UN Women Suomen lausunto: Tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaativat investointeja, eivät leikkauksia

 

UN Women Suomi antoi ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Lisäksi UN Women Suomen koordinoima Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto (1325-verkosto) antoi oman lausuntonsa hallituksen esityksestä. Molemmat lausunnot toimitettiin ulkoasiainvaliokunnalle 23.10.2023.

UN Women Suomi tarkastelee valtion talousarvioesitystä lausunnossaan ensisijaisesti tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Lausunto keskittyy erityisesti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (esityksen momentti 24.30.66), missä käsitellään mm. Suomen tukea YK:n kehitysjärjestöille, joihin myös UN Women lukeutuu. On ensiarvoisen tärkeää, että sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on otettava läpileikkaavasti huomioon kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja valtion taloussuunnittelussa, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteetteja mukaillen. Samaa korosti myös 1325-verkosto, joka keskittyi lausunnossaan erityisesti tasa-arvon, kriisinhallinnan ja inhimillisen turvallisuuden teemoihin.

Lausunnoissa korostetaan seuraavia asioita:

  1. Tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaativat investointeja, eivät leikkauksia

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2024 todetaan, että Suomi nojautuu kehityspolitiikassa omiin vahvuusalueisiinsa. Yksi tärkeimmistä vahvuusalueista Suomelle on tasa-arvon edistäminen ja tyttöjen ja naisten aseman vahvistaminen. Tasa-arvon edistäminen on Suomen pitkäaikainen ulkopoliittinen prioriteetti, joka toimii myös ulkopolitiikan läpileikkaavana teemana. Kansainvälisesti Suomeen luotetaan tasa-arvon puolustajana ja edistäjänä. Suomi on sitoutunut korkealla tasolla kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) saavuttamiseen.

Agenda 2030 on vuonna 2023 puolessa välissä, mutta mahdollisuus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii huomattavia uusia panostuksia ja todellista sitoutuneisuutta. Agenda 2030:n saavuttaminen ei ole mahdollista ilman, että tasa-arvo saavutetaan. YK:n julkaisema vuoden 2023 Gender Snapshot -raportti tarjoaa kattavan analyysin tasa-arvon nykytilasta kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Tilanne ei näytä hyvältä. YK:n arvion mukaan tasa-arvon saavuttaminen on tällä kehitysvauhdilla jopa 300 vuoden päässä. Uusimpien tilastojen valossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen vuoteen 2030 mennessä vaatii vuosittain 360 miljardin dollarin (USD) lisäsijoituksia.

Suomella on mahdollisuus osoittaa arvojohtajuutta, ja sitä myös Suomelta kansainvälisesti odotetaan. Suomella on mahdollisuus estää yllä kuvatun skenaarion toteutuminen. Tämä vaatii kuitenkin monenvälisen yhteistyön vahvistamista ja kehitysyhteistyöhön panostamista.

 

2. Suomen on pidettävä kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti YK:n ja EU:n konteksteissa kanavoimaan:

  • 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön,
  • 0,2 % kaikkein vähiten kehittyneille maille, minkä lisäksi
  • 85 % kehitysyhteistyöstä tulisi edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Vain näistä viimeinen on lähellä toteutumista, muiden osalta Suomi jää kauas sitoumuksista. Tämä heikentää huomattavasti Suomen mahdollisuutta toteuttaa hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet esimerkiksi tasa-arvon, kestävän kehityksen, demokratian ja rauhan edistämiseksi maailmalla. Riittävä rahoitus pitkäjänteiselle ja strategiselle kehitysyhteistyölle on turvallisemman, yhdenvertaisen ja kestävän tulevaisuuden edellytys. Suomi on jäänyt jälkeen omasta viiteryhmästään, eli muista Pohjoismaista, jotka ovat toteuttaneet vähintään 0,7 % BKT-osuutta kehitysrahoituksessaan jo 1970-luvulta lähtien. Myös vuonna 2022 Suomen verrokkimaat Ruotsi, Norja ja Tanska kanavoivat vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Ruotsin prosenttiluku on peräti 0,9.

Onnistumisena voidaan pitää hallituksen arviota siitä, että vuonna 2024 80 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöstä vahvistaa naisten ja tyttöjen asemaa. Määrätietoinen, strateginen ja arvopohjainen työ tuottaa tuosta: vuonna 2022 50 prosenttia kehitysyhteistyöhankkeista tuki naisten ja tyttöjen asemaa. Vuonna 2023 luku oli jo 67 %. Suunta on siis oikea, ja UN Women Suomi kiittää Suomea määrätietoisesta työstä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseksi kehitysyhteistyömäärärahoin. Kannustamme hallitusta varmistamaan, että positiivinen kehityskulku jatkuu, ja että vuonna 2025 Suomi saavuttaa 85 prosentin tavoitteen.

 

3. Suomen tulee vaalia asemaansa tasa-arvon kärkimaana ja monenkeskisen yhteistyön puolustajana

Suomen ulkopolitiikka pyrkii tukemaan johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimaan kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi.

Tehokkaiden ja tuloksellisten YK-järjestöjen kautta kanavoitavalla tuella on yksittäisiä hankkeita laaja-alaisemmat vaikutukset kohdemaiden käytäntöihin ja kehitykseen. Lisäksi keskeisiin YK-järjestöihin panostaminen lisää Suomen uskottavuutta kansainvälisessä politiikassa, niin monenkeskisen kuin kahdenvälisenkin yhteistyön saralla. Vaikutukset konkretisoituvat erilaisissa vaali- ja äänestystilanteissa, esimerkiksi Suomen hakiessa vuosikymmenen lopussa YK:n turvallisuusneuvostoon.

Suomen hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi jatkaa yhteistyötään strategisten YK-järjestöjen kanssa, joiden toiminta on linjassa Suomen arvopohjan kanssa. Paras tapa saavuttaa tämä tavoite on jatkaa ja vahvistaa tukeaan monenkeskiselle yhteistyölle erityisesti ohjaamalla keskeisille YK-kumppaneille yleistukea (core funding). Yleistukeen panostamalla saavutetaan laaja-alaisia, Suomen ulkopoliittisia tavoitteita edistäviä tuloksia. Korvamerkitsemätön yleistuki on osoittautunut erityisen tulokselliseksi kriisien kohdatessasi, esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Yleistuen avulla rahoitusta voidaan kohdentaa sinne missä avuntarve on kulloinkin suurin. Keskeistä on myös parantaa yleistukirahoituspäätösten ennakoitavuutta.

Tätä Suomen hallitusohjelman linjausten mukaista toimintatapaa uhkaavat nyt vuodelle 2024 suunnitellut, jopa 12 % leikkaukset momenttiin 24.30.66 (varsinainen kehitysyhteistyö). Tämä tarkoittaa yli 84 miljoonan euron leikkausta. Tämän lisäksi monenkeskisestä yhteistyöstä tullaan vuonna 2024 leikkaamaan noin 20 miljoonaa euroa eli 8,5 % vuoteen 2023 verrattuna.

On tärkeää ottaa huomioon, että kehitysyhteistyön rahoitusmäärän pienenemisellä on negatiivisia vaikutuksia myös tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseen – niin 85 prosentin tavoitteen osalta kuin laajemmassa Agenda 2030 -kontekstissakin.

Monenkeskisen rahoituksen kokonaiskuvaa on selkiytettävä talousarviossa. Talousarvioesityksessä ei esimerkiksi indikoida, kuinka leikkaukset jakautuvat rahoitettavien järjestöjen kesken. Talousarvioesitykseen tulisikin sisällyttää järjestökohtaiset rahoitusosuudet monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta. Myös läpinäkyvyyttä tulee lisätä, esimerkiksi lisäämällä tietoa rahoituksen kohdentumisesta sekä sen jakaantumisesta yleisrahoitukseen ja korvamerkittyyn rahoitukseen. Monenkeskinen rahoitus muodostaa peräti 32 prosenttia varsinaisen kehitysyhteistyön (24.30.66) kokonaisrahoituksesta, eli kyse on hyvin merkittävästä osuudesta.

Tuloksellisen YK-politiikan tekemiseen ja koordinoimiseen tarvitaan myös riittävät resurssit niin kotimaassa kuin edustustoissakin, sekä kahden- että monenvälisissä. Suomen on pidettävä kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan, ja jatkaa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä yhteistyössä YK:n kehitysjärjestöjen kanssa määrätietoisesti ja ennakoitavasti. Johdonmukaisella YK-järjestöjen rahoituksella Suomi pystyy vaikuttamaan YK-järjestöjen toimintaan, erityisesti lisäämällä aktiivisuuttaan niiden johtokunnissa. On hienoa ja keskeisen tärkeää, että olemassa olevia rahoitussitoumuksia kunnioitetaan. Näin Suomi voi vahvistaa ääntään ja vaikuttavuuttaan YK:ssa ja edistää YK-politiikan vaikuttavuutta.

UN Women Suomi pitää positiivisena sitä, että talousarviossa on nostettu erikseen esille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) toimeenpanon tärkeys. Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan kohdistuu globaalisti vahvaa vastustusta ja siksi on erityisen tärkeää, että Suomi pysyy maailmanlaajuisesti etujoukoissa naiset, rauha ja turvallisuus -työn puolustajana ja että Suomen tuki työlle on pitkäkestoista ja ennustettavaa. Jotta Suomi voi jatkossakin uskottavasti toimia naiset, rauha ja turvallisuus -agendan edelläkävijänä, toimintaohjelman toteuttamiseksi on osoitettava riittävät määrärahat ja henkilöresurssit. Uutena Nato-jäsenmaana Suomella on mahdollisuus profiloitua vahvana Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan puolustajana ja puolestapuhujana. 1325-verkosto korosti lisäksi, että sukupuolten tasa-arvo tulee huomioida kansallisten asiantuntijoiden lähettämisessä Nato-tehtäviin (Voluntary National Contribution).

 

4. YK-taustaisten järjestöjen tukemisen on jatkuttava myös Suomessa

UN Women Suomi esittää huolensa liittyen leikkauksiin, jotka kohdistuvat ulkoministeriön toimialaan liittyville järjestöille suunnattuihin valtionavustuksiin. Suunniteltu leikkaus, 600 000 euroa, olisi perusteltua perua. Kyseinen tuki mahdollistaa laajamittaisen vaikuttamistyön kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista prioriteeteista kotimaassa.

Tuki suomalaisille kansalaisjärjestöille on järkevä sijoitus ja maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Esimerkiksi UN Women Suomi on pystynyt kyseisen rahoituksen avulla vahvistamaan tunnettuuttaan ja sitä myötä luotettavuuttaan moninkertaisesti. Tämä on siivittänyt UN Women Suomen yksityisvarainhankinnan yli 100 % kasvuun, ja näin kansalaiset ja yksityissektori tukevat Suomen ulkopoliittisia tavoitteita lahjoittamisen kautta. Julkinen rahoitus täyttää vain pienen osan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vaadituista varoista. Yksityisen sektorin sitouttaminen on kriittisen tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

5. Tasa-arvonäkökulma puolustusyhteistyössä ja kriisiolosuhteissa

Jotta Suomi toimii arvojensa mukaisesti – eli tasa-arvo otetaan huomioon läpileikkaavasti ulkopolitiikassa – on keskeistä varmistaa, että naiset ja tytöt ovat keskiössä myös humanitaarisen avun osalta ja että humanitaarisen avun sukupuolivaikutukset arvioidaan. Tämän suhteen YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on avainasemassa. Humanitaarisia varoja onkin kohdistettava myös Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman ja sitä vahvistavien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien edistämiseksi myös YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin humanitaariseen toimintaan. UN Women tukee naisten ja tyttöjen erityistarpeita kriisien keskellä, sekä tarjoaa apua ja tukea sukupuolittunutta- ja seksuaaliväkivaltaa kriisien keskellä kohtaaville.

UN Women Suomen koordinoima 1325-verkosto korosti lausunnossaan, että tällä hetkellä yli 100 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisiksi maailmanlaajuisesti. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia, jotka kohtaavat päivittäin terveyteensä, oikeuksiinsa, turvallisuuteensa ja ihmisarvoonsa kohdistuvia uhkia.

