laatia kunnianhimoinen neljäs kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma, joka näyttää suuntaa myös muille maille.  

On hienoa, että Suomella on ihmisoikeusneuvostotyössään fokuksessa myös haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeudet käyttää teknologiaa ja hyötyä digitalisaatiosta. Olemme iloisia Suomen aktiivisesta johtoroolista UN Womenin käynnistämässä maailmanlaajuisessa Generation Equality -kampanjassa liittyen siihen, miten teknologia ja innovaatiot valjastetaan tasa-arvon edistämiseksi. 

Pandemia ja useat kriisit eri puolilla maailmaa ovat korostaneet teknologian merkitystä naisille ja tytöille esimerkiksi tärkeiden palvelujen ja tiedon saannin osalta. Sukupuolten välinen digikuilu on merkittävä ongelma etenkin matalan ja keskitulotason maissa. Lisäksi naiset ja tytöt ympäri maailmaa altistuvat suhteettoman paljon verkkoväkivallalle ja digitaaliselle väkivallalle, mikä vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa sekä siihen, miten he käyttävät digitaalisia työkaluja. Verkkoväkivalta on vakava ongelma myös Suomessa, johon tulee puuttua kansallisella tasolla. Generation Equality -kampanjan kaltainen monitoimijamalli on tärkeä työkalu sukupuolten välisen sinnikkään digikuilun umpeen kuromiseksi. Tytöillä ja naisilla kaikessa moninaisuudessaan tulee olla mahdollisuudet niin käyttää kuin kehittää teknologisia ratkaisuja ilman pelkoa verkkohäirinnästä ja -väkivallasta. Tämä on edellytys sille, että he voivat osallistua kaikilla muillakin yhteiskunnan alueilla – myös rauhantyöhön ja päätöksentekoon. 

 

UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi, olet tukemassa vaikuttamistyötämme Suomessa! Liity jäseneksi täällä.

 

Kuva: UN Photo/Elma Okic