”Meillä on liian vähän turvakoteja, liian vähän apua, liikaa suljettuja silmiä ja sydämiä tälle asialle” – Paula Vesala nosti esiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa UN Women Suomen 40-vuotisjuhlassa

UN Women Suomen jäsenistö vietti yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa ja syyskokouspäivää 13. marraskuuta 2021. Juhlapuheen pitänyt muusikko, sanoittaja ja näyttelijä Paula Vesala nosti esiin tasa-arvon puolustajien tärkeitä saavutuksia, mutta myös kuinka kipeästi heitä edelleen tarvitaan.

Itsekin 40 vuotta täyttävä Vesala nosti puheessaan esiin hienoja tasa-arvosaavutuksia omalta elinajaltaan. Hän kuitenkin peräänkuulutti, että tilanne esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan osalta on synkkä edelleen Suomessakin.

”Kun minä synnyin, suomalaisten naisten oli pakko ottaa avioliitossa miehensä nimi, ja aviomiehet saivat laillisesti raiskata vaimonsa. Vasta 90-luvulla avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin. Sehän oli ihan äsken – täällä meillä Suomessa. Tasa-arvon tila on tänään parempi kuin se oli neljäkymmentä vuotta sitten, kun UN Women Suomi perustettiin, mutta tasa-arvo ei ole valmis.”

”Poikani syntyi Suomeen, joka on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Meillä on liian vähän turvakoteja, liian vähän apua, liikaa suljettuja silmiä ja sydämiä tälle asialle – edelleen”, Vesala muistutti.

Vaikka Vesalan puheessa nostettiin esiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvia epäkohtia ja syrjintää, puhe heijasti myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Vesala korosti yhteistyön merkitystä ja muistutti, ettei yksikään tasa-arvoteko ole liian pieni ollakseen merkityksellinen.

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin toimittajalegenda Rauli Virtasta ja nähtiin hänen valokuviaan vuosikymmenien varrelta Afganistanista. Virtanen vieraili maassa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1980 ja viimeksi tänä syksynä Talibanin noustua uudelleen valtaan elokuussa.

”Kun kuvasin Afganistanissa dokumenttia syksyllä, meillä oli oikeus todistaa äärimmäisen rohkeiden, voimakkaiden ja mitään pelkäämättömien naisten mielenosoituksia Talibania vastaan. He halusivat sanomansa kuuluviin”, Virtanen kertoo.

Hän kertoi, että naisten liikkuminen ulkona on vähentynyt selvästi uskontopoliisin ja naisten ankaran kohtelun vuoksi, yläkoulut ja yliopistot ovat sulkeneet ovensa naisilta. Tietyt työt ja palkkaluokat on kielletty naisilta. Myös urheilijanaiset ja -tytöt pelkäävät henkensä puolesta. Lisäksi erittäin huolestuttavaa on paheneva humanitaarinen kriisi maassa.

“Aliravitsemus alkaa jo näkyä, ja talvi etenee. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Afganistanin tilanteesta on tulossa vähintään Jemenin kaltainen humanitaarinen kriisi. Älkäämme unohtako Afganistania. Afganistan tarvitsee meidän apuamme.”

Mukana 5000 kilometrin päästä Kabulista osallistui myös UN Womenin Afganistanin maatoimiston edustaja Alison Davidian, joka kertoi UN Womenin työstä Afganistanissa sekä erityisesti tyttöjen ja naisten tilanteesta kriisin keskellä.

“Olemme yhteydessä afgaaninaisiin ja naisten oikeuksien puolustajiin ympäri Afganistania päivittäin. Afganistanin tytöt ja naiset elävät pelossa”, Davidian kertoi.

“UN Womenin työn prioriteetti Afganistanissa on varmistaa, että kaikkein haavoittuvaisemmassa asemassa olevat afgaanitytöt ja -naiset huomioidaan humanitaarisessa työssä, ja että paikallisten naisjärjestöjen työn jatkuvuus turvataan.”

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ensimmäinen kansallinen komitea perustettiin 1981 Suomeen Helvi Sipilän aloitteesta. UN Women Suomen yksi perustajajäsenistä, kansanedustajana ja Kosovossa pormestarinakin toiminut Terhi Nieminen-Mäkynen kertoi järjestön alkuajoista.

”Hankkeita oli vuodesta 1982 lähtien lukuisia, kuten metsien istuttamista Keniassa, hedelmäpuiden viljelyä Thaimaassa, liesien toimittamista Sahelin alueelle ja naisyrittäjien tukemista Ecuadorissa”, Nieminen-Mäkynen kertoi.

Helvi Sipilä toimi ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteerinä, oli Suomen ensimmäinen nainen presidenttiehdokkaana ja toimi uutterasti naisten oikeuksien puolesta lukuisilla areenoilla. Hän oli myös Nieminen-Mäkysen esikuva:

“Pienenä partiolaisena sanoin, että minusta tulee isona Helvi Sipilän jälkeläinen. No, ihan jälkeläistä ei tullut, mutta teimme Helvin kanssa vuosia työtä ja viimein olin Helvin valitsijamiehenä presidentinvaaleissa. Se oli minulle suuri ilo ja kunnia”, hän kertoi.

UN Women Suomen 40-vuotisjuhlan päätti UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas Pekingin konferenssissa kuultuihin kuuluisiin sanoihin: ”Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia.”

Syyskokous päätti UN Women Suomen hallituksen kokoonpanosta 

UN Women Suomen puheenjohtaja Maarit Aarni-Sirviö avasi sekä 40-vuotisjuhlan että varsinaisen syyskokouksen. Hän kiitti erityisesti kaikkia UN Women Suomen Afganistanin hätäapukeräykseen osallistuneita, joiden avulla on kerätty jo lähes 300 000 euroa Afganistanin tytöille ja naisille.

Syyskokouksessa asianajaja Hanna-Mari Manninen valittiin uutena jäsenenä ja Elina Viitasaari jatkokaudelle UN Women Suomen hallitukseen.

Hanna-Mari Manninen on työskennellyt esimerkiksi hyvään hallintoon ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn parissa. Hän on työnsä ohella toiminut useissa luottamustehtävissä eri järjestöissä, kuten Suomen UNICEFin hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Parhaillaan hän toimii muun muassa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:in hallituksen varapuheenjohtajana ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnassa.

”Tasa-arvon edistäminen on osa kestävää kehitystä, jonka eteen jokaisen on toimittava. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten voimme nostaa naisia päätöksentekijöiksi. Nykyvauhdilla kestää globaalisti yli vuosisata ennen kuin naiset ovat tasa-arvoisesti edustettuina kaikilla johtopaikoilla. Uskon naisten voimaan myös siinä, miten diversiteetti otetaan laajemmin huomioon. On kunnia-asia edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tässä tärkeässä YK-taustaisessa järjestössä Suomessa.”

UN Women Suomen hallituksessa jo kolme vuotta toiminut Elina Viitasaari palkittiin vastikään lokakuussa Minna-palkinnolla pitkäjänteisestä työstään tasa-arvon puolesta. Viitasaari on työskennellyt 15 vuotta erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja toiminut aktiivisesti myös UN Womenin Oranssit päivät -kampanjassa. Jälleen 25. marraskuuta käynnistyvää kampanjaa suunniteltiin lauantaina Viitasaaren johdolla UN Women Suomen vapaaehtoisten tapaamisessa.

“Kampanjointi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi on minulle sydämen asia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women työskentelee naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja sitä kokeneiden naisten tukemiseksi kaikkialla maailmassa. Minulle on tärkeää, että asiaan puututaan myös Suomessa. Olen iloinen, että voin jatkaa UN Women Suomen hallituksessa tätä työtä yhdessä järjestön jäsenten ja vapaaehtoisten kanssa”, Viitasaari sanoo.

Tule mukaan tukemaan tasa-arvotyötä ja liity jäseneksi!