UN Womenin rooli humanitaarisen avun tarjoajana on kasvanut vuosina huomattavasti. UN Womenista tuli vuonna 2022 humanitaaristen järjestöjen kattojärjestö IASC (Inter-Agency Standing Committee) jäsen. IASC on pääasiallinen globaali toimielin, joka varmistaa, että humanitaarisen avun tarjoaminen on tehokasta ja koordinoitua. UN Women toimii myös toisena puheenjohtajana kattojärjestön alaisessa, sukupuolten tasa-arvoa humanitaarisessa toiminnassa käsittelevän toimintaryhmän sihteeristössä. UN Womenin rooli humanitaarisen avun tarjoajana ja tasa-arvokoordinaattorina järjestöjen rajat ylittävässä yhteistyössä on merkittävä.

Vuoden 2024 budjettiin on lisätty kansainvälisen kehitysyhteistyön alle momentti 24.30.69 Tuki Ukrainalle, ja tälle momentille on määrä kohdentaa 58 miljoonaa euroa. Kyseinen momentti on uusi ja rahoituksen jakautuminen epäselvää. Onkin erittäin tärkeää varmistaa, että merkittävä osa tuesta kanavoidaan YK-järjestöjen kautta, joilla on parhaat mahdollisuudet varmistaa tuen ohjautuminen sinne, missä sitä eniten kaivataan. On keskeistä huolehtia, että tuki kohdistuu myös naiset, rauha ja turvallisuus -työhön ja Suomen neljännen toimintaohjelman painopisteisiin. Esimerkiksi sen varmistaminen, että naiset ovat osallisia päätöksenteossa ja naisten erityistarpeisiin kiinnitetään huomiota, on ensiarvoisen tärkeää myös Ukrainaan suunnatun tuen osalta. Suomalaisten tuki Ukrainalle näyttää pysyvän vankkana. Ulkoministeriön tutkimuksen mukaa selvä enemmistö (94 %) on sitä mieltä, että humanitaarinen hätäapu Ukrainalle on tärkeää. Tukemalla YK-järjestöjen humanitaarista työtä varmistetaan, että suomalaisten tuella saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset, myös Ukrainassa.

Sodat ja kriisit lisäävät painetta niin kehitysavulle kuin humanitaarisellekin avulle. Suomessa toimivat YK-taustaiset järjestöt tukevat Suomea merkittävästi tässä tehtävässä. Kun Suomessa toimivia YK-taustaisia järjestöjä tuetaan, ne tuovat tuen moninkertaisena takaisin, keräten suomalaisilta esimerkiksi jälleenrakennukseen miljoonia euroja. Näin humanitaarisen avun tarjoamisen paine ei jää vain valtiolle, vaan siihen osallistuu myös yksityissektori, niin kansalaiset kuin yrityksetkin. Esimerkiksi UN Women Suomi on kerännyt Afganistaniin ja Ukrainaan yli miljoona euroa UN Womenin maatoimistojen tekemään työhön.

 

6. Kehitysyhteistyön ehdollistaminen on epävarma työkalu oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa

UN Women Suomi esittää myös huolensa hallitusohjelmassa linjatun kehitysyhteistyön ehdollistamisensuhteen. Ehdollistaminen on hallitusohjelman mukaan määrä tehdä kolmella tasolla: kehy-kumppanimaan tulee 1) olla tukematta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, 2) ottaa kansalaisiaan vastaan, 3) sitoutua sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen.

Vaadimme hallitusta varmistamaan, että kehitysyhteistyön ehdollistamisella ei ole negatiivisia vaikutuksia kaikkein haavoittuvaisemmissa asemissa oleviin ihmisiin, erityisesti naisiin ja tyttöihin. Ihmisoikeuksien, demokratian, kehityksen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja vahvistaminen on aina kannattavaa, olivat maan poliittisen johdon näkemykset millaisia tahansa. On kohtuutonta, että haavoittuvaisemmissa asemissa olevat ihmiset joutuvat kärsimään valtionjohdon päätösten johdosta.