Muutos lähtee lapsista – mutta opettajienkin on muututtava
Täällä ei ole yhtäkään opettajaa, joka ei käyttäisi väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseen.
Vain naisten pitäisi vastata ruoanlaitosta. Tätä mieltä on täydet 100 % tytöistä ja pojista. Sama sataprosenttinen yksimielisyys vallitsee siitä, että ”naisen pitää tehdä, mitä mies määrää”.
Erojakin mielipiteissä löytyy: 100 % tytöistä on sitä mieltä, että miesten pitäisi auttaa lastenhoidossa – pojista tätä mieltä ei ole kuitenkaan yksikään.
Tällaisia tuloksia löydettiin, kun UN Womenin henkilökunta jalkautui itätimorilaiseen peruskouluun haastattelemaan 10-14-vuotiaita oppilaita. Tulokset osoittavat, että stereotyyppiset käsitykset naisten ja miesten rooleista istuvat syvällä. Siksi muutosta on lähdettävä tekemään jo varhaisella iällä.
UN Womenin uusi aloite kohdistuu kouluihin ja yhteisöihin Covaliman, Dilin ja Oe-cussen alueilla Itä-Timorissa. Ohjelma on lähtenyt opettajien, vanhempien ja muiden yhteisön jäsenten ilmaisemasta kiinnostuksesta vähentää erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on näillä alueilla yleistä. Väkivallan yhteys epätasa-arvoon ja sitä ylläpitäviin asenteisiin on selvä.
Aasian ja Tyynenmeren kouluissa tytöt kokevat enemmän sosiaalista eristämistä, seksuaalista väkivaltaa ja psykologista vallankäyttöä, kun taas poikiin kohdistuu enemmän ruumiillista kuritusta, kiusaamista ja fyysistä väkivaltaa.
Sekä tyttöjen että poikien kokemalla väkivallalla on musertavat seuraukset. Väkivalta heikentää tyttöjen oppimistuloksia ja johtaa jopa koulunkäynnin lopettamiseen. Väkivaltaa kokevat pojat puolestaan syyllistyvät aikuisina väkivaltaan naisia, erityisesti omia kumppaneitaan, kohtaan.
Ongelma on laaja, sillä Aasian ja Tyynenmeren alueella haastatelluista miehistä keskimäärin puolet kohtelee naispuolista kumppaniaan väkivaltaisesti ja joka neljäs myöntää raiskanneensa naisen tai tytön – puolet heistä ensimmäistä kertaa jo teini-iässä.
Väkivallan kierre on saatava katkaistua jo kouluissa. UN Women kävi kouluvierailulla keskusteluja myös opettajien kanssa. Näissä keskusteluissa selvisi, että opettajilla ei ole johdonmukaista lähestymistapaa väkivaltakysymyksiin ja vaikeiden oppilaiden kanssa työskentelemiseen. Opettajilla ei ollut tietoa vaihtoehtoisista kurinpitokeinoista tai väkivallan lopettamisen tärkeydestä.
”Täällä ei ole yhtäkään opettajaa, joka ei käyttäisi väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseen”, kertoi yksi haastatelluista opettajista.
Itä-Timorin opetusministeriö valmistautuu ottamaan käyttöön uuden opetussuunnitelman vuonna 2015. Se sisältää myös sukupuolten tasa-arvon vahvemman huomioimisen. UN Women tukee tätä tavoitetta yhä syvemmällä yhteistyöllä Covaliman, Dilin ja Oe-cussen alueen koulujen kanssa väkivallan lopettamiseksi.
”Uusi opetussuunnitelma tulee rohkaisemaan ryhmätyöhön, ja suhtaudumme tähän positiivisesti. Sillä tavoin oppilaat voivat oppia toisiltaan – ja oppilaat ja opettajat voivat myös opettaa toisiaan sopusoinnussa”, tuumii toinen opettaja.
Pekingin toimintaohjelma 20 vuotta: Naisiin kohdistuva väkivalta
Pekingissä 1995 pidetyn Naisten maailmankonferenssin toimintaohjelma määrittelee yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi toimia integroidusti naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja eliminoimiseksi. Hallitusten on otettava koulutuksessa käyttöön kaikki asianmukaiset toimet miesten ja naisten sosiaalisten ja kulttuuristen käyttäytymismallien muuttamiseksi sekä kaavamaisiin nais- ja miesrooleihin perustuvien ennakkoluulojen, tapojen ja muiden käytäntöjen eliminoimiseksi.
