Kuaiqion viljelijänaiset oppivat vesivarojen järkevää hyödyntämistä
Konferenssihuone Kuaiqion kylän toimintakeskuksessa Kiinassa oli tupaten täynnä. Yleisö odotti maatalouteen ja kastelujärjestelmiin erikoistuneiden professorien vetämää kurssia kuumeisesti. Kuulijat eivät kuitenkaan olleet yliopisto-opiskelijoita, vaan kylän naispuolisia viljelijöitä. Koulutus oli osa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin vetämää projektia, jossa tasa-arvoa pyritään rakentamaan vahvistamalla naisten osallistumista ja voimavaroja vesihuollon alalla.
Kuaiqiaon kylä sijaitsee Qingtongxiassa, joka on yksi Ningxian autonomisen alueen tärkeimmistä ja pisimpään keinokastelluista seuduista. Seudulla vallitsee tyypillinen mannermainen ilmasto. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on vain 192 mm. Kosteutta haihtuu sitä vastoin keskimäärin 1600 mm vuodessa.
Kastelumahdollisuudet ovat riippuvaisia Qingtongxian tekojärven vesimäärästä. Järvi taas saa varantonsa Keltaisesta joesta. Ilmastonmuutoksen seurauksena veden virtaama Keltaisessa joessa on muuttunut epävakaaksi. Välillä joki tulvii, välillä kuivuus kiusaa. Jos vesivarat kastelukaudella ovat vähissä, näkyy vaikutus välittömästi sadon suuruudessa.
Kun samaan aikaan monet miehet alueella ovat jättäneet kotikylänsä etsiäkseen parempia työmahdollisuuksia suurissa kaupungeissa, ovat naiset – perinteisten työtehtäviensä lisäksi – ottaneet vastuun maanviljelystä. Tästä huolimatta syvälle piirtyneet käsitykset miesten ja naisten töistä pitävät naiset päätöksenteon ulkopuolella. Vastuu maanviljelystä ja vaikutusmahdollisuuksien puute tekevät naiset erityisen haavoittuviksi ilmastonmuutokselle.
UN Women keskittää huomionsa juuri tähän ongelmaan. Samalla tuodaan esille, miten naisilla voisi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa. Qingtongxian seudun maanviljelijänaiset saavat käyttöönsä huippuunsa kehitettyä kasteluteknologiaa. Näin naisten osuutta ja asemaa kastelujärjestelmien hallinnoijina parannetaan merkittävästi.
Naisviljelijöitä on nyt koulutettu käyttämään ja huoltamaan kastelujärjestelmää. Tämä tietotaito sekä antaa naisille voimavaroja että takaa veden järkevän ja tehokkaan hyödyntämisen.
Viestiä tasa-arvoasioista ja naisten osallistumisen tärkeydestä viedään eteenpäin taiteen keinoin: paikallisista viljelijöistä koostuva ryhmä on järjestänyt draamaesityksiä, ja onpa tasa-arvoa käsitteleviä sarjakuviakin julkaistu. Paikallisille virkamiehille on järjestetty koulutuksia ja workshoppeja, joiden evästämänä näiden toivotaan huomioivan naisten ja miesten erilaiset tarpeet.
Muutoksen merkkejä on jo aistittavissa. Viime lokakuussa tehty kysely osoitti, että moni nainen haluaa nyt saada myös oman äänensä kuuluviin, kun kylän asioista päätetään.