Näkymättömät haavat parantuvat Mogadishussa
”Olin yksin”, sanoo 14-vuotias Hoda* muistellessaan tammikuista iltaa alkuvuodesta 2013. ”Isäni on poliisi ja hän oli töissä sinä yönä.”
Hoda oli kylpyhuoneessa valmistautumassa nukkumaanmenoon, kun kaksi aseistautunutta miestä murtautui huomaamattomasti taloon. 75-vuotias mies ja hänen poikansa piiloutuivat Hodan sängyn alle. Kun Hoda palasi huoneeseensa, miehet tulivat esiin ja alkoivat raiskata häntä. Lopulta hänen huutonsa kuuli naapuri, joka saapui avuksi ja pidätti miehet, jotka nyt odottavat oikeudenkäynnin alkua vankilassa.
Tällaiset tapaukset ovat tavallisia Somaliassa. Sisällissodan alusta lähtien vuodesta 1991 maata on repinyt lahkojen ja klaanien välinen väkivalta sekä ulkomaiden sotilaallinen väliintulo. Vuonna 2011 Afrikan Unionin joukot yhdessä YK-joukkojen kanssa syrjäyttivät sotilaallisen islamistiryhmän Al-Shabaabin, ja maa on sen jälkeen keskittynyt yleisen turvallisuuden parantamiseen ja demokraattisesti valitun hallituksen vakauttamiseen.
Vaikka avoin sotiminen ei ole enää normi, arkipäiväinen elämä on edelleen vaarallista. Naisille ja tytöille, jotka usein kantavat pahimmat seuraukset konfliktien jälkeen, väkivallan uhka on aina läsnä.
UN Women työskentelee paikallisten kumppanien kanssa, jotta väkivallan uhreilla olisi mahdollisuus selviytyä traumoistaan. Paikallisen parantamisprojektin johtaja Adan Bare muistaa nähneensä Hodan yhdessä traumatapaamisessa, liian häpeissään kertoakseen tarinaansa. Hän huomasi tämän ja pyysi yhtä naispuolista työntekijää puhumaan tytön kanssa kahden.
”Raiskaus on vakava tabu Somaliassa, mutta Hoda on rohkea”, Adan sanoo.
”Hän tuli vastaan ja tajusi, että on paljon hänen laisiaan. Kun puhut, huomaat että et ole yksin.”
UN Women tekee yhteistyötä paikallisen kansalaisjärjestön SOYDENin kanssa. Yhteisöjen johtajia koulutetaan ymmärtämään traumoja ja auttamaan paranemisessa Benedirin alueella, johon kuuluu Mogadishun lisäksi pitkä kaistale Somalian rannikkoa.
Kahdeksankymmentä ihmistä, useimmat heistä naisia, koulutettiin Benadirissa johtamaan yhteisöllistä paranemisfoorumia jokaisessa alueen 32 piirikunnassa.
Hoda kertoo osallistuneensa paranemisfoorumiin, koska uskoo, että yhteisön tulee tietää sen sisällä tapahtuvista rikoksista. Hän sanoo, että hänen kokemuksensa ei ole harvinainen Mogadishussa.
”Sillä välin kun lapset muualla maailmassa kamppailevat koulutuksen kanssa, me kamppailemme, jotta selviämme raiskausten ja murhien aiheuttamista traumoista”.
Projektia johtava Adan itse on etninen somali Wajirista, kaupungista Koillis-Keniasta läheltä Somalian rajaa, jossa heimojen aluekiistat johtivat aseelliseen konfliktiin 1990-luvulla. Hän sanoo, että tapaamisten yhteisöllisyys auttaa ylittämään heimorajat ja rohkaisee naisia osallistumaan päätöksentekoon.
”Se antaa voimaa naisille, kun he huomaavat voivansa puhua ongelmistaan miesten edessä. Tämä on hyvin tärkeää. Meillä oli sama ongelma siellä mistä olen kotoisin, sovinto ei voi onnistua menestyksekkäästi elleivät naiset ole siinä mukana”.
Koulutuksen aikana monet naisohjaajat tunsivat tarvetta jakaa myös omia kokemuksiaan traumasta. Koulutuksista tuli myös improvisoituja parannusistuntoja.
Adan muistaa erityisesti yhden naisen: ”Hän oli hiljaa viisi vuotta, viiden lapsen yksinhuoltajaäiti, jota hänen vävynsä perhe käytti hyväkseen ja nöyryytti. Kun hän tuli koulutukseen, hän vihdoin puhui ja alueen rauhankomission avulla asia tuotiin julki ja ratkaistiin.”
”Kerran yksi nainen kertoi tarinansa, muut yhtyivät siihen ja lopuksi he kaikki kokoontuivat yhteen antaakseen moraalista tukea, laulaakseen, halaten ja rukoillen yhdessä.”
Osman Moallim, SOYDENin johtaja, sanoo että he työskentelevät jo olemassa olevien paikallisten instituutioiden kuten rauhankomiteoiden kanssa. Osman kertoo, että työskentely uskonnollisten johtajien ja klaanien vanhimpien kanssa on tärkeää, jotta voidaan käsitellä perinteisiä käsityksiä syyllisyydestä ja sosiaalisesta stigmasta, joka kohdistuu seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin naisiin, jotka usein ajatellaan kelpaamattomaksi naimisiin.
”Islamin todellinen kanta on, että raiskattu nainen on viaton. Perinteet sanovat, että häntä ei voi naida”, Osman selittää.
”Uskonto on kuitenkin perinteitä vahvempi, ja koulutuksemme jälkeen uskonnolliset johtajat rupesivat aina perjantaisin saarnaamaan, että raiskatut naiset ovat syyttömiä”.
Toiminnan tulokset ovat olleet menestyksekkäitä, ja SOYDEN-järjestöä on hiljattain pyydetty kouluttamaan myös maan vastavalitun parlamentin jäseniä, jotta he voivat auttaa trauman uhreja.
”Somaliassa traumaattiset kokemukset ovat arkipäivää kaikille ihmisille, huolimatta siitä oletko rikas vai köyhä – jopa kansanedustajat itse ovat kokeneet sellaisia ja voivat hyötyä koulutuksesta. Se ei auta pelkästään heitä heidän traumoissaan, se myös helpottaa yhteiskunnallista sovintoa, yhtä kuudesta Somalian hallituksen peruspilareista”, sanoo Adan.
*Nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi